Tecnotree sijoituskohteena

Osakkeet
3353

HS 22.6.1999 / Kati Juurus
“Metsä Financen yritystodistus on ensimmäisenä suomalaisena arvopaperina saanut Euroopan keskuspankin TIER1 -listan mukaisen vakuusluokituksen. Se tarkoittaa, että paperi käy EKP:lle tai sen haarakonttorille Suomen Pankille velan vakuudeksi. Arvopaperikeskuksen toimitusjohtaja Tarmo Ruosteenoja arvioi, että useat muut suomalaisyritykset tavoittelevat tämän vuoden aikana TIER1 -luokitusta liikkeellelaskemilleen papereille.”

Tier 1 firms are the largest, wealthiest, and most experienced in the industry. This tier is so exclusive, in fact, that there are only a few main telco players! Here’s the breakdown:

These companies take on major commercial projects such as motorways, railways, hospitals, universities, office towers, shopping centers and the like. They have the expertise, resources, and finances to take on such large-scale projects. Tier one contracts are usually in the hundreds of millions and even billions price range.

4 tykkäystä
3354

@Seinakadun_Keisari

Me ei voida laittaa sanoja yhtiön suuhun tässä asiassa ja voimme vaan kertoa mikä meidän näkemys asiasta on. Kuten kirjoitin, kysyimme asiasta yhtiöltä ja tämän keskustelun perusteella käsityksemme on ettei riitatilanteita ole. Luonnollisesti jos olisimme keskustelusta saaneet toisenlaisen kuvan, olisimme kirjoittaneet tästä raporttiin ja nostaneet riitatilanteeseen liittyviä riskejä esille.

Tuon värikkään historian osalta on hyvä huomata, että saamisiin liittyvät riskit ovat merkittävästi asiakaskohtaisesti hajautetummat kuin yhtiön kriisivuosina, jolloin ongelmat syntyivät pääosin yksittäisen suuren projektin saamisista. Tästäkin mainittu raportissa.

36 tykkäystä
3355

Tämä varmaan loukkaa monia mutta pelkään pahoin että taas sinisilmäisiä suomalaisia koijaataan, meillä on totuttu tiettyyn luottamukseen ja sääntöjen noudattamiseen tms mutta eri kulttuureissa on vähän erilaisia käsityksiä näistä asioista. Minä en henkilökohtaisesti ymmärrä miksi tästä saatavien luonteesta ei voi saada ihan konkretiaa niin ettei kenenkään tarvitse tästä muodostaa mitään omia käsityksiä.

Let’s be careful out there niin kuin eräs legendaarinen, ehkä jopa tarunomainen, ylikonstaapeli tuppasi sanomaan.

56 tykkäystä
3357

Olen pitkään ihmetellyt tuota saatavien kehitystä, mutta energia ei ole riittänyt asian syvempään kaivamiseen. Liekö siihen mahdollisuuttakaan julkisten tietojen perusteella. Tuo tuloutuskäytäntö vaikuttaa kuitenkin ilmeisesti saatavien määrään. Johtaako se ennenaikaiseen tuloutukseen ja siihen, että saataviin sisältyy sekä keskeneräisiä projekteja että “oikeita” myyntisaamisia?

3358

En tiedä miten TT kirjaa näitä mutta noin yleisesti IT-alalla projektin tulot muuttuvat saataviksi siinä kohtaa kun projekti on maalissa tai tietty milestone saavutetaan, riippuen sopimuksesta. Eli projektista osa kokonaistuloista voi olla myyntisaatavissa ja osa vasta tulossa projektin edistyessä.

2 tykkäystä
3359

Mikä sitten lienee maksuehto? Jos asiakas maksaa vasta sitten, kun projekti on valmis ja hyväksi havaittu, kasvaa saatavakanta niin kauan kuin tilauskantakin?

3360

Niin no jos niistä saatavista oli leijonanosa yli 90pv myöhässä (huom myöhässä sovitusta maksuajasta) niin voidaan kysyä mikä on ollut maksuehto paperilla ja mikä käytännössä.

4 tykkäystä
3361

Tässä on aika tuoreessa muistissa eräs Uros -niminen lafka, missä näitä saatavia taisi olla melkoisesti ja myös kyseenalaisesti. 90 päivän maksuehto on varmaan Suomessa melko harvinainen, ulkomailla, ainakin oman kokemuksen mukaan, yleisempi.

7 tykkäystä
3362

Kyllä täälläkin osataan pyytää maksuaikaa. Eräänkin ruotsalaisen konepajajätin alkuehto maksuaikaneuvotteluille voi olla 150 pv. Alihankkijakonepajamiehet ja -naiset, kommentoikaa vapaasti, pitääkö taso paikkansa. Ja osaavat suomalaisetkin suuryritykset hallita omaa käyttöpääomaansa maksuaikoja vaatimalla. Suuruusluokka on tuo yllämainittu. Toimittajan asema toimitusketjussa sitten vaikuttaa siihen, millaiseen lopputulokseen päästään.

4 tykkäystä
3364

Minä ajattelisin näin, jos myyntisaatavien summa kasvaa aina vain nopeammin, kuin liikevaihto, niin eikö silloin ole joku pielessä. Tämän hetkinen maailman taloustilanne, ei varmasti paranna kehittyvien maiden maksuvalmiutta, eli siinä voisi olla pieni riskin siemen.

2 tykkäystä
3365

Kiitos Ronille uudesta rapsasta. Oli mielenkiintoista huomata, että ennusteissa käännytty todella konservatiiviseen suuntaan. Nythän 2023-2024 liikevaihdon ennustetaan itseasiassa olevan hitaampaa kuin pääasiallisen toimintamarkkinan kasvu. Mikä mahtaa tämän oletuksen taustalla olla, vai ollaanko vain lähdetty hieman varovaisemmalle linjalle? Itse uskoisin, että rekrytointiongelmista päästään hiljalleen eteenpäin, ja projekteja saadaan puskettua maaliin “normaalissa” aikataulussa. Jos backlogi olisi heikko, ymmärtäisin kasvunäkymien olevan huonot, mutta backlogin ollessa ennätystasolla, jotenkin en usko, että on mahdollista edes kasvaa alle markkinan.

12 tykkäystä
3366

Emma haastatteli Ronia Teknopuun meiningeistä.

-Aiheet-

00:00 Aloitus
00:25 Liiketoiminta rautalangasta väännettynä
02:57 Markkinan kasvu
04:04 Kilpailijat
05:58 Saamiset
09:16 Kehitys taloudellisessa tilanteessa
10:35 Riskit
12:11 Ennustemuutokset
13:12 Arvostus

14 tykkäystä
3367

Ennusteen perusteella Tecnotreen myyntisaatavat pienenevät suhteessa liikevaihtoon ensi ja seuraavana vuotena. Se on hyvä juttu, jos näin käy. Se oletus pohjautuu varmaankin yhtiön ohjeistukseen myyntisaatavien tulevasta kehityksestä. Tämä on merkittävin tekijä, millä ensi vuoden kassavirta kääntyy ennusteessa vahvasti positiiviseksi. Nyt kun fokus on kassavirrassa kasvu hidastuu: ei panosteta niin paljon kasvuun kuin ehkä halua olisi. Tällöin liiketoiminnan tarpeet ylittävä kassa olisi syytä jakaa osinkoina omistajille, jos yhtiö ei löydä kasvua tukevia investointikohteita.

Nyt, jos tuo saatavasuma saadaan purettua ja raha virtaamaan kassaan (ja saadaan osakkaat iloiselle tuulelle) niin eikö yhtiön olisi syytä rientää yrityskaupoille. Tasettahan yhtiöllä piisaa ja sitä se on yrittänyt käyttääkin kasvun rakentamisessa pitkät maksuajat myyntikärkenä. Mutta se ei uponnut omistajakuntaan ja näkyi hyvin pian kurssilaskuna ellei romahduksena.

Mites osakkaille maistuisi kunnon mälli velkaa taseessa, jos se velkapotti käytetään yritysostoon. Saataisiin uutta jännitettävää, miten johdon kyvyt ostokohteen integrointiin luontuvat. Uutta kassavirtaakin tulisi, jos ostokohde on peruskannattava toimija. Nykyisillä arvostustasoilla ostokohde voisi tuottaakin yli ajan lisäarvoa.

tecnotree pystyy kyllä ennustetulla käyttökatteella omin voiminkin hoitamaan arvioisin tuollaisen 40 MEUR velkakuorman (2xkäyttökate). Tällöin fokus olisi varmuudella kassavirrassa yrityskaupan jälkeiset pari vuotta. Osaketta ei nykyisellä arvostustasolla kannata käyttää vaihdon välineenä yrityskaupassa vaan käteistä.

Eiköhän laiteta tase töihin oikein urakalla!

11 tykkäystä
3368

Pyydän jo etukäteen anteeksi jos muistan väärin ja saa korjata jos jollakin on parempi muisti / jaksaa kaivaa Inderesin historiallisista raporteista, mutta minun muistikuvani mukaan vuosina 2020-2021 ei missään vaiheessa ole ollut Inderesin suunnalta puhetta siitä että kannattavuus olisi nyt jotenkin poikkeuksellisen korkealla tasolla tämän syyn takia. Muistelen myös, että ei ole kuin puoli vuotta - vuosi kun Inderes itse asiassa ennusti, että Tecnotreen kannattavuus paranee vuosina 2022-2024 vuosien 2020-2021 >30% EBIT-tasosta yli 40%:iin eli tuossa narratiivissa ei ainakaan tullut esille se, että tuo >30% olisi ollut “poikkeuksellisen korkea”.

Korjatkaa tosiaan jos muistikuvani ovat ihan väärin, mutta hyvin epäloogiselta vaikuttaa nyt tämä analyysihistoria ja sitä ei voi mielestäni pistää sen piikkiin, että analyytikko on vaihtunut. Ymmärrän täysin, että palkkainflaatio vaikuttaa kannattavuuteen ja sitä ei ollut tiedossa vielä esim. viime vuonna, mutta on aika erikoista todeta kuin sivulauseessa että “2020-2021 kannattavuus oli aktivointien takia poikkeuksellisen korkea” kun missään vaiheessa kyseisten vuosien aikana näiden aktivointien merkittävää roolia ei ole analyytikon toimesta tuotu esiin vaikka luulisi, että tilinpäätöksien tulkitseminen ja avaaminen piensijoittajille olisi sitä helpointa lisäarvoa, mitä Inderes voi piensijoittajalle tuoda.

Ja jottei tätä leimattaisi “kurssilaskun harmitteluksi” niin kuten aikaisemmista viesteistäni tässä ketjussa voi todeta, niin en ole sijoituspäätöksiäni Inderesin analyyseihin Tecnotreen osalta perustanut ja esim. Itse en koskaan uskonut tuohon >40% tasoon ja pidin sitä yltiöoptimistisena. Tällaiset kummallisuudet ja epäloogisuudet analyyseissa vaan syövät pahasti mielestäni niiden uskottavuutta. En jaksa edes aloittaa siitä, että tavoitehintaakin on taas leikattu käytännössä vain kurssilaskun perässä -20% vaikka edellinen suositus oli vain kuukauden takaa Q2-osarin jäljiltä ja mitään merkittävää ei ole yhtiössä sen jälkeen tapahtunut.

153 tykkäystä
3369

Komppaan SijoitusSeppoa. Samanlaisia muistikuvia itsellänikin.

9 tykkäystä
3370

Äläs nyt @SijoitusSeppo , mahtui tuohon väliin kuitenkin tuo tiedotettu miljoonadiili sekä toimarin 7,5miljoona osakkeen ostot! Vitsi vitsinä ja vaikeita aikoja ennustaa yhtiöiden kehitystä. Ennusteiden ruuvaileminen eessuntaas lyhyen aikavälin sisään kuten Seppo totesi hieman nakertaa uskottavuutta.

11 tykkäystä
3371

Voiko joku avata vähän, että jos nykyisessä neutraalissa skenaariossa tuotto-odotus on 20% p.a, niin miten tästä saadaan “Lisää” suositus. Ei nyt omilla väsyneillä aivoilla oikein aukea.

1 tykkäys
3372

Inderesin rapsoihin en ota kantaa, mutta muistelen, että pari vuotta sitten yritin kysellä näiden “investointien” perään, että mistä ne koostuu. Softatalothan tyypillisesti kirjaa (aktivoi) tuotekehityskuluja taseeseen (palkkakulut), jolla saadaan tulos näyttämään paremmalta. Ne vaan joutuu sieltä sitten myöhemmin poistamaan, jolloin vaikutus on vastakkainen. Muistelen, ettei tähän tainnut kukaan tarttua ja itsekin menin moodiin, että jos Tecnotree saa parissa vuodessa toteutettua SaaS-malliset toimitukset, tuloksen teko kiihtyy niin nopeasti, että nuo tulee kuitatuksi. SaaS-toimitukset on vielä puolitiessä, saa korjata, jos olen väärässä.

9 tykkäystä
3373

Veit jalat suustani. Voi olla, että muistan itsekin väärin, mutta mielestäni mistään epänormaalin korkeasta tuottotasosta ei ole ollut puhetta

Heinäkuu 21 aamurapsasta:

Tunnusluvut 2020 2021e 2022e
Liikevaihto 52,8 61,5 68,2
- kasvu-% 12,3% 16,5% 10,9%
Liikevoitto (EBIT) 18,6 23,7 28,3
- EBIT-% 35,2% 38,5% 41,5%
EPS (oik.) 0,05 0,06 0,07

Joulukuun 21 aamurapsasta:
Tunnusluvut 2020 2021e 2022e
Liikevaihto 52,8 64,8 76,0

  • kasvu-% 12,3% 22,7% 17,4%
    Liikevoitto (EBIT) 18,6 24,9 32,2
  • EBIT-% 35,2% 38,4% 42,3%
    EPS (oik.) 0,05 0,06 0,08

“Liikevoiton ennakoimme puolestaan kohoavan 24,9 MEUR:oon liikevaihdon kasvun, korkeiden bruttokatteiden ja mainion kulutietoisuuden ajamana. Vuosina 2022-2023 ennakoimme Tecnotreen jatkavan kannattavaa kasvuaan…”

jne

13 tykkäystä
3374

2019 Q2 Intangible assets: 0,2Me
2020 Q2 Intangible assets: 4,4Me
2021 Q2 Intangible assets: 7,4Me
2022 Q2 Intangible assets: 11,3Me

2019 H1 Amortizations during the period (6 months): 0,0Me (Not mentioned in report)
2020 H1 Amortizations during the period (6 months): 0,5Me
2021 H1 Amortizations during the period (6 months): 0,6Me
2022 H1 Amortizations during the period (6 months): 1,7Me

2019 H1 Capitalizations during the period (6 months): 0,0Me (Not mentioned in report)
2020 H1 Capitalizations during the period (6 months): 1,8Me
2021 H1 Capitalizations during the period (6 months): 2,3Me
2022 H1 Capitalizations during the period (6 months): 2,8Me

2021 (12 months):
“Capitalization of product development expenses during the review period were EUR 5.3 (3.4) million and EUR 1.6 (0.7) million in the fourth quarter. Amortizations on total capitalized development costs during the period were EUR 1.3 (0.9) million and EUR 0.5 (0.3) million in the fourth quarter.”

Onhan nuita tuotekehitysmenoja kapitalisoitu. 2021 olisi tulos ollut 4Me pienempi, jos kehitysmenot ja amortisaatiot olisivat vastanneet toisiaan. Nyt tälle vuodelle jos extrapoloi nuista H1 luvuista, niin tulos olisi ~2,2Me pienempi jos kehitysmenot ja amortisaatio vastaisivat toisiaan.

Näistä tuotekehitysmenoista firma voi kuitenkin vähentää verotuskuluja pois (Joita oli 2021 vuoden lopulla ~70Me):
image

Jos firman toiminta jatkuu nyt lähivuodet voitollisena ja nuo ~70Me verovähennykset saadaan kaikki taseeseen mukaan (ja vähennetään nykyiset 11,3Me kuoletettavat kehitysmenot taseesta), niin ei nykykurssilla jää kasvuyhtiölle kyllä melkeimpä mitään arvoa tulevista tuotoista tai kasvusta. (Market cap ~170Me; 2022 H2 equity 74,4Me, Intangible assets -11,3Me, tax assets +70Me == ~133Me). Toki näiden verovähennysten päätyminen taseeseen vaatii useamman vuoden voitollista toimintaa, mutta eihän tässä välttämättä jäniksen selässä olla.

Oletan myös, että näistä tuotekehitysmenoista tulisi tulevaisuudessa myös jotain tuottojakin, kun firma tuntuisi olevan yritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä tulevan kehityksen kanssa, ja useat osapuolet arvioivat että näille uusille tuotteille olisi siten kysyntää (Moments, DiWa).

En ole alan ammattilainen, niin korjatkaa jos ylempänä on jotain virheitä, ja asiat eivät mene ihan näin yksioikoisesti.

18 tykkäystä