Ymmärrän ettei kaikkiin voi vastata, ja sen hyvin ettei subjektiivisiin yksittäisiin kokemuksiin voi laittaa hirveästi painoarvoa. Kun asiakaskokemusta on alla mainittuja moniamonia vuosia, ja yhtäjaksoista asiointisuhdetta, ymmärrät että on perusteltua kysyä keneltä kysytään asiakkaista palautteita ja miten se kohdistetaan? Kaikille sitä ei tehdä, mutta pidän outona etten ole vuosien aikana kohdannut mainitussa muodossa (enkä missään muussakaan) palautteen kyselyä. Ei sen puoleen, en myöskään Mehiläiseltä.
Mitä tulee korona-aikaan ja tämän rönsyämiseen esimerkeissäni, olen eri mieltä. Kaikki pörssiyhtiöt ovat, osa jopa tammikuusta laatineet worstcase- skenaarioita ja toimintamalleja ja asiakas sekä työntekijäturvallisuus on prio ykkönen. Kuten varmasti Teilläkin. Sanomattakin on selvää vallitsevan tiedon valossa ettei tartunnoilta voi välttyä, etenkään terveysalalla. Toimintatavoilta itse odottaisin täydellisyyttä koska terveysala on koko homman keskiössä ja kaikki tuorein tieto sekä alan tuntemus on koulutuksessa. Vertailun vuoksi näitä ei ole tullut Mehiläiseltä yhtään vastaan.
Mitä tulee vielä digitalisaatioon kun totesin sen olevan muutakin kuin nappia painamalla hoitoon, esim. Mehiläisellä on yhteys hoitavaan lääkäriin viestipalvelulla. Teillä taas pelkästään ns. maksun kautta, chatissa tai mainitulla raskaan vaihteen kautta soittopyynnöllä (kuten Mehiläiselläkin toki sitä kautta). Asiakkaan näkökulmasta hoitoon pääsy on nopeaa, sitä ei ole kukaan kieltänyt missään vaiheessa, mutta edelleen pointti on ihmetellä pitkittyneen hoidon suunnittelua eli suunnitelman käyttämättä jättämistä, digiasioimista sen suhteen, kontrollia sekä viestinpitoa ja ennen kaikkea sitä mikä ei liity hoitoon pääsyyn vaan mitä sen jälkeen. Viestipalvelu ei ainakaan ole saatavilla yksityisasiakkaille, joka on törkeää. Työterveysasiakkaille ilmeisesti tuo mahdollisuus on, joskin sen käytön laajuus on itselleni epäselvää (omalla kohdallani ei eikä työpaikoilla muillakaan työterveydessä tätä ole käytetty).
Voisin kysyä tuosta eli kun lääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, mikä vastuu tai miten he ovat em. kaltaisiin suunnitelman tekoihin tms. sitoutuneet Terveystalolla? Tai fysioterapeuteilla, tai hoitajilla jne…
Ajan myös sitä takaa kun puhutaan konsolidaation tarpeesta, että ihmisillä on tärkeää olla sama ja pysyvä hoitokontakti eli hoitava lääkäri ja suunnitelma sekä hoitopolku ja tarpeen mukaan yhteys lääkäriin. Mulla on turhan paljon kokemusta asiakkaana kaikista toimijoista, pl. Pihlajalinna. So far, julkinen puoli ikävä kyllä (sijoittaja- ja talousnäkökulmasta, verot jne.) suoriutuu siinä ylivoimaisesti parhaiten kaikkine vikoineenkin. Vielä palatakseni, vaikkei aiheeseen sinänsä liitykään, on nopean hoidon tarve turvattu julkisella puhelinsoitolla missä teilläkin. Esim. Turun kaupungilla on kokonaan ollut ties kauanko jo nettivaraus pois käytöstä lääkärille- se on älytön sääli kiireettömälle ajanvaraukselle. Julkisen terveydenhuollon tarve on toki tiukempi olla konservatiivisempi hoidon tarpeen arvioinnissa ja olla täysin objektiivinen.
Summaus: yksittäisluonteisen käynnin varaaminen on älyttömän helppoa. Jos hoito pitkittyisi, Teillä on melko vajavaisesti asiakkaan näkökulmasta huolehdittu siltä osin sen jälkeen.
Kysymys sen sijaan, miten voisitte ja mikä on näkemyksenne digipalvelun kehittämisestä? Mikä on keskiössä? Hoitoon pääsy, vai kokonaisvaltaisuus? Paljonko investoinneista menee digipalveluihin ja asiakaskokemuksen parantamiseen?
Kiitos 
