Niin siis alihankkijat lisensoivat sen oikeuden patentin haltijalta, perinteiset automerkit eivät juurikaan tuollaisia komponentteja taida itse suoraan valmistaa. Automerkit eivät siis tee “omia jarrujaan”, mutta näitä abs-yksiköiden valmistajia on kyllä useita.
Bosch taitaa olla ainakin eurooppalaisissa autoissa yleinen abs-järjestelmien valmistaja, joskin jarrut (satulat + levyt) taitavat useimmin olla muiden kuin Boschin valmistamia. Bremboa käytetään satuloissa ja levyissä paljon autoissakin, ainakin sporttisemmissa malleissa.
Nämä luvut ovat varmasti tilintarkastettu enkä uskoisi että tilintarkastaja hyväksyy taiteellisia vapauksia, sen verran tiukka regulaatio jenkeissä on.
Tilintarkastajat eivät tarkastele mitä lukuja yritys käyttää esityksissään. Tilinpäätösasiakirjoissa luvut ovat ihan oikein tai sitten on jo isompia ongelmia yrityksessä. Se mitä non-GAAP lukuja yritys pyörittelee näistä esityksiinsä on ihan yrityksen oma asia. Ja jos oikein hiuksia halotaan niin esimerkiksi tuon viimeisimmän deckin luvut olivat tilintarkastamattomia(unaudited).
Ford vastaa Teslan manööveriin laskemalla Mach-E hintaa:
Eiköhän muut seuraa perässä. Tosin ainakin Audin uusille EV-malleille, kuten Q4 etron, tuntuu toimitusaikojen perusteella riittävän ylikysyntää nykyisilläkin hinnoilla, että kannattaako niitä hintoja laskea.
Selvästi tunnut hallitsevan numerot, mielenkiintoinen kirjoitus, jonka luin moneen kertaan. Muutama asia meni itseltä ohi, koska käsitteet eivät ole itselle tuttuja. Erityisesti alussa mainitsemasi non-cash pääomahyödykkeiden hankinnat -tase erä, mitä ne konkreettisesti ovat Teslan tapauksessa? Sinänsä uskon, että jatkossa näissä investoinneissa tapahtuu säästöjä mm. sillä, että jokainen tehtaan ja tuotantolinjan rakentaminen on oppimisprosessi, jossa voidaan mm käyttää yhä enemmän valettuja osia robottilinjastojen sijaan. Käyttöpääoman hallitsemiseksi löytyy lukuisia keinoja jotka mielestäni auttavat Teslaa kasvamaan kassavirtapositiivisesti. Esimerkiksi mitä suurempi ja tärkeämpi olet, sitä enemmäin voit vaati alihankkijoilta maksuaikoja, investointeja yms. Suuruus tuo itsessään omat etunsa. Alihankkijoille tämä ei aina ole mukavaa, mutta näin maailma vain toimii.
Ok kiitos, nyt aukesi, eli tosiaan taseen puolelle viety selkeiden investointien lisäksi yhtä ja toista pientä “sälää” . Ei muuta kokonaisuutta merkittävästi, mutta näitä eriä on kyllä hyvä seurata. Vähän uutta itselle nämä pyörittelyt kyllä olivat.
Vuosien saatossa noista on kyllä kumuloitunut ihan merkittävä potti. Varsinkin näyttää että vuosina 2016-2018 on pyöritelty tuloslaskelmaa nätimmäksi aktivoimalla taseeseen reilummin kuluja. Noina vuosina ero on vielä normaaliin pp&e kumuloitumiseen miljardeja. Täytyy katsoa jos jaksaisi kaivella lisää noita vuosia ja katsoa löytyisikö 10-k:stä vastauksia.
Toisaalta @Jukka_Lepikko tämä on sinänsä hyvä uutinen. Jos/kun pp&e riville on työnnetty sinne normaalisti kuulumatonta tavaraa voidaan arvioida valmistuskapasiteetin maksavan vähän vähemmän. Jos siis suostuu arvioimaan taseen ja rahavirtalaskelman pohjalta investointitarpeita.
Teslan taloudellinen raportoiminen on kyllä varsin raskasta. En muista esimerkiksi nähneeni ikinä sekavampaa rahavirtalaskelmaa. Rivejä pelkästään on tuossa lähes 50% enemmän kuin vaikka Applella. Siihen päälle vielä ettei luvut meinaa täsmätä niin kuin olettaisi jolloin menee aina vaan enemmän aikaa, kun yrittää saada luvut käymään järkeen.
Suomessa löytyy kyllä yritysten taseista välillä melkoista viritystä ja suoranaista kuraa (tarkoitan siis lähinnä muista, kuin pörssiyrityksistä). Tästä syystä tulee usein katsottua likvidiä varoja, koska tämän kaunistelu on kaikkein haastavinta ja onnistuu vain vaikeimman kautta, esim maksamalla ostolaskut myöhässä tp-hetkellä. Olen harvemmin tutkinut ulkomaisia yrityksiä jo pelkästään siitä syystä, että kielimuuri tekee tähän lisää vaikeusasteita. Sama logiikka toki toiminee kuitenkin yleismaailmallisesti, taseen puolelle yhtä ja toista , niin tulos näyttää paremmalta (jos asian rumasti ilmaisee).
Aikamoisia satuja täällä taas levitellään. Se, että Tesla (kuten kaikki muutkin yhtiöt) ovat halutessaan kykeneväisiä kikkailemaan kirjanpidolla ja että Teslan auditoija PwC ei ole jossain päin maailmaa tehnyt työtään asiallisesti, ei tee Teslasta vielä rikollista.
Ylipäänsä kirjanpitoon ei ole yhtä oikeaa tapaa, kun mennään yksityiskohtiin asti.
Mitä vikaa on siinä, jos kassavirtalaskelma erittelee hyvin siihen vaikuttavat erät? Tosin mitä ainakin 8K:t tarkistin molemmilta, niin Applella on enemmän rivejä (miksi me edes keskustellaan tällaisesta?)
Mitä tulee Teslan taloudelliseen raportointiin, niin ei tule kyllä montaa yhtiötä mieleen, jolla on esim. selkeämmät kvartaaliraportit.
Lähtökohtaisesti olisi parempi, jos tilinpäätösasiakirjat olisivat mahdollisimman kompakteja ja helppolukuisia. Mikään ei estä yritystä avaamasta eri rivien sisältöä liitteissä ja näin yleensä tehdäänkin. Tällä tavoin toimimalla pääsee tilinpäätösasiakirjojen lukija helpommin ja nopeammin kiinni siihen mikä on yritystoiminnan lukujen valossa relevanttia.
Se oli esimerkki isosta yrityksestä joka hoitaa taloudellisen raportoinnin mielestäni paremmin. Joo lopetetaan tämä keskustelu ennen kuin se edes kunnolla alkaa, jos olet käynyt vertailemassa 8-k lomakkeita…
Kieltämättä Teslan kvartaaliesitykset(“shareholder deck”) ovat miellyttäviä lukea. Harmi että näköjään vaatii sen 10-Q ja 10-k, että saa yrityksen taloudellisesta tilasta oikean kuvan.
@Jukka_Lepikko Oli näköjään muutenkin epäselvyyksiä numeroissa:
Edit: Tai sitten se piti kuitenkin kutinsa. Tiedä nyt sitten. Bydi painelee karkuun joka tapauksessa ja muut alkaa olemaan kintereillä.
Edit2: Piti ne alkuperäiset numerot kutinsa. Joo, juhlahumu vaikutti tehtaiden aukioloaikoihin, mutta taitaa edelleen Kiinan Teslan toimitusajat olla lyhyimmät mahdolliset. Edelleen. Ja BYD pystyi aika messevän määrä rekisteröimään autoja juhlakaudesta huolimatta.
