Lokalisaatio näkyy Norjan lisäksi Kiinassa. Samalla on tullut muitakin lukuja julki Kiinan tukkumyynnistä joka on arviolta 75 000 kappaletta huhtikuussa. Nyt kun tiedämme, että Teslan autotehtaiden kapasiteetti vuodelle 2023 on noin 2,2 miljoonaa ja tuotantoarvio on 1,8 miljoonaa täytyy palikkamatematiikalla laskien tehtaiden pitää seisokkeja viikkokaupalla per vuosineljännes. Kun Berliini lisää tuotantoa mahdollisesti 5000 kpl vauhtiin / viikko ja Fremontin sekä Austinin tehtailta on järkevintä hoitaa USA:n tilaukset hintatukien vuoksi, lienee selvää, että Shanghaihin on tiedossa hiljaisempia aikoja.
Lokalisaatio näkyy myös siinä, että tällä vuosineljänneksellä on huomattavasti vähemmän laivakuljetuksia Q1/2023 verrattuna. Viime kädessä tämäkin on luonnollinen kehityssuunta ja vähentää lisäksi käyttöpääoman tarvetta vuosineljännesten sisällä. Huhtikuussa autot olivat yhä useammin jo perillä asiakkailla, kun ne ovat aiemmin ovat olleet vasta laivassa matkalla asiakkaille. Tämä voi jonkin verran hämätä myyntilukuja ja tilauslukuja tarkasteltaessa, mutta uskon tästäkin huolimatta vahvaan Q2:een.
Perustuu tieteellisesti epätarkkaan, mutta reaaliaikaiseen arvioon laajennetusta kaveri-, sukulais- ja tuttavapiiristä ja heidän suunnitelmistaan siirtyä sähköiseen kulkupeliin. Siirtymistä suunnittelevia on moninkertainen määrä niihin, jotka voivat oikeasti pian siirtyä. Monella on esteenä esim puutteellinen kielitaito ja tietokonekammo. Tähän kun lisätään Kiinan vastuuton sisä- ja ulkopolitiikka ja monta muuta asiaa, kuten Teslan sopivuus sorateille ja muiden merkkien vauhdikas esiintulo, alkaa yhtälö hahmottua. Tulos on erilainen kuin jossain kaupungin kuplassa. Olen autoillut kohta 50 vuotta ja ollut koko ajan tekniikassa kiinni. Näitä ilmiöitä on nähty. Kuten hypejä ja lamoja.
Nyt on kyllä erikoisimmat perustelut mitä olen tähän mennessä kuullut. Tekisi mieli esittää jatkokysymyksiä kuten miten ihmeessä kielitaito ja tietokonekammo liittyy asiaan ja kuinka merkittäviä tekijöitä nämä sekä soratiet ovat aiemmin mainitsemassasi “markkinoiden kokonaisuudessa” mutta ei ehkä tarvitse vastata. Olisiko mahdollista että itse elät jonkinlaisessa pienehkössä kuplassa?
“Muiden merkkien vauhdikas esiintulo” on sekin aika erikoinen konsepti nykytiedon valossa. Oikeastaan ainoat joilla on vauhtia ovat Tesla ja halveksimasi kiinalaiset.
Tesla on viides uutena ostamani auto. Aina on myös merkki vaihtunut. Tesla on ainoa, joka on ollut takuukorjauksessa ja sitä on nautittu jo kahdesti. Kolmas reissu on kutsuna voimassa, mutta odottaa vielä varaosaa. Ainoa, johon pitäisi uutena uusia osia roiskeläpistä alkaen, maali ei pysy, luvattua ominaisuutta ei vain näy, jarruttaa paniikissa yllättäen jne. Kaikissa muissa on ollut käyttöliittymä myös suomeksi. Nykyisellään ei voi suositella kysyjille. Tesla on tyypillistä hypeä myös osakkeena.
Jos olet autoillut lähes 50v niin oletan että olet siis 65-70v. Oletan että tuttava ja kaveripiirisi koostuu samanikäisistä. Luultavasti ikäryhmissä 65-75v Tesla ei ole kuuminta hottia mutta kielitaidosta ja tietokonekammosta puhuminen kertoo kyllä että elät kuplassa joka antaa täysin väärän kuvan suhtautumisesta Teslaan, sähköautohin ja tietotekniikkaan yleensä. Nyt tämän tiedon valossa pystyy paremmin laittamaan oikeaan lokeroon aikaisemmat kommenttisi siitä kuinka sähköistyminen on vain pieni sivujuonne autoilun historiassa.
Globaalissa autobisneksessä tuskin on sorateilläkään suurta merkitystä.
Tesla tuli markkinoille 2008, VW tuli 2020 ja on saavuttanut hyvät asemat. Markkina on toki valmiimpi osin Teslan ansiosta. Nyt eri merkkejä ja malleja tulee kuin sieniä sateella. VW on lähempänä kansanautoa ja maksaa osinkoa. Katsotaanpa jokunen vuosi, katsotaan mitä USAn iso valtiovelka jne asiat vielä merkitsee. Tai ajetaanko silloin aaseilla, niidenkin FSD voittaa Teslan.
Osaatko kertoa miten tässä autoyhtiöiden keskinäisessä kilpailussa paremmuuteen vaikuttaa se että kuinka paljon USAn valtionvelka on ja yhden yhtiön osingonmaksu? Vaikea nähdä näitä kahta ratkaisevana kilpailuetuna Volkswagenille?
Näetkö Yhdysvaltain valtionvelan kriittisenä komponenttina juuri Teslan kannalta? Miksi?
Olen toki iso-isä, mutta piirit kattavat kaikkia 1-98 vuotiaissa ja harrastuksissa paljon nuoria aikuisia. Tietokonekammo tarkoittaa, että auton pitää olla simppeli kuin Apple. Teslan käyttöliittymä ei innosta niitä, joille auto on vain auto. Sähköistyminen on valtavirta ja kasvaa, sivujuonteeksi en ole koskaan ajatellut, mitä moinen fiilis? Olen peräänkuuluttanut koko infran suunnittelua uudelleen digitalisaation takia ja se vielä tapahtuukin.
Tesla ei tarvitse edes soratietä, talven hiekoitus riittää hiekkapuhaltamaan maalit. Norjalaiset tätä manasivat myös.
Teslasta voi mutu-tuntumalla kertoa mitä vain oman lähipiirin ostoaikeista (ei sillä että ne kuuluisi mitenkään tänne sijoituspalstalle), mutta faktoja ei voi sentään keksiä päästään.
Volkswagen omilla sivuillaankiin ylpeilee sillä, että ovat (yrittäneet) kehittää sähköistä voimalinjaa jo yli 50 vuoden ajan, joka vuosikymmen tuomalla uudentyyppisen sähköauton markkinoille.
Vuonna 2015 VW Group myi globaalisti 18 447 täyssähköautoa ja Tesla 50 000. Sähköautoja (BEV+PHEV) VW Group myi silloin Teslaa enemmän.
Jos katsotaan VW:n päämarkkinaa Eurooppaa, vuonna 2020 VW Group myi huomattavasti Teslaa enemmän täyssähköautoja (tumma palkki alla). VW Groupin markkinaosuus on sen jälkeen vuosi vuodelta laskenut.
Teslan markkinaosuus taas on ollut kasvussa (v. 2022 aiempia vuosia korkeampi) ja tänä vuonna Teslan markkinaosuus Euroopassa on jo lähes yhtä suuri kuin VW Groupin (sininen palkki).
Iso valtionvelka jos osaltaa romahduttaa maailman suurimman talouden, on Teslakin siinä myllyssä jyväsenä. USA on eniten velkaa Kiinaan ja sitten Japaniin. Japani on esimerkki, kuinka asiat hoidetaan ilman luonnonvaroja. Kiina esimerkki, kuinka asioita hoidetaan kun luonnonvaroja riittää. Tämähän voi johtaa vaikka mihin nykytilanteessa. Yhtiö, joka ei maksa osinkoa, joutuu uskottelemaan arvon kasvua, sen Tesla on osannut. Jossakin vaiheessa korttitalo romahtaa. Tämä on hankala selittää lyhyesti, mutta vahvasti uskomalla ja tyrmäämällä muut näkemykset osakkeen arvo ei muutu. Valehtelemalla siihen jo voi vaikuttaa, jos puhujan tausta riittää. Esim K Kakkonen kritisoi voimakkaastikin yhtiöitä, joissa on mukana ja se jos mikä on tervettä.
Olen aina pyrkinyt lukemaan heikkoja signaaleja ja ymmärtämään markkinoita. Muuten ei salkku olisi noussut koskaan nykyiselleen. Ei ainakaan seurailemalla hypeä.
Sähköistymisestä. Noin laskien Amerikassa sähköistyttiin jo 1890. Kaikenlaisia kokeiluja on ollut siellä täällä. VW:n tulon markkinoille lasken ID.3:sta, joka tarkoitti erikseen suunnitellun tuotteen tuomista valmiina autona laajasti saataville ja infraan sopivana.
Toyota kehitti ja otti käyttöön Lean filosofian toiminnassaan toisen maailmansodan jälkeen. Hyvin on kannattanut Toyotaa näihin päiviin asti, vaikka lopulta muutkin ymmärsivät sen edut.
Jos Tesla osaa käyttää resurssinsa oikein, niin ei tätä etumatkaa ihan hetkessä oteta kiinni. Pitää ymmärtää, että kyse ei ole pelkästään kilpailijoiden johdon päätöksistä esim investoida uusiin tuotantolaitteisiin. Ne päätökset ovat vielä “helppoja”, mutta kyse on ennen kaikkea ajattelutavasta ja kulttuurista miten tuotantoa, tuotekehitystä, laatua ja toimitusketjuja johdetaan. Kulttuuria ei muuteta vain yhdellä johtoryhmän tai hallituksen päätöksellä.
Toyoda (Ohno ja knit) kehitti TPS-järjestelmän matkiessaa WWII:n jälkeen ihailemiensa amerikkalaisten (Deming, Juran ja knit) systeemejä. Japanilaiset vaan ottivat asiat tosissaan ja oikeasti toimivat niiden mukaan.
Lean syntyi 1990, kun amerikkalaisilla syntyi paniikki ja yrittivät ottaa mallia takaisin itselleen. Nykyään tietotekniikka, tuotantomallit jne leviävät messuilla hyvin nopeasti. Tesla sai etumatkaa lähtiessään puhtaalta pöydältä, mutta tekijät ja ideat olivat näistä olemassa olevista ympyröistä.
Lopullinen menestys ratkaistaan muualla kuin tuotannossa. Mm. markkinoiden (kuluttajakäytöksen) ennakointi ja viranomaisohjaus on tärkeämpi. Sitä on jo nähty suhtautumisessa autonomiseen ajoon ja muussa regulaatiossa. Teslan lupaamalla FSD-autolla ajavan mummokaan ei ole vielä syntynyt.
Tunnen hyvin historian. Monet ideat tosiaan Demingiltä jne. mutta Toyota teki siitä ensimmäisenä kokonaisvaltaisen prosessin/ajattelutavan.
Mielestäni väärin sanoa, että “Lean syntyi 1990”. Termi syntyi 1988 (Krafcik), mutta Lean (TPS) oli kyllä käytännössä ollut olemassa jo vuosikymmeniä Toyotalla.
Kyllä mielestäni yrityksen kulttuuri ja ihmiset ovat kaikki kaikessa. Jos ne eivät ole huipputasolla, niin ei millään uusilla teknologioilla tai viranomaisohjauksella ole merkitystä.
In the context of business, observers think they are making judgements of a company’s customer-focus, quality of leadership or other virtues, but their judgement is contaminated by indicators of company performance such as share price or profitability. Correlations of, for example, customer-focus with business success then become meaningless, because success was the basis for the measure of customer focus.
MIT:n analyysia Teslan kulttuurista, ei se kaikissa osa-alueissa huippua ole. Ehkä muutenkin kiinnostava saitti, jos haluaa vertailla firmoja kulttuuritutkimuksen pohjalta.
Juuri näin. Autot ovat kehittyneet läpi historian mutta nyt pitäisi ymmärtää että se muutos mikä nyt on menossa ei ole evoluutio vaan revoluutio. Auton rakenne, sen valmistus ja etenkin siihen liitetty älykkyys ovat kaikki mullistuneet täysin. Itse painottaisin etenkin softan merkitystä ja niin tekee myös jokainen autonvalmistaja tällä hetkellä. Lukaiskaa huviksenne minkä tahansa merkittävän autovalmistajan strategiakatsauksia; ohjelmistot ovat kaikilla kärkihankkeita sillä sen vaikutus auton asiakkaalle tuomaan arvoon ja elinkaarikustannuksiin on niin massiivinen. Softa on merkittävässä roolissa auton suunnittelussa, tuotannossa, myynnissä ja toiminnassa, ihan joka vaiheessa auton elinkaaren aikana.
Mitä se sitten tarkoittaa kilpailun kannalta? Se tarkoittaa että jos jollain on selkeä etumatka niin sen kiinni ottaminen on huomattavasti entistä vaikeampaa, hitaampaa, kalliimpaa. En sano että se on mahdotonta etenkin kun ottaa huomioon valtavat harppaukset tekoälyn kehityksessä. Varmaa on että tilanne tulee tasoittumaan pidemmällä aikavälillä ainakin niiden kesken jotka pystyvät tekemään riittäviä panostuksia. Nyt vaikuttaa siltä että vuodet 2025-2027 tulevat näyttämään mikä kilpailutilanne tulee olemaan pitkälle tulevaisuuteen kun eri valmistajien uuden sukupolven alustat julkistetaan.
Hmmm. Termi syntyi tuolloin, mutta laajan julkisuuden ja yleistyksen se sai kirjassa The Machine That Changed the World. Nykyään jatkokehitystä sovelletaan kaikkialla, joskus koomisinkin tavoin. Tässä mielessä Tesla pääsi puhtaaseen pöytään, ilman historian painolasteja, kuten aiempia tuotteita, johdon kilpailua, ammattiliittojen perinteitä, sijainteja ja seiniä…
Yksi syy, miksi seuraan tarkkaan neljän vaativan vuodenajan Norjan markkinoita on, että siellä on todennäköisesti valistuneimmat kuluttajat, mitä tulee sähköautoihin. Lisäksi Norjassa on bloggareita ja toimittajia, jotka ovat varmasti vuosien varrella löytäneet eri automerkkien ja automallien plussat ja miinukset, niin paljon sähköautoja maahan on tuotu. Olosuhteet ovat autoille lisäksi tosiaan haastavat kapeine ja mutkaisine teineen ja pitkine etäisyyksineen. Nyt jos Tesla olisi ylihypetetty huonolaatuinen auto, jossa maali ei pysy ja jota saa jatkuvasti käyttää takuukorjauksissa, niin miten on mahdollista, että autoa myydään Norjassa niin valtavasti? Onko kyse norjalaisten asiantuntemattomuudesta? Tapahtuuko sähköautomarkkinoilla pian lopultakin käänne Teslan kilpailijoiden hyväksi, kun norjalaiset heräävät todellisuuteen? En tähän usko, vaan uskon pikemminkin, että Norja toimii tietyssä mielessä suunnan näyttäjänä markkinoilla.
Eli summa summarum: puhutaan Teslan laadusta mitä tahansa, on otettava myös huomioon, että auto käy hyvin kaupaksi sellaisilla markkinoilla, jossa on pitkäaikainen kokemus Tesloista ja tämä kertoo jotain auton luotettavuudesta. Yksittäiset kyselyt tuttavapiirin perusteella antavat hyvin sekalaisia tuloksia jo pelkästään polttomoottoriautoista puhuttaessa. Joillekin Toytota on kirosana, toisille Mersu on ylimainostettu, kolmansille Kia on suorastaan häpeäksi. Jokainen kuulee näitä keskusteluja työpaikallaan ja läppä lentää, mutta suurempia johtopäätöksiä näistä keskusteluista ei voi vetää.
Mitä olen Norjassa ajanut, tiet ovat parempia kuin Suomessa keskimäärin. Se mitä tarvitaan on mm. neliveto ja ajonhallinta liukkauden takia. Norja on edelläkävijä, kun sähköä ja rahaa riittää ja öljymaan mainetta halutaan vihertää vaikka väkisin yhteisellä rahalla. Teslan lisäksi oli vähän vaihtoehtoja ja se loi vertaismarkkinat. Kaveri ajoi toisen Teslalla ja kun sen oppi, hankki itse samanlaisen. Luotettavuus ei ole niin suuri kriteeri, kun ei ole tarkoituskaan ajaa autoa loppuun, eikä vaihtoarvolla ole suurta väliä. Myös suositteluohjelma jopa vaikutti. Tilanne on muuttumassa tosiaan ja merkkien kirjo puskee markkinoille. Norja on suunnannäyttäjä. Suomikin haluaisi, mutta raha ei riitä.
