Oma kompetenssini ei riitä arvioimaan sitä, että millä aikataululla ja todennäköisyydellä Tesla pystyy tuottamaan toimivan Optimuksen, joka kykynee toimimaan itsenäisesti perustyötehtävissä (eli liikkuu itsenäisesti, nostaa, kantaa ja siirtää asioita,voi käyttää yksinkertaisia työvälineitä kuten siivouvälineitä/tiskikonetta/ruohonleikkuria/teollisuuskoneita, tarkkailla ja valvoa ympäristöä ja kommunikoida perustasolla ihmisen kanssa). Mutta laajahkon (ja asiantuntevan) verkostoni konsensusnäkemys on, että suurella todennäköissyydellä nämä kyvykkyydet tullaan saavuttamaan keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä (eli 5-20 vuotta) - jonkun valmistajan toimesta.
Se mikä mielestäni tekee Optimuksesta täysin poikkeavan tuotteen Teslan portfoliossa on sen potentiaalinen kilpailuetu (ROI) kilpailevaan tuotteeseen verrattuna! Se on nimittäin täysin toisella (korkeammalla) tasolla kuin autoilla, rekoilla, aurinkopaneeleilla, powerwalleilla, superchargereilla jne… Jotka ovat kyllä erinomaisia tuotteita, mutta yksinkertaistettuna “hieman tai jonkin verran parempia kuin kilpailijoiden tuotteet” ROI:lla mitattuna. Sillä Optimuksen kilpailija ei ole Figure/Atlas/WalkerS/Digit/Phoenix. Vaan ihan se tavallinen suorittavassa työssä käyvä suomalainen ihminen. [älkää tulkitko väärin: uskon, että vielä suurempaan kilpailukyky haasteeseen joutuu vastaamaan tavallinen korkeakoulutettu suomalainen “white collar” työntekijä, mutta se on eri tarina ja se ei suoraan liity Optimukseen.]
Mikäli oletetaan, että Tesla pystyy tuottamaan tuolla 30k$ (vaihteluvälillä ±50%) hinnalla yllämainituilla spekseillä toimivan robotin, on tämä BC poikkeuksellisen selvä. Keskimääräinen matalan tuottavuuden alalla toimivan työntekijän kustannus työnantajalle Suomessa on n.50 000 €/v (ml. vuosilomat, lomaltapaluurahat, sairaslomat, perhevapaat, TyEL, sairausvakuutukset, työtapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus, työterveyshuolto, päivärahat, luontoisedut jne).
Jos yksinkertaistetaan ja oletetaan, että Optimus lataa itseään 1/3 ajasta ja on kykenevä työhön vaikka 2/3 ajasta tekee Optimus töitä 488 tuntia kuukaudessa. Jos oletetaan, että Optimus on 50% hitaampi kuin ihminen, tekee se silti 240 tuntia kuukaudessa. Se tarkoittaa, että Optimus maksaa itsensä takaisin ALLE 5 KUUKAUDESSA ihmiseen verrattuna!! (ja kyllä: äärimmäisen yksinkertaistettu esimerkki ilman robotin energia-, huolto- ja tukikustannuksia.) Johtopäätös → tämä BC tulee olemaan jokaisen CFO:n helpoin homma on hankintapäätös. Ja toinen pointti: Jokaiseen tällaisen hankinnan rahoitus on CFO:n toiseksi helpoin homma. Se saako Model Y:n 3% vai 0% korolla on kuluttajalle erittäin merkittävää. Optimuksen osalta logiikka on eri. Rahoitus näillä ROI-tasoilla (±50%) löytyy heti.
No miten paljon tällaista “Optimuksella korvattavaa työtä” on olemassa? Suomessa tehdään noin 1 miljardi työtuntia vuodessa (1054 mrd h/v -2021). Näistä miljdarista työtunnista matalan tuottavuuden aloilla kuljetus, varasto, kauppa, maatalous, majoitus/ravitsemus, rakentaminen, kiinteistö- ja maisemanhoito elintarvikkeiden valmistus) on noin 35% suomessa tehdyistä työtunneista. Jos oletaan, että 20% näistä varaston, kaupan, siivouksen, ravintolan töistä voisi olla Optimuksen tekemää, puhutaan heti 70 miljoonasta työtunnista. Tuolla 240h/kk tahdilla tämä tarkoittaisi 24 000 Optimusta töissä.
Ja kuten kaikki tiedämme, että työn määrä ei ole vakio, vaan työn hinta vaikuttaa aina sen määrään - alhaisempi työn hinta luo myös lisää työtä Optimukselle.
Kaikki edelläolevat laskelmat voi helposti haastaa moneen eri suuntaan, sillä ne ovat erittäin yksinkertaistettuja ja omalta osaltani jäsentämätöntä “ääneen ajattelua”. Mutta ne silti riittävät osoittamaan ainakin itselleni sen, että mikäli Optimus saadaan suorittamaan “perustyötehtäviä”, tulee se olemaan ihmiselle äärimmäisen kilpailukykyinen vastustaja työmarkkinoilla.
Potentiaalia Optimuksessa on paljon. Sen realisoituminen on sitten paljon vaativampi analyysi.
Mikäli aiheeseen on kiinnostusta syventyä laajemmin, suosittelen lämpimästi James Suzmanin, Martin Fordin Darrell Westin, Andrew McAfeen ja Daniel Susskindin teoksia.
Tässä katsauksessa ei juurikaan mitään uutta.
