Puhut nyt autosta jossa kaikki mahdollinen on liimalla kiinni jotta ei tarvitse käyttää rahaa ruuveihin. Perinteiset arvot kuten korjausten helppous ja materiaalien kestävyys eivät ole Teslalle kovinkaan tärkeitä. Se kun on tehnyt autoille saman kun Apple puhelimille: luonut niistä kulutushyödykkeen joka on tarkoituskin vaihtaa ennen kuin takuu umpeutuu. Akkuja niihin ei kuitenkaan kannata vaihtaa joten mitään muutakaan ei kannata suunnitella kestämään kymmeniä vuosia. Teslan suurin nerokkuus onkin siinä miten se saa kerta toisensa jälkeen myytyä kertakäyttöisyyteen tähtäävän ja katetta parantavan muutoksen mahtavana kuluttajaa palvelevana innovaationa. Se se on nerokasta liiketoimintaa.
Tesla critics would typically paint the company’s electric vehicles as reliability nightmares with subpar build quality and cheap materials. As per a survey from the U.K., however, the opposite is true, as Tesla is not just the country’s overall best-rated car brand, it is also the second most reliable carmaker.
Kirjoitin aikanaan, että paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa, ennen kuin 2,5 miljoonaa Cybertruckia on myyty ja luovutettu asiakkaille. Sain vähän palstalta roiskeita silmille, mutta oikeaan taisi osua.
Nyt toistan tuon vertauksen Cybercabin osalta.
Asiassa pitää kohdata laadun ja kysynnän. Ei ihan heti kahta miljoonaa Cybercabia vuodessa tuoteta. Taisi viime vuonna koko Tesla-tuotanto jäädä reilusti sen alle.
Ihmettelen, jos tuo kaksi miljoonaa Cybercabia vuodessa onnistuu ennen vuotta 2030.
Ei ollut tarkoitukseni kritisoida Teslaa mistään. Perinteinen ajatus siitä, että auton pitää olla niin huollettava että sen pystyy pitämään liikenteessä sen 20v on kuollut ja sinänsä on turha haikailla sellaisten aikojen perään, kun autoja oikeasti pystyi huoltamaan ja sitä tehtiin paljon. Minusta siis on ihan oikeasti nerokasta kun Tesla on onnistunut tekemään autosta lähes kertakäyttöisen vermeen ja sellainen käy kaupaksi. Vähän sama kuin puhelimissa. 3310:n pystyy avaamaan ruuvimeisselillä ja juotokset korjaamaan tavallisella kolvilla joten kuka tahansa voi huoltaa niitä loputtomiin. Mikä tahansa uusi puhelin taas vaatii erikoistyökalut ja niin paljon osaamista, ettei niitä käytännössä kannata huoltaa kuin ammattilaisten toimesta. Se taas rajaa huollot lähes pelkästään takuun alaisiin laitteisiin, koska rahallisesti se ei ole muuten järkevää.
Jonnet ei muista…
Jo DDR:n aikaan jopa auton koreja tehtiin muovista.
Trabant oli varustettu erillisellä runkorakenteella, ja sen kori oli valmistettu eräänlaisesta muovista, Duroplastista,[4] joka oli vahvistettu villalla tai puuvillalla. Duroplast ei ollut vahvaa, ja muun muassa sen pakkaskestävyys oli huono. Duroplast oli kuitenkin halpaa, mikä oli VEB Sachsenringille auton kolariturvallisuutta tärkeämpää.lähde?
Muskin tavoitteet eivät juuri koskaan toteudu ajoissa. Jos tuohon Cybercab tavoitteeseen päästäisiin vuonna 2030, olisi kyse valtavasta edistysaskeleesta. En tiedä miten Cybercabin kanssa käy, mutta joka tapauksessa uutta liiketoimintaa tässä näyttää syntyvän Teslalle. Kun sijoitetaan Teslan osakkeeseen, sijoitetaan haaveisiin ja suunnitelmiin, joiden toteutuminen on aina myöhässä. Siitä huolimatta osake on historian valossa tuottanut hyvin.
Teslasta keskusteltaessa on mielestäni oleellista se, että myös Tesla bull puolella ymmärretään, että Muskin suunnittelemat tavoitteet eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan ja aikataulussa. Silti lopputulema on usein riittävän hyvä mullistakseen markkinat. Keskustelu Teslasta menee helposti ikäväksi jankutukseksi siitä syystä, että kadotetaan iso kuva ja nähdään aikataulujen ja alkuperäisten tavotteiden rikkominen jotenkin ratkaisevan kohtalokkaana asiana.
Just tätä mainitsin mut kommentini joutui sensuurin hampaisiin… Duroplast oli halpa ja todella kevyt turvallisuus tietenkin kehno, toisaalta jos ne muskin ihmeautot eivät ikinä kolaroi se ei haittaaisi.
Robotaksien kannattavuuslaskelmien kannalta käyttöaste on todellakin aika kriittinen muuttuja.
Uberilla on tähän valttikortti: osa-aikaiset kuskit, jotka tulevat fleetiin mukaan ruuhka-aikoina. He eivät laske auton kiinteitä kustannuksia mukaan omiin kannattavuuslaskelmiinsa.
Tesla operated robotaxi networkilla on samat rakenteelliset ongelmat kuin muillakin taksifirmoilla kilpailussa Uberia vastaan
Mielestäni erittäin hyvä laskelma. Joku tietenkin voisi sanoa että myös tuotekehitys kulut pitäisi laskea mukaan. Käsitykseni mukaan tähän hankkeeseen vuosien varrella käytetty aika monta miljardia ja silloin voisi ajatella että pitäisi myös laskea myös jonkinlainen korko noille käytetyille rahoille.
Minä en vihaa Lepikkoa vaan arvostan hänen näkemyksiään mutta en pidä hänen käytöksestä tällä palstalla.
Varmaan olisi järkevämpi olla huoltokustannusten osalta jokin isompi keskimääräinen “könttäsumma”, nimittäin tuon laskelman mukaan huoltotarve on kovin vähäinen. Äkkiseltään tulee mieleen kaikki alustan osat (jousitus, tukivarret, puslat, jarrulevyt, laakerit), tuulilasi, polttimot, nesteet jne. joita pitää vaihtaa. Lisäksi käytössä menee kuitenkin jotain aina rikki, taksikäyttö on kuitenkin tavanomaista käyttöä kovempaa.
Lisäksi puuttuu operointi (ml. lataaminen ja autojen varastointi) sekä isoimpana osana tarvittavan sovelluksen kehitystyö ja asiakashankinta, joiden kustannusten uskoisin olevan hyvinkin merkittävät (esim. wolt, uber jne.).
Vähän kevyempää… San Franciscosta pysäköinninvalvonta ilmoitti, että 300 Waymon Robotaxia ehti kerätä 589 parkkisakkoa puolen vuoden aikana. Parkkisakoista tuli 65.065 taalaa sakkoja. Robotaxit eivät ymmärtäneet varsinkaan parkkikielto merkkejä alueilla, joissa merkillä ilmoitettiin milloin kadunvarsipysäköinti on kielletty katujenpuhdistuksen johdosta. Yksi paikka oli huonompi eli väärin pysäköity Robotaxi esti palokunnan pääsyn riittävän lähelle palopaikkaa. Ennen kun Robotaxi siirrettiin sivuun. Uutinen ei kertonut kuka maksoi sakot.
Koko laskelman uskottavuus on nolla, tulee mieleen onko kyseessä puhdas trollaus, kun aletaan laskemaan pyyhkijänsulkijoita ja pesunesteitä…
Kuten yllä jo ansiokkaasti mainittiin, niin tässä on jätetty kokonaan mainitsematta operointi, varastointi, tuki- ja huoltopalvelut, optimointi, turvallisuus, kuluttaja-applikaatio & asiakaspalvelu jne, jotka ovat kaikki ne suurimmat kustannukset kuskien palkkioiden jälkeen.
Se, että kuskien palkkiot vedetään tuloslaskelmasta pois tarkoittaa, että ne seuraavat alemmat rivit sen alla kasvavat yhtä isossa tai jopa isommassa suhteessa.
Jättimäisen automaattisen fleetin operointi joka toimii liikenteessä automaatiolla ja vieläpä kuluttajapuolella on massiivinen 24/7 ponnistus, jossa on isot juoksevat kulut. Bruttokate saa olla kohdillaan kun aletaan veloittamaan kyytejä.
Huolloissa on se etu että robotaksit huoltaisi Teslan oma ”service center” joka tulee edullisemmaksi kuin huolto kolmannella osapuollella. Ei se toki ilmaista ole, mutta varaosat saa nollakatteella omasta varastosfa.
Jarru eivät sähköautoissa juurikaan kulu. Tukivarsia ja sen sellaista varmaan joutuu joskus vaihtamaan, mutta ei se niin tarkkaa Amerikassa ole jos vähän ohjauksessa lonksuu. Polttimoita ei ole vaan ledien pitäisi kestää koko auton käyttöikä.
Ainoa neste mitä Teslaan laitetaan on tuulilasinpesuneste.
Uskon että Tesla pystyy valmistamaan tulevan robotaksin huomattavan huokeasti. Ainoa ”kallis” komponentti on akku ja sekin voidaan optimoida sopivan pieneksi. Ja pienikin akku riittää kun kWh/km saadaan painettua alas. Robotaksi luultavasti kuluttaa alle 10kWh/100km leppoisissa sääoloissa.
Auton kulumiseen pystytään myös vaikuttamaan ohjelmallisesti: robotaksi ajaa rauhallisesti eli auto ja renkaat kuluvat vähemmän.
Ja selkeesti ei taas ollut tietoa vaan mentiin arvalla
Eiköhän siellä oo glygolia akun jäähdystykseen ja niillä lienee vaihto-ohjelma . Sähköautot on aika raskaita niin renkaita menee suhteellisesti enemmän .
Ja eiköhän niihin törmäile muut eli on pois ajosta
Ja eiköhän nekin ajele jossain oloissa itsensä palasiksi.
Ylläpitoon kyllä kannattaa laskea jonkin verran kuluja.
Tässä suurin kulu alun jälkeen on ton kaluston hallinta.
( mun mielestä koko robotaxi on ihan kuolleena syntynyt idea)
On se nykyteknologia hienoa. Jokaista voidaan vakoilla jokaisessa tilanteessa. Ellei toki kaikkia älylaitteita sijoitettaisi eri huoneisiin, joka on jokaisessa älykkäässä organisaatiossa tapana.