Titanium - Kasvun toista tukijalkaa etsimässä

Selkeitä eroja, joita olen pannut merkille hoivarahaston ja eq:n yhteiskuntakiinteistöt rahastojen välillä:

  • Ilman vuokraista olevien kohteiden osuus: hoiva 0,6% vs eq 4%
  • Vieraan pääoman osuus salkusta: 27% vs 37%
  • Vuorasopimusten keskimaturiteetti: 11,2 vuotta vs 8,7 vuotta
  • Kohteiden määrä ja ominaisuudet: 142 kpl vs. 103 kpl. Titaniumilla kohteet ovat uudehkoja, pienempiä ja monesti käyttötarkoitukseensa nykystandardein rakennettuja. EQ:n rahastossa on enemmän kaupunkien keskustoissa sijaitsevia vanhoja ”kolosseja” kuten esim. Tilkan sairaala, ns. Pulssin talo Turussa, Kelan talo Espoossa, Villa Wanha Lahti jne.
  • eq:n rahastolla on jonkin verran hyvinvointialueille vuokrattuja kohteita kuten paloasemia. Nämä ovat mahdollisesti kohteita, joiden vuokrasopimukset voidaan purkaa ennenaikaisesti. Hoivarahastossa ei ole yhtään tällaista kohdetta.
23 tykkäystä

Mielestäni omat laskelmani pitivät ihan riittävän hyvin paikkansa ja uskon että tällä kaavalla mennään myös jatkossa.

1 tykkäys

Paljon hyviä pointteja mutta itse näen tuon hoitajamitoituksen laskemisen silti enempi riskinä kuin mahdollisuutena. Attendon osuus hoivan vuokrista on 53%. Attendo on myös paljon ollut uutisissa potilaiden erittäin huonosta kohtelusta johon liian vähäinen hoitajamäärä on isosti vaikuttanut. Nyt jos hoitajamitoitusta pienennetään entisestään niin luulisi ainakin päivittäishoitoa tarvitsevien asukkaiden alkavan miettiä erilaisia asumismuotoja. esim. omistusasunto ja kotihoito.

Hoitajamitoituksen pienentäminen varmasti vaikuttaa myös siihen ettei jatkossa hoitajia ole saatavilla senkään vertaa kuin nykyään ellei sitten työperäistä maahanmuuttoa helpoteta. Harva haluaa pienipalkkaiselle alalle, joka aina pysyy burnout-tilastojen kärjessä

Eivät varmasti ole mikään vaihtoehto. Noihin paikkoihin menevät sellaiset ihmiset, jotka eivät pärjää yksin. Joku kotihoito on niille, jotka pystyvät asumaan yksin. Tosin nykyään joutuvat olemaan yksin, vaikka eivät pärjääkään, koska paikkoja ei ole.

4 tykkäystä

Eikö tuo prosentin jäljessäolo selity Titaniumin korkeammalla hallinnointipalkkiolla? 3% vs 2%

En siis perehtynyt niin tarkkaan, että oliko tätä huomioitu?

1 tykkäys

Hei @Sauli_Vilen ,

ohessa on Titaniumin hoivakiinteistöjen tuottojen jakautuminen arvonnousun ja vuokratuoton välillä. Otin kuvakaappauksen laajasta raportista. Onkohan inderesin tiimillä mahdollisesti eQ:n Yhteiskuntakiinteistöistä vastaavaa tilastoa? Olisi kiinnostavaa vertailla, löytyykö merkittäviä eroja tuolla ajanjaksolla. :slightly_smiling_face:

image

Löysin eQ:n YKK:lle vuodelle 2022 tiedot tuottojakaumasta tästä linkistä. Muista vuosista en löytänyt tilastoja YKK:n osalta.

https://www.eq.fi/fi/funds/news/2023-03-17
Vuoden 2022 tuloista noin 55 % oli vuokrakassavirtaperusteista ja noin 45 % arvonmuutoksia.

4 tykkäystä

Tutustuessani tarkemmin yhtiöön vertailin rahastojen 3kk kehitystä H2-tulosinfossa esitettyihin lukuihin.
Rahastojen koko (miljoonaa euroa):

Varainhoito 21.7 → 21
Asunto 68 → 65
Baltia 168 → 166
Kehittyvät markkinat 15.5 → 16.1
Kasvuosinko ESG 44 → 49
Korko 22.7 → 30
Hoiva 695 → 691

Korko on kerännyt hyvin rahaa ja parhaiten on tuottanut varainhoito ja Kasvuosinko ESG. Baltialla myös maltillinen tuotto jo 0.97% tältä vuodelta ottaen huomioon markkinatilanteen.

6 tykkäystä

Erikoinen logiikka tuo, mutta ymmärrän näkökulman kun noin esität. Ei rahastoyhtiö oikeasti voi noin mielivaltaisella tavalla periä tuottosidonnaisia palkkioita, vaan kyllä sen pitää perustua selkeään ja suoraan, täsmälliseen laskentamalliin. Tai muutoin eletään kyllä täysin villissä viidakossa. Tämä laskentamallin selkeä avaaminen sijoittajille Titaniumin tapauksessa on aivan keskeistä, jotta koko yhtiötä kykenee arvioimaan. Myös Hoivan rahastosijoittajille tämä on keskeinen asia olla selvillä.

1 tykkäys

Näitä rahastoja on nimenomaan hyvä ja fiksua mielestäni vertailla keskenään. Tässä näkisin keskeisenä asiana keskimääräiset kiinteistöjen neliöhinnat ja missä ne kohteet fyysisesti sijaitsevat, sillä pääsee jo pitkälle. eQ Yhteiskuntakiinteistöt ilmoittaa tuoreimmassa raportissaan, että kiinteistöjen pinta-ala on 541 000 neliömetriä ja rahaston koko on 1 815 miljoonaa euroa joten tämä tekee neliöhinnaksi noin 3 350 euroa (oletus, että ei olisi käteistä vaan rahaston koko raha kohteissa kiinni). Titanium Hoiva ilmoittaa pinta-alaksi 208 000 neliömetriä ja rahaston koko on 691 miljoonaa euroa, joten tämä tekee neliöhinnaksi 3 320 euroa. Eli erittäin lähellä ovat nämä keskimääräiset neliöhinnat kohteissa rahastojen välillä.

Sitten kun katsotaan missä nämä kohteet sijaitsevat niin eQ Yhteiskuntakiinteistöillä pk-seudulla on 60 % omistuksista ja Titaniumin Hoivalla puolestaan raportoidusti “Uusimaan” alueella vain 7 % omistuksista ja valtaosa omistuksista on kaukana maakunnissa. Jokainen vähänkään kiinteistösijoittamista ymmärtävä tietää, että neliöhinnat ovat selvästi matalammat ja samalla myös tuottovaateet ovat selvästi korkeammalla kaukana maakunnissa kuin pk-seudulla tai muissa kasvukeskuksissa. Nyt näiden kahden rahaston omistukset ovat ikään kuin siis samanarvoisia keskimäärin tällä hetkellä.

Tässä tullaan juurikin siihen kiinteistöarvioitsijan aivan kriittiseen rooliin. eQ käyttää rahastoesitteensä mukaisesti “neljää Suomen suurimpiin ja ammattimaisempiin kuuluvaa kiinteistöarvioitsijayritystä, joilla on paras mahdollinen informaatio Suomen kiinteistömarkkinoiden tilanteesta”. Tämä on mielestäni varsin uskottava lähtökohta. Titanium puolestaan kertoo käyttävänsä kiinteistöarvioinnissaan Kiinteistötaito Peltola -nimistä yritystä, joka ilmoittaa työntekijäluvukseen 2 henkilöä ja jonka liikevahto vuonna 2022 näytti olleen 325 000 euroa. Samaan aikaan Titanium ilmoitti kiinteistöarvioinnin kulukseen 372 000 euroa vuonna 2022. Eli vahvasti näyttää sille, että Titanium on erityisen suuri asiakas Kiinteistötaito Peltolalle, eikä siinä sinänsä mitään, mutta Titaniumin oman uskottavuuden kannalta tässä tulisi olla hajautusta ja objektiivisuutta - kuten voi todeta kilpailevan eQ:n osalta.

Hoiva myös nyt juuri tuoreeltaan muutti lunastusikkunansa 6 kuukauden mittaiseksi, kun se aiemmin oli 3 kuukautta. Tämä varmasti laittaa sen rahastosijoittajia nyt varpailleen ja ei ole positiivinen ennusmerkki. S-Pankin osalta Asuntorahastossa kävi tuoreeltaan niin, että sijoituksia ei saanut lainkaan ulos, kun lunastuksia tuli liian suuri määrä rahaston kokoon nähden, eli 12 % verran. Mielenkiintoista onkin seurata Hoivan lunastusmääriä nyt lähikuukausien aikana.

6 tykkäystä

On se hyvä jos voit leikkiä kiinteistöarvioitsijaa, mutta itse jättäisin sen homman jollekkin muulle. Tuohon vaikuttaa hyvin paljon myös se mihin tarkoitukseen ne kiinteistöt on jalostettu. Myös se omistatko useita pienempiä kiinteistöjä vai jonkun vanhan sairaalakompleksin… Myös se vaikuttaa minkälaiset energiankulutukset, kaavat, huoltokustanukset, ylläpitokustannukset odottavat tulevaisuudessa. Kiinteistökannan ikä jne…

Tuntuu että sinulla on jäänyt nyt levy päälle tässä jankkaamisessa sen kanssa että joku pienempi toimija ei voi olla relevantti toimija markkinassa vaan ainoa “uskottava” taho olisi joku suuri toimija.
Myyntitilanteissa kohteiden arvostukset ovat olleet relevantteja niin tämä allaoleva kuin päiväkoti portfolio. Ja tuskin hoivaakaan on putsattu parhaasta päästä. Näistä ollaan saatu suurempi raha kuin mitä arvostus taseessa.

https://www.titanium.fi/2018/10/25/titanium-oyj-erikoissijoitusrahasto-titanium-hoivakiinteisto-myi-osaportfolion-pareto-securitiesin-perustamalle-yhtiolle/

Kiinteistön arvoon vaikuttaa käyttöaste, vuokrataso sekä ylläpitokulut, hoivaoperaattoreiden maksukyky sekä se minkälaiset korotuspykälät soppareihin on leivottu… Toinen on tuottovaade.
Kiinteistöjen kassavirrat ovat tyypillisesti sidottu inflaatioon ja toteutuneet vuokrankorotukset ovat vaimentaneet näitä arvonlaskuja.

Linkkasin aiempaan postiini kartan josta voit käydä katsomassa jokaisin Titaniumin hoivakiinteistön rakentamisvuoden ja sijainnin. Sitä voit peilata vaikka EQ vastaaviin. Voit myös miettiä miksi EQ arvonnousu kiinteistöissä oli aiempina vuosina Titaniumia reippaampaa ja mitä vajaampi käyttöaste tekee arvostukselle? Kumpi arvioitsija tällöin on tehnyt työnsä paremmin kun mihinkään suuriin alaskirjauksiin ei ole tarvinnut ryhtyä? Velkavipu toimii molempiin suuntiin kun tutkailet näitä kahta yhtiötä.

Kerroppa analyytikko kun EQ tunnet niin hyvin että monessako kiinteistössä on SOTE- irtisanomissuoja? Käsittääkseni Titaniumilla ei ole ainuttakaan tällaista kiinteistöä.

“Rajoituslain mukainen irtisanomisehto on sisällytettävä uusiin ja vuoden 2023 jälkeen voimassa oleviin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin. Irtisanomisehto on sisällytettävä myös vanhoihin sopimuksiin, jos niitä olennaisilta osin muutetaan (esimerkiksi kun sovitaan vuokran korotuksista tai sopimuskohteen tai laajuuden muutoksista). Hyvinvointialueella on oikeus irtisanoa sopimukset irtisanomisehdon perusteella vuosien 2024 tai 2025 aikana ja irtisanomisaika on 12 kk.”

Veikkaan että tällaisiin sopimuksiin ei tule Titanium vetämään yhtäkään puumerkkiä alle.

Sinulle analyytikko analyytikko annan vinkin. Tuo jotain uutta ja pohdiskelevaa tähän ketjuun, äläkä jankkaa sitä samaa mitä olet varmaan 10 viestiä aiemmin jo kirjoittanut. Mitään todistetta siitä että kiinteistöarvioitsija ei olisi pätevä työssään et ole tuonut tähän ketjuun. Et suostu miettimään näiden arvostusten ja portfolion erilaisuuksien syitä ja seurauksia mistä sinulle on kirjoitettu. Toivoisin vähän rakentavavampaa pohdiskelua sen suhteen. Pohdi vaikka rakennuskannan erilaisuutta/ monikäyttöisyyttä ja sen vaikutusta kiinteistöjen arvoon, lainoitusastetta ja mahdollisia lainanehtojen/suojausten erilaisuutta, vuokrasopimusten maturiteettia ja vuokrausastetta, hoivaoperaattorien/vuokraajien vaikutusta kokonaisuuteen.

Paljonko tällaisia EQ löytyy?

https://www.hyvaep.fi/tiedote/perhepalvelukeskus-aallokon-kasittely-etela-pohjanmaan-hyvinvointialueella/

“Sopimuksiin sisältyy nk. rajoituslain mukainen irtisanomisehto.”

19 tykkäystä

Pari havaintoa keskusteluun liittyen:

Titaniumin casen kannalta täysin keskeinen kysymys on, että onko Hoivarahasto hyvä sijoituskohde pitkällä aikavälillä? Käytännössä siis tarkoittaa tarjoaako rahasto hyvää tuottoa sijoittajille. Jos Hoivarahasto ei ole hyvä sijoituskohde pitkällä aikavälillä, jää uusmyynti myös heikoksi ja tämä puolestaan heikentää Titaniumin casea ihan merkittävästi.

Hoivan menestykseen jatkossa vaikuttaa ainakin neljä asiaa: 1) omaisuusluokan houkuttelevuus, 2) korkotaso, 3) rahaston palkkiot ja 4) Titaniumin osaaminen. Huomautan, että seuraavaksi tulee suht karkeita yleistyksiä ja moniin asioihin liittyy myös muita ulottuvuuksia (esim. inflaatio vs. korot vs. vuokrankorotukset).

Omaisuusluokan houkuttelevuudesta tuskin tarvitsee juuri keskustella ja hoivakiinteistömarkkinan fundamentit ovat vahvat (kasvu, turvallinen maksaja, pitkät sopimukset yms.).

Korkotason osalta jokainen voi tehdä omat ennusteensa, mutta korkotason lasku tekisi rahastolle totta kai hyvää, sillä se tukisi tuottoja arvonkorotusten ja halvemman vieraan pääoman kannalta. Nykyinen korkokäyrä ennustaa korkojen laskevan selvästi seuraavan 24kk aikana. Korkeampi korkotaso olisi rahaston tuotoille myrkkyä lyhyellä aikavälillä.

Rahaston palkkiot ovat korkeat, siitä ei pääse yli eikä ympäri ja tämä nakertaa sijoittajien tuottoja. Tämä korostuu tilanteessa missä arvonkorotuksia ei tule. Pelkällä kassavirralla pelaaminen on aika hankalaa, koska palkkiot ja vieraan pääoman kustannukset syövät siitä huomattavan osan. Toki palkkiotaso on laskenut aiemmista vuosista selvästi, kun tuottisten osuus on sulanut reippaasti.

Titaniumin track-record Hoivarahaston hoitamisesta on erittäin vahva ja tästä asiasta en olisi sijoittajana huolissani.

Näistä komponenteista jokainen voi sitten muodostaa näkemyksensä Hoivarahaston pitkän aikavälin näkymistä. Kyllä Hoivarahaston näkymä on meidän mielestä edelleen pitkällä aikavälillä varsin hyvä ja meidän papereissa sillä on kaikki edellytykset terveeseen uusmyyntiin jatkossa.

Hoivan lunastuksiin liittyen on tärkeä muistaa, että Hoivan lunastussykli on ollu tähän asti 3kk ja nyt 2.5.24 voimaan astuvien sääntöjen myötä 6kk. Näin ollen Titaniumilla ei ole samanlaista jännitystä H2:lla tehtyjen lunastusten osalta, kuin taloilla kenellä kaikki H2’23 lunarit tulevat maksuun heinäkuun alussa.

Hoivan ja Titaniumin riskeihin liittyen ohessa myös vanhempi Q&A kirjoitus, joka edelleen pääosin ajankohtainen: Titaniumin Hoivaharaston riskit - Inderes

Huomatkaa, että osa näistä riskeistä on realisoitunut, mutta lopputulos ollut selvästi pelättyä pienempi. Esim. korkojen nousun vaikutus on hautautunut pitkälti inflaatiokorotusten alle.

@lappuliisan kysymyksiin vastaukset:

Orgaaninen kasvu riippuu pitkälti Hoivan uusmyyntivolyymistä sekä tuottopalkkioista jatkossa. Toki Baltian tarjoaisi kasvullaan hyvää tukea konsernin kasvulle, mutta kyllä tuo Hoiva on tosi keskeisessä roolissa. Meidän papereissa Titaniumilla pitäisi olla hyvät edellytykset kasvaa normaalimmassa tilanteessa 5-10% vuodessa pelkillä hallinnointipalkkioilla. Tuottiksien ennustaminen tunnetusti vaikeaa ja meidän papereissa ne valuu kohti nollaa. Koska täällä keskustelu tuottiksista on aika yksipuolista, niin muistutan myös siitä mahdollisuudesta että on mitä jos Hoiva tekeekin tulevina vuosina yli aitakoron olevaa tuottoa? Tässä skenaariossa tuottiksia tulisikin ainakin yksittäisinä vuosina ihan hurjia määriä. Ei ehkä nyt näytä todennäköiseltä, mutta ei missään nimessä mahdoton skenaario.

Mikä on Titaniumin tuloskunto ilman tuottiksia? 2025 osalta tuottikset nollaamalla liikevoitto olisi 10 MEUR, ilman mitään kulujoustoa. Karkeasti 0,8e per osake siis. Tämä tulisi sitten 100% jatkuvista palkkioista ja voitaisi jakaa täysimääräisesti pihalle osinkona.

36 tykkäystä

Aika mustavalkoinen kommentti sulla. Totta kai eri elämäntilanteita ja ihmiskohtaloita on yhtä paljon kuin ihmisiä. Pointti mulla oli se että huonosta palvelusta pyritään jossain vaiheessa tavalla tai toisella eroon. Onneksi edes lehtijuttujen perusteella Attendo on kuitenkin herännyt korjaamaan ongelmiaan. Jännä silti nähdä mihin hoitajamitoituksen alentaminen vielä johtaa.

Kiinteistöjen arvonmäärityksiin liittyen nostaisin esille vielä mielenkiintoisen seikan. Eli tällä hetkellä sekä eQ:n että Titaniumin neliöhinnat tuntuvat olevan yhtälaisesti arvostetut, eli noin 3350 euroa neliöltä. Jos katsomme tilannetta vuoden 2022 joulukuun osalta, niin tuolloin eQ ilmoitti rahaston kooksi 2215 miljoonaa euroa ja kiinteistökannaksi 614 000 neliötä, eli tämä tekee neliöhinnaksi 3600 euroa. Hoivalla samaan aikaan oli rahaston koko 683 miljoonaa euroa ja ilmoitettu kiinteistökanta 210 000 neliötä, eli tämä tekee neliöhinnaksi 3250 euroa. Titaniumin arvioitsija on näin tuosta vertailukohdasta nostanut kiinteistöjen arvoja, kun taas eQ:n arvioitsijat ovat selvästi laskeneet kiinteistöjen arvoja. Jokainen voi toki itse perustella kiinteistöjen markkina-arvoja miten haluaa ja hakea erilaisia mittareita niille miten haluaakaan, mutta on hyvin vaikea objektiivisesti perustella sitä, että miten joku laaja kiinteistösijoitusluokka olisi vuoden 2022 lopusta noussut arvostuksissaan Suomessa. Juuri tästä syystä laajasti uskottava tapa toteuttaa kiinteistöarviointi on erittäin tärkeää.

eQ ilmoitti tänään julkaistussa tulosraportissaan seuraavaa:“eQ:n kiinteistörahastojen osalta vuosi 2023 oli vaikea korkotason voimakkaasta noususta johtuvan kiinteistöjen tuottovaateiden nousun seurauksena. Tuottovaateiden noustessa kiinteistöjen arvot laskivat selvästi.”

1 tykkäys

Vuoden 2022 lopun jälkeen Titaniumin kiinteistökannalle on tehty yli 13,4 prosentin vuokrankorotukset (lähde: toimintakertomus 2023). Olisikohan vuokrankorotuksilla tekemistä kiinteistöjen arvostusten kanssa?

2 tykkäystä

Ihan vastaavasti niitä korotuksia on eQ tehnyt. Tuosta kiinteistöjen arvostuserosta rahastojen tuottoero viime vuoden osalta kaiken järjen mukaan selittyy. eQ laski kiinteistökannan arvoa tuon edellä mainitun laskelman perusteella noin 10% ja rahasto otti isosti osumaa. Titanium ei tainnut vastaavaa tehdä lähellekään samassa mittakaavassa. Kuka on oikeassa on eri asia.

1 tykkäys

Jos Eq:n neliöhinnat olivat aikaisemmin korkeammat ja nyt samat niin oliko Eq:n arvostustasot lopulta liian korkeat jo alunperin?

Vähän kuin mansikoita ja mustikoita vertailtaisiin, kun ei ilmeisesti ole kaikki sopimusehdot tiedossa. Suurta eroa noissa tuskin on?

7 tykkäystä


Velkavivulla eq operoi joka on huomattavasti suurempi kuin Titaniumilla. Jos EQ löhellä 50% ja Titanium alle 30%. Mutta eihän näillä tietenkään mitään tekemistä ole dipin kanssa. Ei velalla, eikä koroilla/suojauksilla;)

15 tykkäystä

@lazyway, meillä ei valitettavasti ole samaa dataa eQ:n YKK.

Sitten yleisesti tuosta eQ YKK vs. Titanium Hoiva vertailusta mitä täällä tehdään aktiivisesti. Muistuttaisin teitä siitä, että rahastojen vertailu tietyn pisteen jälkeen on ihan älyttömän vaikeaa ilman että saa tarkempaa dataa vuokrasoppareista yms. Perustunnuslukujen avulla voi tehdä tiettyä vertailua (nettovuokratuotto, maturiteetit etc.), mutta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä en itse uskaltaisi tästä tehdä. Se että nettovuokratuotot ovat suunnilleen samalla pallokentällä on varmasti loogista rahastojen yhtenevä kiinteistöluokka huomioiden, mutta se että kuuluisiko toisen rahaston nettovuokratuoton olla vaikka 0,5% korkeampi/matalampi kuin toisella vaatisi kyllä muutakin kuin julkista dataa. Itse ollaan @Kasper_Mellas kanssa tultu siihen tulokseen, että rahastojen vertailu julkisilla tiedoilla ei tarjoa meille juurikaan lisäarvoa ja emme tähän käytä aikaa.

19 tykkäystä

Tämä neliöhinta on kyllä järkevä mittari seurata hinnoittelua, ja ottaen vielä huomioon tuon Titaniumin maantieteellisen hajautuksen, niin näen tässä Titan Hoivassa pientä viritystä kiinteistöjen arvojen osalta.

:rofl: Juu minustakin on järkeä vertailla jonkin sairaalakompleksin ja pienen hoivakodin neliöhintoja toisiinsa​:+1:

Ei sinänsä kyllä eq sivuilta löytyy todella kattavasti kohdetiedot… Siitä iso plussa

6 tykkäystä