Toivo Group - Toivossa on hyvä elää

Riippuu paljon lähtötasosta. Ymmärtääkseni ainakin osassa Toivon kohteita vuokratasot olivat joku aika sitten ehkä hieman alle käyvän tason. Syy voi olla se, että talon valmistuessa voi olla järkevää vuokrata talo täyteen nopeasti ehkä hieman alle käyvän tason vuokrilla. Myöhemmin on helpompi viedä korotuksia läpi silläkin riskillä että yksittäisiä asukkaita muuttaa pois.

Voi toki olla tilanne, että korotuksia on haastavaa viedä läpi just nyt ja vuokrausaste laskee. Toisaalta 5% korkeammat vuokrat ja pari prosenttia alhaisempi vuokrausaste on puhtaasti euromääräisesti parempi.

Kojamo on ymmärtääkseni pitänyt vuokratasot aika korkeina eikä ole joustanut niissä alaspäin vaikka markkinan takia olisi ollut ehkä syytä viime vuosina. Siitä kertonee myös 92-93% vuokrausaste. Tuolla vuokrausasteella korotusten tekeminen ei ole ehkä niin järkevää/mahdollista. Keskivertotuote on myös Toivolla erilainen kuin Kojamolla.

5 tykkäystä

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että vastaanottokeskusta ei voida sijoittaa asuinkerrostaloon.

@Markus_Myllymaki

Miten päätös vaikuttaa teidän toimintaan ja sopimuksiin? Aiemmin vihjasitte, että kaava on käyty eri oikeusasteilla läpi ja on selvä homma. Olettaen, että kyse samasta kohteesta.

4 tykkäystä

Hei @Vyolaukkumies

Kiitos kysymyksestä. Kohteen asemakaavamuutos ja rakennuslupa käytiin katsomassa eri oikeusasteissa.

Tässä tapauksessa yllättävää oli, että poliitikoista koostuva lautakunta päätti virkamiesten esitysten vastaisesti. Päätös on luonnollisesti lainvoimainen vasta valitusajan tai mahdollisen oikaisuvaatimuksen käsittelyn jälkeen.

Yt. Markus Myllymäki, CEO, Toivo Group Oyj

6 tykkäystä

Kiitos! On yllättävä päätös lausuntoon nähden. Tunteet ottaneet vallan.

Kyllösen Jens ottanut position Toivosta.

2 tykkäystä

Hei Markus @Markus_Myllymaki , kiitos tästä vastauksesta, muutama tarkentava kysymys:

Olet oikeassa siitä, että asemakaavamuutos AK kaavaksi käytiin katsomassa eri oikeusasteissa, mutta:

tuossa vyölaukkumiehen @Vyolaukkumies kommentissa, asiahan oli se, että nyt toiminta on tämän teille teidän pyynnöstä laaditun AK kaavan vastaista - varmasti osaatte siellä lukea MRL:ää ja KHO:n linjausia, millainen käytto AK kaavalla olevassa rakennuksessa on ok, ja millainen ei. Tämä aika selvää pässinlihaa.

Haluaisinkin nyt sijoittana tietää millaisista riskeistä tässä nyt puhutaan:

Miilukorvessa teillä on nyt vuokralaisena Luona, joka pyörittää kaavanvastaisesti VOK toimintaa asuinkerrostalossa:

Tässä ravan päällikkö tekemässä “career ending movea”, kävelemällä mediassa lautakunnan ylitse - onnea valitsemallaan tiellä. Aika iso riski, että vuokralainen lähtee kävelemään (ehkä Migrin kanssa tehtyä sopimusta rikkoneena?) ja käsissä on tyhjiä asuntoja?

Vantaalla puolestaan:

teidän toisessa kohteessa on taas tuttuun tapaan AK kaavalla muuta kuin asumistoimintaa - Forenomin hotellitoimintaa. Taitaa olla tämäkin AK kaavan vastaista ja siten suuri riski, että vuokralainen lähtee, ja kädessä tyhjiä kämppiä.

Toimintamalli alkaa olla selvä ja ei siinä siis mitään. Onhan markkinatilanne vaikea, niin vuokrataan (tietoisena tai tietämättömänä) talot kolmansille (niin Luonan kuin Forenominkin takaa löytyy yhdistävänä tekijänä Bravia…), jotka sitten toimivat kaavanvastaisesti.

Millaisen riskianalyysin olette näiden kohteiden suhteen tehneet, tässähän on iso riski, että jää vuokratulot saamatta aika nopeasti ja onkin myymätöntä kiinteistömassaa käsissä. Mainehaitta nyt sitten on mitä on, mutta mikä on vaikutus tulevan vuoden kannattavuuteen, rahoitus-statukseen, kassavirtaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Onko tässä riskiä rikosprosessista, kun toiminta on vähintäänkin harmaalla aluella - voiko olla mahdollista, että rikoksella saavutettu hyöty joudutaan palauttamaan?

Samassa liemessä on ollut moni airbnb businesta pyörittävä, eikä sieltä oikeudesta ole kukaan voittajana ulos kävellyt…

12 tykkäystä

Lyhyt- ja pitkäaikaisvuorkaus. Aihe, josta tullaan jatkossakin vääntämään ja kääntämään. Kyllähän esim noita Forenomin ”hotla” kohteita alkaa näkymään yhä useammassa ei täyteen myydyssä uudiskohteessa.

Toivon historiallisen vuokraus-asteen ja uusien tyhjien talojen täyttönopeuden suhteen en olisi älyttömän huolissani, vaikka noista molemmat kohteet pitäisi ”tavan” pitkäaikaisvuokralaisista, jollain aikavälillä täyttää.

1 tykkäys

Noita riittää myös muilta toimijoilta. En usko, että yksittäisen toimijan ratkaisuihin puututaan, kun on monella muullakin.

Mikäli lyhytvuokraus jostain syystä kyykkäisi tai siihen puututtaisiin laajemmin, niin näkisin sieltä tulevan merkittävä määrä asuntoja markkinoille tasoittamaan laahaavia aloitusmääriä.

1 tykkäys

Hei!

Kiitos hyvästä keskustelusta Miilukorpeen ja lyhytvuokraukseen liittyen. Ottamatta enemmän kantaa siihen, että kielletäänkö esim. Forenomin 6000 kalustetun asunnon vuokraaminen on tällaisten sopimusten päättyminen harmillista. Uudelleen vuokraus aiheuttaa työtä. Vuokrauskassavirrallisesti olemme tottuneet täyttämään taloja nopeasti. Vastaavasti vuokrakassavirrat yksittäin vuokratuissa asunnoissa ovat suuremmat, mutta työläämmät.

Yt. Markus Myllymäki, CEO, Toivo Group

3 tykkäystä

Kassavirtahanketta ens vuodelle:

@Markus_Myllymaki jos omaan taseeseen investointien näkökulmasta pitkät korot olivat q3 ”samalla pallokentällä” niin joko ollaan lähellä 16-aluetta?

1 tykkäys

Terve.

Kiinteistösijoittaminen on monesti lähellä kiinteistövakuudellista korkosijoittamista. Kiinteistösijoittamisessa tyypillisin käytetty viitekorko on 5-vuotinen korkoswap on tippunut merkittävästi. Lokakuun noteeraukset olivat tasossa 3,4 %. Joulukuussa olemme jo tasossa 2,7 %. Pitkät korot tippuvat nyt kuin kivi. EUR 5 Years IRS Interest Rate Swap Bond Historical Data - Investing.com

Eli lähestymme 16-aluetta kovaa vauhtia. Muutos pitkissä koroissa on ollut kuitenkin niin nopea, että tason pitää vakiintua rahoittajien ja sijoittajien rohkeuden kasvamiseksi.

Kiinteissä koroissa 2,5 % taso on kuitenkin jo kestävä asuntosijoittamiseen 5 % nettovuokratuottotasolla. Esim. 2,5 % kiinteä korko, 1,7 % marginaali, 4 % lainanlyhennysohjelma (25-vuotinen lyhennysohjelma) yhdistettynä 50 % lainoitusasteeseen tarkoittaa => (2,5 % + 1,7 % + 4 %) x 50 % => 4,1 % korko ja lyhennyskustannusta kokonaispääomalle. 60 % lainoitusasteella tarkoittaa 4,92 % korko ja lyhennyskustannusta kokonaispääomalle. 5 % nettovuokratuotto kestää jo hyvin 50 % lainoitusasteen.

Yt. Markus Myllymäki, CEO, Toivo Group

16 tykkäystä

Mitä @Markus_Myllymaki tarkoitit tällä?

Ompa kiva huomata, että täältä löytyy firman edustus kommentoimasta.

Kauppalehdessä oli juttu hybridilainoista ja Toivokin oli nostettu esimerkiksi. Näillä Helsingin pörssin yhtiöillä oma pääoma näyttää kauniimmalta kuin se oikeasti on – ”Ovat käyttäneet lainaa kriisirahoitukseen” | Kauppalehti

En kuitenkaan osannut vastaavia lukuja löytää viimeisimmästä katsauksesta saatikka viime vuoden Q4 raportista. Olenko vain puusilmä?

1 tykkäys

Jos tarkoitat tuota prosentin korolla olevaa pääomalainaa, niin löydät sen jokaisesta tähän astisesta kvartaalikatsauksesta kohdasta konsernitase, oma pääoma ja pääomalainat.

No niin on. Eli puusilmästä oli nyt kyse. Kiitos!

@Frans-Mikael_Rostedt Nyt, kun pitkät korot ovat tulleet ryminällä alas, miten arvioit Toivon tuottovaatimusta ~5%? Edelleen nousupainetta?

4 tykkäystä

Tällä koronlaskuvauhdilla menee oma näkemys metsään. Tällä hetkellä Toivon kiinteistöt on arvioitu taseella 31.12.2022 korolla, jolloin euribor 12kk oli 3,291%. Nyt ollaan enää 12% ylempänä.

Jos matka koroissa jatkuu alaspäin niin voi olla, että negatiiviselta tulosvaroitukselta vältytään.

1 tykkäys

Meillä oli odotuksissa korkotason lasku, mutta nyt toki pitkät korot ja Euribor-odotukset ovat laskeneet meidän arviota nopeammin. Arvioin yhä 4,84 % tasossa olevan hieman nousuvaraa, jos JLL:n Helsingin Prime-tuottovaade on 4,6 %:ssa. Kojamon implisiittinen tuottovaatimus on nyt noin ~5,2 % luokkaa. En ole tehnyt päivitystä odotuksiin, mutta selkeää on, että skenaarioissa positiivisen lopputuleman todennäköisyys on noussut verrattuna viime päivitykseen.

Pientä tukea tälle tuo myös se ettei negaria ole vielä tullut. Viime vuonna negari tuli marraskuun lopussa.

7 tykkäystä

Mielenkiinnolla tulevaa strategiapäivitystä kohti, kun kasvun rahoitukseen suunniteltu noinkin isoa kohdemyyntiä.

7 tykkäystä

Sitaatti Mielenkiinnolla tulevaa strategiapäivitystä kohti, kun kasvun rahoitukseen suunniteltu noinkin isoa kohdemyyntiä.

Muutama huomio:

  1. Vähän hassua tiedotuslinjaa taas, että tällä kertaa huudellaan etukäteen (oli sitten prosessin tilanne mikä vaan). Tulkitsen itse yritykseksi siirtää huomiota muualle. Yleinen tuntuma on muutenkin ollut ajanpeluu arvostusten suhteen, läpinäkyvyyden tuloskunnon ytimeen (kiinteistöjen arvostukseen) ollessa todella huono.

  2. Mikä on yrityksen yleinen linja perusasiakkaan suuntaan? Olemme nyt myyneet kotinne-ilmoitusten jakaminen (jos edes vaivaudutaan ilmoittamaan) on jotain muuta kuin mihin isommat toimijat pyrkivät. Tässä olisi varmaan analyytikoillakin kriittistä tuumattavaa?