Yle on kirjoittanut Suomen halpakauppamarkkinasta:
– Isoja ketjuja on Suomessa nyt 12 ja ne ovat levittäytyneet hyvin. On vaikea kuvitella, että mitään löysää markkinaa enää olisi.
Peltola laskee, että halpakaupan kokonaismarkkina voi vielä kasvaa kolmesta miljardista neljään, mutta ei juurikaan sen yli.
Myymälöiden määrällä mitattuna katto alkaa tulla vastaan.
– Myymälät tulevat kasvamaan kooltaan, mutta lukumäärältään ei ehkä tule juurikaan lisää. Muutamia kymmeniä korkeintaan. Valikoimat myymälöissä puolestaan laajenevat.
Tokmanni aloittaa mittavan remontin Kuusankosken myymälässä. Remontin jälkeen koko myymälätila saadaan käyttöön, koska huonon katon vuoksi osa tilasta on pois käytöstä:
(maksumuuri)
Välikatosta oli tippunut levyjä myymälätilaan 2019 vuoden alussa.
Tämä @Antti_Jarvenpaa:n tviittiketju saattaa kiinnostaa tässä ketjussa.
Kun Tokmanni esitteli pääomamarkkinapäivässään alkuvuonna tarkemmin aiemmin ostamansa ruotsalaisen DollarStoren konseptia, itselleni tuli vahva sopurahamainen fiilis. En ole ikinä käynyt Dollarstoressa, mutta “euron tori” -konseptimaisuutta liikkeissä ilmeisesti riittää.
Kajaanin Kehräämöntien Tokmanni on myös uudistettu:
Peräti noin 6 100 neliömetrin kokoisessa myymälässä on jo pitkään myyty ainoana Tokmanni-myymälänä esimerkiksi vaativan harrastajan jääkiekkovarusteita paitsi kuluttaja-asiakkaille myös urheiluseuroille.
Myymälän tuotetarjontaa on kasvatettu muiden uudistusten yhteydessä entisestään erityisesti kotiin ja kodin kunnostukseen liittyvillä tuotteilla, kuten huonekaluilla, ammattikäyttöön soveltuvilla työvaatteilla ja ESSVE:n ruuveilla sekä Maku Kitchen Lifen ja Heirolin ruoanvalmistukseen ja kattaukseen liittyvillä tuotteilla.
Kajaanin Kehräämöntiellä erikoista on myös Motomaxi, Tokmanni-konsernin ainoa sekä uusia että käytettyjä veneitä, vesijettejä, perämoottoreita, moottorikelkkoja, mönkijöitä sekä moottoripyöriä ja muita kaksipyöräisiä myyvä myymälä.
@Arttu_Heikura näyttää palanneen isyyslomalta, joten kysäisen seuraavaa. Q1-tulosinfon yhteydessä joku analyytikoista kyseli(mikäli oikein ymmärsin), että onko lainojen kovenanttien kanssa ongelmia, kun tulos ja kassavirta jäi heikoksi. Sekä toimitusjohtaja että talousjohtaja kiistivät tämän. Kun kuitenkin kyseessä analyytikon kysymys, niin tuskin ihan tuulesta temmattu oli, velkaantumisasteestahan tässä kai lähinnä on kyse. Onko Artulla huonoissa skenaarioissa vastaavanlaisia pelkoja, että kovenanttien kanssa voisi tulla ongelmia ja olisiko ratkaisu sitten loppuvuodesta syysosingon leikkaaminen tai maksamatta jättäminen!? Itse en osaa kovin huolissani asiasta olla, mutta saadaan taas hiukan eloa ketjuun Ja kyllähän Saastamoisen viimeaikaiset ostot indikoivat, että liiketoiminta on lähtenyt taas ihan hyvin rullaamaan nihkeän Q1:n jälkeen.
Hyvä kysymys. Tokmannin kovenanttiehdot on asetettu nettovelka/käyttökate -suhdeluvun perusteella. Tarkkaa ehtoa Tokmanni ei ole kertonut. Yleensä pankit näkee 4-5x riskisenä tasona, riippuen toki yhtiöstä. Uskoisin, että tätä lukua tarkastellaan ilman IFRS16 vaikutuksia, sillä Tokmannin vuokravastuut on korkeat ja nettovelka/käyttökate IFRS16 vastuut huomioiden nousi lähelle 5x Q3:n lopussa (Dollarstoren vaikutuksesta).
Nyt Q1:n lopussa tilanne oli 2,3x. Tokmannin tuloksesta valtaosa tehdään H2:n aikana, ja mikäli loppuvuosi menisi tuloksellisesti aivan penkin alle niin olisihan se teoreettisesti mahdollista, että kovenanttiehdot rikkoutuisivat. Tällöin rahoitusehdot muuttuisivat (esim. marginaali nousee). Tässä epätodennäköisessä skenaariossa, kun kassa olisi kuivilla niin ehkäpä yhtiöllä olisi paikka miettiä osingonmaksua.
Yhtiö on viimeaikoina useaan otteeseen todennut että kovenanttiehtoja ei ole rikkoontunut. Tokmanni kaventaa velkaansa säännöllisesti, joten nousevan tuloksen ja vähenevän nettovelan myötä en olisi tästä kovin huolissani.
Ihan yleisesti olisi mielenkiintoista tietää onko koskaan ollut sijoittajapuheluissa juttua siitä miten Tokmanni suhteellisesti pärjää liiketasolla isoissa keskuksissa VS maakunnat? Kuvittelisin Tokmannin olevan vähemmän kiinnostava isoilla paikkakunnilla, joissa on Prismoja, Cittareita ja sitten muita pienempiä toimijoita ns. krääsäpuolella. Tilanne on varsin poikkeava pienempiin keskuksiin verrattuna, joissa hieman pienempiä marketteja ja käyttötavarapuolen hankintoja tehdään varmasti enemmän esimerkiksi nyt Tokmannilta, kun valikoima marketeissa ei ole niin laaja
Tullut vain mieleen, kun seuraan nykyisen asuinpaikan eli pääkaupunkiseudun kehyskunnan Tokmannia ja vertaan sitä erääseen maakunnan Tokmanniin, jossa tuntuu käyvän enemmän asiakkaita. Kannattavuudessa on oltava huima ero huomioiden vuokrat ja muut korkeat kustannukset. Toinen asia tietenkin sitten mikä on tällaisen taantuvan maakunnan myymäläkohtainen kasvupotentiaali jo lyhyellä tähtäimellä
Asiaa ei muistaakseni olla suoraan sivuttu, mutta ohuita lankoja yhteen vetämällä saa jonkun käsityksen asiasta. On pieniä paikkakuntia joissa Tokmanni on käytännössä ainoa vaihtoehto, jolloin myös kilpailu on vähäistä. Useamman kylän kohdalla asian kurja puoli nousee esiin eli muuttotappiollisuus. Ongelma onkin miten näiden pikkupaikkakuntien myyntiä saadaan kasvatettua tai ylläpidettyä, mikäli niiden asukasmäärät laskevat trendinomaisesti. Jos vertaamme verrokkihalpakauppa Rustan ja Puuilon kauppapaikkoihin niin nämä sijaitsevat suuremmilla paikkakunnilla, joissa muuttotappiollisuus ei välttämättä ole niin suurta.
On totta että kilpailu PK-seudulla on kovempaa. Oman käsityksen mukaan nyt edellisen vuoden aikana hypermarketit ovat syöneet Tokmannilta sekä käyttötavara että päivittäistavaramyyntiä. Tilastoista näkee että Keskon eli Cittarin käyttötavaramyynti on pärjännyt käyttötavaramarkkinaa paremmin ja hypermarkettien kävijämäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti. Ehkä pääkaupunkiseudun etu syntyy tiuhemmasta asukastiheydestä ja asiakasvirroista. Täällä Tokmannit usein sijaitsee Lidlien vieressä, kauppakeskuksissa tai liikekeskuksissa. Lidlin ja Tokmannin asiakaskunnat muistuttaa toisiaan ja konseptit tietyllä tapaa täydentää toisiaan. Vaikka kustannukset ovatkin suuremmat niin yhtiö on kertonut että PK-seudun myymälät on hyvin kannattavia. Tokmannin mittakaavan ollessa suuri, se saa neuvoteltua parempia vuokraehtoja (kuten liikevaihtosidonnaiset vuokrat, jolloin vuokrakustannukset mukautuu liikevaihdon jäädessä/käydessä jostakin syystä matalalla tasolla).
Vapaa-asukkaiden määrä jätetään yleensä huomioimatta. He ovat kuitenkin tärkeä osuus Tokmannin asiakkaista pienillä paikkakunnilla. Pihtiputaan Tokmannia hiljattain laajennettiin eli hyvin siis näyttää kauppa käyvän, vaikka väkiluku on laskenut 3700 henkeen. Yhtiökokouksessa taidettiin erikseen mainita, että Pihtiputaalla on hyvin kannattava myymälä.
Lisäksi Tokmanni-konsernin Shoe House -kenkäkauppaketju muuttaa nykyistä lähes puolet isompaan liiketilaan Vantaan viihdekauppakeskus Jumbo-Flamingossa.
– Käytännöllinen ja huoliteltu pukeutuminen kiinnostaa kuluttajia hyvin tasaisesti eri puolilla Suomea. On kyse sitten rennoista kesäjuhlista, virallisemmasta juhla- tai työpukeutumisesta tai vaikka arkisista kävelylenkeistä, kuluttajat toivovat löytävänsä mieleisiään jalkineita myös pienemmillä paikkakunnilla, Lehtinen kertoo.
– Asiakkaidemme toiveiden ja tietysti myös myyntilukujemme valossa on selvää, että Tokmannin ja Click Shoesin kaltaiselle tavalle myydä jalkineita verkon ohella fyysisissä myymälöissä on aitoa kysyntää. Kengät löytävät ostajansa, kun hinta ja laatu kohtaavat, hän painottaa.
Perusperiaatteena on, että Click Shoesin kattavasta jalkinetarjonnasta Tokmanni-verkkokauppaan ja valikoituihin Tokmanni-myymälöihin tuodaan myyntiin ennen kaikkea suosituimpia malleja. Tänä kesänä myynnissä on esimerkiksi Click Shoesin alkujaan lanseeraaman oman merkin 2Moonsin kävely- ja kesäkenkiä sekä nilkkureita ja tennareita. Valikoimiin kuuluu myös useiden kansainvälisesti tunnettujen brändien jalkineita Conversesta Pegadaan ja Skechersistä Bugattiin.
Tämä on varmasti oikein hyvä juttu Tokmannille, että alkaa hyviä kenkiä löytymään myös liikkeistä. Kävely kenkiä etsiessä tuli oikeastaan Tokmannille suunnattua, kun halusi edullisesti kengät, sivuun jäi paikallinen kenkäliike ja Intersport. Tokmannista löyty sitten Skecherin kengät tarjouksesta ja olin tyytyväinen hintaan. Omasta mielestäni Tokmanni on onnistunut hyvin hinta-mielikuvan kanssa, että on edullisia kenkiä + Ainakin itse omaan makuun Click Shoes kengät ovat tyylikäämpiä kuin Tokmannin omat kengät (Jotka ehkä miellän halpis kengiksi), ohi mennessään kyllä kenkiä tulee nähtyä - Joka varmasti toimii jonkinlaisena herätteenä ihmisille myös ostaa, kuitenkin kenkiä tarvitsee kaikki.
Ilmeisesti Click Shoes - Kengät ovat olleet nyt vain Suomessa - Näettekö sille markkinaa Ruotsissa tai Tanskassa Dollar Storen kautta tai omana liikkeenä? Dollar Storessa paljon krääsää halvalla meininki (esim. 10 hammasharjaa 2€), välttämättä kengät ei niin hyvin sovi valikoimaan - Mutta jotkut edullisimmat 2Moons kengät vois mennä yksittäisinä malleina? Ruotsin vaate / Kenkä markkina täysin vieras, joten en edes lähde spekuloimaan miten Click Shoes liike pärjäisi.
Tietysti tuo vaikuttaa, mutta se ei ole mitään sellaista mikä ei olisi ollut jo tiedossa tai ollut jo vaikutusta liiketoimintaan tähän mennessä. Mökkeilyn kultakausi ja rakentaminen nyt jäi pääasiassa sinne 70- ja 80 -luvuille ja ovat hiljalleen siirtyneet seuraavalle sukupolvelle, joka tuskin yhtä intohimoisesti asuu mökeillään. Kyllähän esimerkiksi Saimaan alueella kesämökkeilijät tuovat mielettömän rahansiirron pääkaupunkiseudulta alueelle lomasesonkina
Omasta mielestä se potentiaali nyt kuitenkin on lopulta siellä vähän syrjemmässä ja tämä tulee lähinnä heikomman kilpailun kautta. Isommissa kaupungeissa tuota kilpailua tuntuu olevan ihan riittämiin ja uutta pukkaa koko ajan. Näinhän se kapitalismi tietyisti parhaimmillaan toimii.
Fakta nyt kuitenkin on, että suuressa mittakaavassa potentiaalinen asiakaskunta hupenee vauhdilla. Tuomalla lisäpalveluita ja laajentamalla onnistuneesti uusiin tuoteryhmiin voidaan kuitenkin haalia suurempi osa jäljelle jäävien asiakkaiden euroista. Ei siis kokonaisuutena niin yksioikoista, mutta kyllä tuo on merkittävä riski kivijalkamyymälöille jo tällä hetkellä
Kiitos kattavasta raportista @Arttu_Heikura , näin ensilukemalta oikein hyvä tietopaketti. Osinkopuolueen jäsenenä toki kiinnostaa tuo, että olet pudottanut osingonjakosuhteen 60%:iin vuosina 2025-26, toki tämä velkaantuneisuus huomioonottaen voi olla ihan perusteltua, mutta hieman lisäselitystä kaipaisin, tarkoittaisihan tämä Tokmannin omasta osinkopolitiikasta vetäytymistä.
Tuo sivulta 34 löytyvä vertailu eri halpakauppiaiden valikoimista on myös valaiseva, eipä siellä varsinaisista halpakauppiaista ole täyden valikoiman tavarataloja kuin Halpahalli ja Kärkkäinen, molemmat varsin paikallisia toimijoita. Verrokeista puolestaan näyttää siltä, että Tokmanni laahaa ainoastaan vähän Europrisin alapuolella arvostuksessa, lienee eräänä syynä molemmille matalahkoon arvostukseen nuo toimitusketjuongelmat Punaisenmeren tilanteen takia, toki tämän luulisi pikkuhiljaa helpottavan, mikäli Lähi-idässä jotakin rauhantynkää saataisiin aikaiseksi. Tai sitten markkinat diskonttaavat pysyvämpää riskiä tuon toimitusketjuhaavoittuvuuden takia.
Skenaarioanalyysissa myös tämä on huomionarvoinen seikka: “Peruskenaarion mukaisten ennusteidemme ja 14x P/E- ja 11x EV/EBIT-kertoimien mukainen käypä nykyarvo Tokmannin osakkeelle arviomme mukaan on noin 16 euroa. Kokonaisuudessaan skenaariomalli viestii Tokmannin osakkeessa olevan selvää nousupotentiaalia, ja toisaalta laskuvara nykytasoilta jäisi rajalliseksi.”
Itse luen tämä niin, että jo ensi vuonna, Inderesin ennustetun tuloksen toteutuessa, käypä arvo voisi olla 18,50 e, kun kuitenkin puhutaan skenaarioista. Tämä lisäys siksi, ettei huomattava nousupotentiaali jää keneltäkään huomaamatta. Itse pidän myös osaketta huomattavan aliarvostettuna tällä hetkellä ja olen taas nostanut position koon 20%:iin salkustani. Älkää tehkö tätä perässä
Koska kertaus on opintojen äiti, muistutan vielä, että Inderesin laajat raportit ovat kaikkien luettavissa.
2025-26 osingonjakosuhde-ennusteet on tainnut jo hetken aikaa olla 65 %:n tasolla, jos en aivan väärin muista… Uusi tavoite noin 70 %, niin tuo 65 % kuulostaa omaan korvaan melko käyvältä. Tokmannistahan saa varsin hyvän osinkotuoton nykykurssilla!
Tuossa skenaariomallissa on hyvä huomioida se että tuo 16 euroa käypä arvo muodostuu 2026 ennusteiden mukaisesta tuloksesta ja ym. kertoimista. Sitten tuo kokonaisuus diskontataan nykyarvoon. Eli absoluuttisesti kurssi onkin tämän analyysin mukaan tuon yläpuolella, mutta diskonttaamalla saadaan se arvo mitä tuosta osakkeesta kannattaisi maksaa tänään (joku voisi mieltää tämän turvamarginaalina). Miksi 2026e: sillon pitäisi olla Dollarstore-integraatio saatettua maalin ja synergiat siitä kotiutettu.
Uusi tavoite noin 70 %, niin tuo 65 % kuulostaa omaan korvaan melko käyvältä. Tokmannistahan saa varsin hyvän osinkotuoton nykykurssilla!
: