Kirjottelin Kaupan liiton tänään julkaisemasta katsauksesta pätkän toiseen ketjuun:
10 tykkäystä
Laitetaanpa tänne uusintana @Arttu_Heikura :n tulosennakon tekstiosuus huomisaamua varten, jottei keltään jää huomaamatta lähestyvä Q2-katsaus. Varsinaista tulosennakkotaulukkoa ei tainnut olla, koska Artun raportti ilmestyi 8.8. Lukuja voi jokainen tarkemmin tutkia raportista tai yhtiösivuilta, jossa on myös tuo Pinpointin konsensus, kunhan ensin täydentää omat ennusteensa siihen, tosin se ei taida olla ihan ajan tasalla!?
Q2-ennakko: Mielenkiinto segmenttitason luvuissa, kilpailutilanteessa sekä näkymissä
Tokmanni kertoi tulosvaroituksen yhteydessä Q2:n operatiivisia ennakkolukuja ja siten raportoitujen lukujen lisäarvo jäänee tavanomaista vähäisemmäksi. Liikevaihto kasvoi Q2:lla 33 % vertailukaudesta 422 MEUR:oon, pääosin Dollarstore-yritysoston tukemana. Liikevoitto puolestaan asettui 27,8 MEUR:oon, mikä vastaa 6,6 % liikevaihdosta. Segmenttikohtaisia lukuja yhtiö ei avannut, mutta arviomme mukaan kasvu on ollut Suomen toimintojen osalta vaisuhkoa. Toisaalta yhtiön mainitsema myöhästynyt kevät on koitellut myös Ruotsia, mikä ilmenee myös kilpailija Rustan raportoimista luvuista. Tämä lisäksi kannattavuuskehitystä on painanut kohonneet rahtikustannukset, mihin käsityksemme mukaan lukeutuu Q1:n aikana järjestettyjen Suomen satamalakkojen aiheuttamat lisäkustannukset. Kokonaisuudessaan Q2:n operatiiviset luvut olivat odotuksemme mukaiset, mutta tulosvaroitus sekä kommentit loppuvuoden näkymistä saivat meidät ottamaan varovaisemman kannan ennusteidemme kanssa. Odotamme oikaistun osakekohtaisen tuloksen olleen 0,24 euroa. Seuraamme raportilla segmenttitason lukuja, sillä toistaiseksi näkyvyys Dollarstoren liiketoimintaan on ollut rajallinen ja haastavasti ennustettavissa. Lisäksi kiinnitämme huomiota johdon antamiin kommentteihin markkinasta ja kilpailutilanteesta sekä Tokmannin näkymästä loppuvuoteen, sillä uudenkaan ohjeistuksen saavuttaminen ei mielestämme ole selviö.
Kiitos @Arttu_Heikura taulukosta 
7 tykkäystä
Tuossa tosiaan vielä ennustetaulukko. Vaikka päärivit onkin tiedossa, niin vielä saadaan jännittää osakekohtaista tulosta ja segmenttikohtaisia tietoja!
Jätin konsensuksen tarkoituksella pois koska vaikuttaa siltä ettei kaikki analyytikot ole kerenneet päivittämään ennusteita uuden ohjeistuksen mukaiseksi.
17 tykkäystä
Tiukka markkinatilanne ja myöhässä alkanut kevätsesonki vaikuttivat liikevaihtoon ja liikevoittoon
KESKEISTÄ TOISELTA VUOSINELJÄNNEKSELTÄ 2024
- Tokmanni-konsernin liikevaihto kasvoi 32,5 % (4,0 %) 422,5 milj. euroon (318,9)
- Vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,4 % (+1,0 %)
- Vertailukelpoinen myyntikate oli 155,2 milj. euroa (115,1) ja vertailukelpoinen myyntikatemarginaali oli 36,7 % (36,1 %)
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 27,9 milj. euroa (28,5), 6,6 % liikevaihdosta (8,9 %)
- Liiketoiminnan rahavirta oli 43,9 milj. euroa (79,8)
- Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,25 euroa (0,33)
KESKEISTÄ KATSAUSKAUDELTA TAMMI-KESÄKUU 2024
- Liikevaihto kasvoi 36,7 % (4,3 %) ja oli 761,7 milj. euroa (557,1)
- Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihto laski 0,6 % (+1,7 %)
- Vertailukelpoinen myyntikate oli 270,6 milj. euroa (190,6) ja vertailukelpoinen myyntikatemarginaali oli 35,5 % (34,2 %)
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 22,8 milj. euroa (26,2), 3,0 % liikevaihdosta (4,7 %)
- Liiketoiminnan rahavirta oli 4,0 milj. euroa (66,8)
- Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,05 euroa (0,26)
TOKMANNI-KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA MIKA RAUTIAINEN
Asiakkaat harkitsevia tiukassa taloustilanteessa
Vaisu kulutuskysyntä heijastui toisen neljänneksen myyntiin ja tulokseen sekä Suomessa että Ruotsissa. Asiakkaiden luottamus omaan talouteen oli edelleen matalalla tasolla, mikä näkyi vertailukelpoisten asiakasmäärien laskuna ja pienentyneenä keskiostoksena. Lisäksi kevätsesonki alkoi myöhässä emmekä onnistuneet kirimään kiinni menetettyä myyntiä touko-kesäkuun aikana. Koko konsernin myyntikatemarginaali oli hyvällä tasolla ja kiinteät kulut pysyivät hyvin hallinnassa.
Toisella neljänneksellä Tokmanni-konsernin liikevaihto kasvoi 32,5 % ja oli 422,5 milj. euroa Dollarstore-yrityskaupan tukemana. Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,4 % (+1,0 %). Päivittäistavaroiden myynti kasvoi 1,3 % ja sen osuus kokonaismyynnistä oli 53,7 %. Vertailukelpoinen myyntikatemarginaali oli 36,7 % (36,1 %). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 27,9 milj. euroa (28,5).
Dollarstore ja Tokmanni tulevat hyötymään merkittävästi hankinnan, oston ja jakelun mittakaavaeduista. Yhdessä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa yhä paremman ja optimoidumman tuotevalikoiman sekä halvemmat hinnat. Vaikka talous- ja markkinatilanne ovat juuri nyt haastavia, on Dollarstore laajentumisemme keihäänkärki nykyisillä ja mahdollisilla uusilla markkinoilla. Tokmannin kasvun arvioimme tulevan päätuoteryhmistä ja vertailukelpoisen myynnin kasvusta.
Tokmannin ja Dollarstoren integraatio etenee suunnitelmien mukaisesti. Kesäkuun loppuun mennessä saavutetut synergiaedut olivat vuositasolla jo 9,9 milj. euroa. Tavoitteemme on saada vuoden 2025 loppuun mennessä yli 15 milj. euron vuosittaiset synergiaedut. Jatkamme hyvää työtä ostojen yhdistämiseksi konsernitasolla. Ruotsissa ja Tanskassa keskitymme laajentumisen lisäksi konseptin kehittämiseen esimerkiksi tuotevalikoimaa laajentamalla. Tavoitteena on houkutella uusia asiakasryhmiä Dollarstoren asiakkaiksi sekä vahvistaa tarjontaa nykyisille asiakkaille.
Arviomme mukaan arvonlisäveroasteen nousu Suomessa syyskuun alussa hidastaa kulutuskysynnän vahvistumista. Tämä vaikuttaa luonnollisesti toisen vuosipuoliskon myynnin kasvuodotuksiin. Toisen vuosipuoliskon aikana keskitymme myynnin ja asiakasmäärien kasvattamiseen Tokmannin ja Dollarstoren integraation lisäksi.
TULOSOHJEISTUS VUODELLE 2024
Tulosohjeistus vuodelle 2024 (päivitetty 23.7.2024)
Vuonna 2024 Tokmanni-konserni arvioi liikevaihdon olevan 1 650-1 730 milj. euroa. Vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan olevan 98-118 milj. euroa.
Aiempi tulosennuste vuodelle 2024 (julkaistu 13.2.2024)
Vuonna 2024 Tokmanni-konserni arvioi liikevaihdon olevan 1 660-1 760 milj. euroa. Vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan olevan 110-130 milj. euroa.
LEHDISTÖ- JA ANALYYTIKKOTILAISUUS
Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Mika Rautiainen ja talousjohtaja Tapio Arimo esittelevät katsausta analyytikoille, sijoittajille ja tiedotusvälineille julkaisupäivänä klo 10.00. Esitys pidetään englanniksi. Linkki suoraan webcast-lähetykseen löytyy alta ja osoitteesta Sijoittajat – Tokmanni. Tallenne esityksestä on saatavilla yhtiön internetsivuilla tilaisuuden jälkeen.
21 tykkäystä
Mika Rautiainen pystyy kyllä syyttämään ihan pokalla Tokmannin laahaavasta ja mollivoittoisesta menosta ulkoisia tekijöitä, kuten asiakkaiden nuukailua ja säätä.
Foorumillakin on nostettu esiin aika monia epäkohtia, joilla ei ole mitään tekemistä köyhien asiakkaiden tai auringon paisteen kanssa. Mm.:
-Nuhjuiset kauppapaikat (oliko muuten Tornion liikekiinteistö, johon valui sadevedet sisään, paikallinen Tokmanni?)
-Pääsääntöisesti asiakaspalveluun kykenemätön henkilökunta
-Epäonnistunit omni-channel-ostokokemus
-Halpakauppa ilman halpoja hintoja…?
Jonkinlainen itsekritiikki olisi tervettä johtamista, jos ei meno tyydytä.
18 tykkäystä
Kaupan ala on omalla kohdallani siitä poikkeuksellinen, että henkilökohtainen näkemykseni sen tulevaisuudesta ja menestystekijöistä on jotain täysin muuta kuin mihin monien sijoittajien odotukset kohdistuvat tai mistä näillä foorumeilla puhutaan.
Ajattelen, että paradigman muutos on hyvin todennäköinen. Kaupan alalla on suuria kysymyksiä, joihin toimijat eivät käytännössä ota useinkaan kantaa – mutta ovat silti kehityskulkuja, joiden toteutumisen todennäköisyys on korkea, ja jopa välttämätön.
-
Ylikulutus on kaupalle ehkä vaikein aihe. Lähes kaikissa kategorioissa globaali tuotanto on suurempaa kuin koskaan. Esimerkiksi vaatteissa tuotetaan 100 miljardia vaatekappaletta 8 miljardille ihmiselle. Ihan oikeastiko uskomme, että volyymit eri tuoteryhmissä vielä tästäkin kasvavat? Että esimerkiksi Suomessa nykyisen 38 vuotuisen vaatekappaleen ostamisen sijaan ostamme joskus 45 vaatetta per henkilö? Markettimuodin näkymä ei minusta näytä hyvältä.
-
Kaupan vaiettu rakennemuutos, jota perinteinen kauppa ei tällä hetkellä monetisoi, vaan menettää tämän vuoksi otetta asiakkaistaan. Kaupalla on strateginen haaste, miten osallistua kaupan suuriin rakenteellisiin ja nopeammin kasvaviin trendeihin, esimerkiksi osallistumiseen tuotteiden elinkaaren jatkamiseen (käytettyjen tuotteiden kaupan ja kasvavan vertaisvaihdannan, lainaamisen, korjaamisen arvoketjut). Kaupan nykyiset ERP-järjestelmät, varastoautomaatiot tai muutkaan prosessit eivät tue osallistumista mihinkään näistä. Jos kauppa ei ole tässä mukana, joku muu vie kasvavimman osan bisnestä. Nyt näin tapahtuu kiihtyvässä määrin, kun second handin ns korvausasteet kasvavat (eli osuus 2nd hand -ostoista, jotka korvaavat kokonaan uuden ostamisen).
-
Markkinapaikkaistumisen trendi jatkuu, eikä sille näy loppua. Jokainen toimijat etsii suorinta mahdollista tietä loppukuluttajan luo ja välikäsien poistaminen on bisneksessä selvä tavoite ihan kaikkialla. Esimeriksi maahantuojat ja myymälöiden kulurakenteet ohittavilla markkinapaikoilla (esim nopeasti kasvavat Shein ja Temu) on kilpailuetua myös lainsäädännöllisesti, sillä ovat monien vastuiden osalta vapaamatkustajia. Tätä kehitystrendiä tukee myös teknologia, mutta toisaalta sitä tulee jäähdyttämään kiristyvä globaalin krääsärallin sääntely.
-
EU-alueen regulaatio. Komissio edistää digitaalista tuotepassia määrätietoisesti. Kun se ajan yli valtavirtastaistuu, kovin isku tulee alimpiin hintakategorioihin ja kaikenlaiseen krääsään. Tokmannilla on keskimäärin noin 35 % myyntikatemarginaali, johon monet käyttötavarakategoriat kontribuoivat huomattavasti korkeammilla luvuilla, esim vaatteissa helposti 60-70%. Eli digitaalinen tuotepassi tulee vaikuttamaan juuri käyttötavaran retailin korkeimpien myyntikatemarginaalien tuoteryhmiin, kuten esimeriksi tekstiilit ja monet käyttöesineet, joissa myös private laber -tuotteiden osuus on korkea.
-
Nukkuva pääoma ja kiertotalous eri osissa arvoketjua. Ihmisillä on kaapeissaan tavaraa enemmän kuin koskaan. Kiertotalouden valtavirtaistuessa kuluttajien tavaratase voi lähteä paremmin liikkeelle ja secondary-markkinat kasvavat. On ennustettu, että esimerkiksi z-sukupolven ostovoiman kasvaessa käytetyn tavaran markkina moninkertaistuu 2030 mennessä. Secondhand-markkinapaikoilla ja -toimijoilla on myös kasvava määrä dataa ja lähes valmis koneisto, mikä mahdollistaa ajan yli uniikin positioitumisen, jos alan toimijat haluavat laajentaa uuden tavaran kauppaan ns hydribikulutuksen mallilla.
Eivät nämä kaikki kehityskulut välttämättä toteudu, mutta kaikille näille on merkittäviä todennäköisyyksiä jossain muodossa toteutua.
Ps. Ohessa Kaupan liiton tuore tilasto halpakaupan kasvusta (halpakaupan käppyrässä mukana 33 alan toimijaa). Itse en usko halpakaupan kehityksen jatkuvan lineaarisesti tästä tulevaisuuteen.
50 tykkäystä
Analyytikon kommentit Tokmannin Q2-tulokseen liittyen. 
15 tykkäystä
No eikö nuo ole ihan oikeita syitä. Ikuisesta “paskat säät” -selityksestä en jaksa itse kamalasti innostua, vaikka siinä aihettakin olisi, mutta asiakkaiden nuukailu ja käyttötavaramyynnin heikkous kai lienee ihan monien toimijoiden raportoima asia.
Mikä niistä kauppapaikoista nyt tekee erityisen nuhjuisia? Halpakaupan myymäläviihtyvyys toki ei ole millään ketjulla mikään paras mahdollinen, mutta myymäläsijainnit ovat lähtökohtaisesti ihan ok. Vesivahingoista muistan lukeneeni lähihistoriassa myös mm. Citymarkettiin, Prismaan ja Cityconin liikekiinteistöön liittyen, joten mitä niiden perusteella nyt vielä tulisi päätellä?
Ei tuo osari suuria tunteita itsessäni aiheuta. Markkinat eivät näemmä osaa mielipidettään muodostaa, kun välillä kurssi oli jo reilu parin prosentin nousussa ja nyt prosentin verran laskussa.
Tuskin tämä lappu mihinkään raketoi lähitulevaisuudessa, mutta mielestäni hinnoittelu on nyt ihan ok lähitulevaisuuden mahdollisuuksiin nähden. Kilpailutilanne ei varmasti tule ainakaan helpottamaan, mutta eiköhän niitä nousseita kustannuksia viedä läpi markkinoiden kuluttajahintoihin jollain aikavälillä.
19 tykkäystä
Ymmärrän kyllä, että talous- ja markkinatilanne ovat kaukana hyvästä, mutta halpakaupalle tämä pitäisi avata pikemminkin mahdollisuuksia, kun kuluttajat nuukailevat ja etsitään halvempia vaihtoehtoja. Tokmannnin tapauksessa tulos on, että vertailukelpoisilla luvuilla asiakasmäärät ja myynti ovat laskeneet samaan aikaan, kun esim. Puuilolla ja Rustalla (IT-sotku oikaistuna) kehitys on ollut päinvastaista.
Dollarstoren vertailukelpoinen asiakasmäärä laski runsaat 4 %, ja infossa tälle syiksi mainittiin, että valikoimassa on ollut käynnissä siirtymävaihe ja että ydinasiakaskunta koostuu pienituloisista, jotka erityisesti ovat kärsineet taloustilanteesta, mikä on vaikuttanut ostoskäyttäytymiseen. Toimitusjohtajan katsauksessa todettu tavoite löytää uusia asiakasryhmiä Dollarstorelle ja vahvistaa tarjontaa nykyisille asiakkaille tuleekin tarpeeseen. Hankinnan, oston ja jakelun tuomista skaalaeduista pitäisi saada ainakin vetoapua hinnoitteluun.
Johdon Q&A-kommenttien perusteella Suomessa Tokmanni tulee tekemään aggressiivisempaa kampanjointia. Näillä asiakkaita saataneen paremmin liikkeelle. Nähtäväksi jää, kääntyykö nämä miten myynti- ja kannattavuuslukuihin. Otetaan esimerkki Keskon puolelta. Asiakasvirrat ovat kyllä kasvaneet kampanjoinnin ansiosta, mutta keskiostos on pienentynyt. Kuluttajat hakevat tarjoukset ja heräteostokset jäävät vähemmälle.
Vielä loppuun poiminta 2025 taloudellisiin tavoitteisiin liittyen, koska näistä infossa kysyttiin. Tässä Blommalta poimittuna Tokmannia seuraavien analyytikoiden vallitsevat odotukset ennen tämänpäiväistä raporttia. CMD:n aikaisiin odotuksiin nähden konsensuksen odotukset liikevaihdosta eivät ole mitenkään erityisemmin muuttuneet (-1 %), tulosodotukset ovat laskeneet -10 %.
16 tykkäystä
Kalle Anttilalta kysyttiin viime vuosituhannella, miksi Tennarin lippulaivamyymälä on niin nuhjuinen vaikka firmalla menee hyvin. Kallen vastaus ”eivät asiakkaat muuten usko, että on halpaa” on jäänyt mieleeni ja olen tätä soveltanut myös sijoituksissani.
Tokmannin myymälät ovat mielestäni liiankin siistejä, hintamielikuvani hieman sekaisesta Puuilosta on parempi —ja monet tuntuvat jakavan mielipiteeni kun liikevaihtoeuroista puhutaan.
Yhdysvalloissa Wal-Mart vs. Target kertoo samaa tarinaa. Ei riitä, että on halpa, pitää myös näyttää siltä.
Dollar Storet sitä vastoin ovat sopivan nuhjuisia, pitäisikö Tokmannin kokeilla samaa Suomessakin muuttamalla muutama heikommin menevä Tokmanni Dollar Storeksi?
Puuilolla (ja Motonetilla) on myös yksi aikaa ja hermoja säästävä kilpailuetu; tavaran myymäläkohtaisen saatavuustiedon lisäksi kerrotaan myös hyllypaikka kun Tokmanni kertoo vain saldon.
Suhdanteet näyttäisivät kyllä suosivan halpakauppoja.
15 tykkäystä
Kävin tällä viikolla ensimmäistä kertaa Nokian Puuilossa. Vanhassa Hurrikaanissa kyllä asioin aiemmin samoissa tiloissa. Tuossa Puuilossa ainakin oli siistiä. Asiakkaita ei kyllä nimeksikään. Liekö siisteyden syytä?
Tamperelaisena mun oma verrokki Tokmannille on vanha Vapaa Valinta, joka on nykyään osa Tokmannia. Ne olivat mielestäni ihan siistejä myymälöitä ja 1990-luvun Koskikeskuksesta muistan kaupan jumalattoman pitkät jonot. Ne valitettavasti jäivät sinne EU-jäsenyyttä edeltävään Suomeen.
Jos Tokmanni tuntuu liian siistiltä, niin fiilistä voi muokata vilkaisemalla niitä kassojen takana olevia pakettikasoja, jotka ovat noutotilausasiakkaiden lähetyksiä. Niitä myyjät sitten hiki hatussa etsivät, meinaamatta löytää hakemaansa. Jos tuolla ei mielikuva siisteydessä häviä, niin johan on ihme.
En ole muuten kovin perillä Tokmannin omista tuotemerkeistä, mutta jo pari kertaa olen huomannut ostaneeni niitä siten, että olen kuvitellut laittavani rahani tunnetumpiin brändituotteisiin. Tuo on mielestäni posiviitinen havainto.
Vielä markkinakehityksestä sen verran, että mitähän noilla verrokeilla on nettikaupan osuus? Tokmannilla se lienee edelleen aivan olemattoman pieni. Enkä ihmettele, kun miettii verkkokaupan tasoa. Sen kehittämiseen kannattaisi kyllä suunnata kehitysbudjettia ihan huolella.
2 tykkäystä
Vanhat kiinteistöt ovat kyllä varmasti edullislempia vuokrata/omistaa, mutta sen mukana vpoi tulla yllättäviä ongelmia tunkkaisuuden lisäski.
En usko, että tällainen lisää myymälän houkuttelevuutta, mutta ehkä tuo halpa hintamielikuva toteutuu.
Ei ne mielestäni ole oikeita syitä. Voi niillä toki selittää asioita, se on ihan totta.
Kuten Antti J totesi niin itsekin näkisin tässä tilanteessa Tokmannin jyräävän markkinaosuutta itselleen ja näyttävän halpakaupan voiman. Ehkä meillä on erilaiset oletukset Tokmannin vahvuuksista?
Näillä näytöillä en usko että Tokmanni tulisi olemaan jatkossakaan kultakaivos, tosin uskon siihen, kun talous taas lähtee Pohjoismaissa kasvuun niin myös Tokmanni tekee tasaista kasvua, tilanne voi muuttua nopeastikin, suuntaan jos toiseen. Aion katsoa tämän kortin pidemmälle.
Koronakupla on aiheuttanut monelle kovin ylioptimistisia odotuksia.
6 tykkäystä
Eipä tietenkään. Käyttötavarakauppa laski Suomessa kesäkuussa 7 %, mutta eihän tuo Tokmanniin voi vaikuttaa.
Niinhän Antti ei todennut. Hän totesi. että tilanteen pitäisi avata halpakaupalle mahdollisuuksia. Halpakauppa on paljon muutakin kuin Tokmanni ja tuolla saralla kilpailu on kiristynyt merkittävästi. Siitä ei kahta sanaa, että Tokmanni on ollut joihinkin kilpailijoihin nähden alisuorittaja.
Vaikeassa taloustilanteessa on toki odotettavaa, että hinnan merkitys kasvaa. Mutta samalla kun kuluttaja tekee valintoja mistä hän ostoksensa tekee, hän tekee myös valintoja mitä hän ylipäätään ostaa.
Sama. Ja uusi ostotarjouskin on sisällä viime viikolla myydyn lappuerän takaisinpoimimiseksi. Ihan ei kurssi laskenut vielä ostotarjouksen kohdalle. Minä tykkään näistä kauppaosakkeista silloin kun pessimismiä on sopivasti ilmassa.
9 tykkäystä
Kesko/Kamux/Noho/Tokmanni yms muut kuluttaja busineksessä olevat firmat kärsivät heikosta sentimestistä tällä hetkellä. Syyt tiedämmekin, ei niitä tarvitse erikseen listata. Kun kulutus alkaa vetämään ja kuluttajien ostovoima parantuu, niin myös kyseisessä busineksessä olevat firmat piristyvät. Todennäköisesti positiivinen sykli vetää alisuorittajatkin imuun, jos eivät vaan ole konkurssissa sitä ennen…
Edit, sori hyvin yksinkertaistetusta viestistä, mutta ei tästä kannata varmaan sen suurempaa tiedettäkään alkaa rakentamaan.
7 tykkäystä
Rustan verkkomyynti raportoidaan Muut segmentissä johon sisältyy Suomen ja Saksan luvut. Suomessa 40 myymälää ja Saksassa 10 kpl. Jos oletetaan näiden myymäläkohtaisen myynnin olevan jonkin verran Ruotsin ja Norjan alapuolella niin verkkomyynnin osuudeksi jäisi ihan muutamia prosentteja.
Puuilolla ~2 % myynnistä tulee verkosta.
Europrisin verkkomyynti (~10 %) on näitä suurempi kun ostivat aikoinaan leluihin keskittyvän verkkokaupan ja täydensivät sen avulla leluvalikoimaansa.
Clas Ohlsonilla verkkomyynti vastaa noin 20 % liikevaihdosta. Tätä nosti elektroniikan komponentteja verkossa myyvän Sparesin yritysosto, jota ennen verkkomyynti oli reilu 10 %:n luokkaa.
Normalilla ja Dollarstorella ei käytännössä ole edes verkkokauppaa.
Tokmanni osuus vaihdellut 1-2 %:n tienoilla.
Riippuu pitkälti konseptista kenellä verkkokauppa toimii, mitä loppupeleissä määrittää ostoksen välitön tarve (case Puuilo) tai keskiostoksen suuruus (tai oikeastaan pienuus). Pidän itse kyllä laadukkaan verkkokaupan omaamista tulevaisuuden trendien ja asiakaskokemuksen (tuotteen hyllypaikka, hintavertailu ja click and collect) kannalta olennaisena.
29 tykkäystä
Kiitos Arttu tuosta yhteenvedosta. On kyllä monilta osin ihan käsittämättömän pieniä lukuja. Jotenkin ajattelin, että Tokmanni on tuossa negatiivisessa mielessä täysin omassa sarjassaan.
Toisena asiana, DNB:n uusi päivitys Tokmannille 12 euroa ja pidä.
9 tykkäystä
Keskon ja Clas Ohlsonin myynti heinäkuussa näyttää jo aika hyvältä.
6 tykkäystä
@Antti_Jarvenpaa you have a point.
Lyhyellä tähtäimellä Dollar Store vastannee huutoon, sillä siinä kopioidaan suomessa hyväksi todettu strategia #jokakylääntokmanni Ruotsiin ja luonnolliset voluumiedut.
Keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä ratkaistaan todellinen kilpailukyky ja arvonmuodostus. Siinä analyysissani 2 näkökulmaa, jotka Tokmanni on johdonmukaisesti sivuuttanut viimeiset vuodet.
1. Average sales per Store
On erittäin riskialtista jos retail “käy yhdellä pytyllä”. 50/50 kasvusta uusiin ja vanhoihin myymälöihin antaa aivan eritason tuottoodotukset. Huom! Myymälöiden määrällä skaalaetuja tulee kyllä hankinnoissa - mutta retailissa saat paljon merkittävämmät skaalaedut (kuin vain hankinnassa) myymälän sisäisen voluumin kasvattamisessa. Olettehan huomioineet, että vain myymälöiden määrän kasvattaminen tuo myös skaalahaittoja. Muutamia esimerkkejä:
- Sisälogistiikka: kumpi on tehokkaampi täyttöprosessi? 100 yksikköä tuotetta täytetään päivittäin 1 myymälään vai 100 yksikköä tuotetta täytetään 100 myymälään. Vinkkivitonen oman retail salkun optimointiin. Laske kuormalavojen määrä myymälöissä ja pystyt rankkaamaan eri kauppojen logistisen tehokkuuden. Miksi oleellista: ei ole harvinaista, että kaupan henkilöstökuluista 25-30% menee vain logistiikan prosesseihin.
- Payment: kuinka monta asiakasta keskimäärin kassa palvelee tunnissa? Sillä on merkitystä, sillä useinkin 1/3 myyntitunneista tuo 2/3 liikevaihdosta. 200 myymälän määrällä myos “store cannibalism” on Suomessa todellinen efekti ja silloin noiden hiljaisia tunteja on suomessakin jo paljon.
- Työvuorosuunnittelu, siivous, energia jne…Lähes jokaisessa prosessissa tärkeimmät skaalaedut saavutat kun kasvatat yksikkökohtaista voluumia, et vain myymälöiden määrää.
Siksi tällainen tilasto olisi erittäin oleellinen Tokmannille tulevina vuosina, jotta todellisiin skaalaetuihin päästään kiinni (Costco Average Sales Per Warehouse).
2. Digitalisaatio
Kaupan monikanavaisuudessa ja digitalisaatiossa todelliset isot muutokset ovat vasta edessä. Digitalisaation johtamisessa Tokmanni ei ole osoittanut olevansa edes markkinan keskitasoa. Iso strateginen riski tietoisesti jäädä tässä peesaamaan. Tästä isosta elefantista ehkä joskus myöhemmin ajatuksiani jos vain ehtii…
18 tykkäystä