Nyt on Q3-raportti ulkona! Vähän pehmeä tulos, Suomessa omia ongelmia ja Ruotsin tulos odotuksia vaisumpi. Positiivista oli se, että Suomen kannattavuutta puolustettiin ja marginaali itseasiassa nousi.
Tässä analyytikon ajatuksia foorumilla käytyyn keskusteluun:
IFRS16-vastuista yleisesti voisin avata sen kaikille lukijoille, että IFRS-kirjanpitostandardin mukaisesti yli vuoden pituiset tai muuten merkittävät vuokrasopimukset tulee aktivoida eli kirjata taseeseen, kun taas ennen IFRS16 säädäntöä nämä olivat päänsääntöisesti tulosvaikutteisia ja ne kirjattiin tuloslaskelmaan. Toisin sanoen, vuokravastuut eivät siis ole todellista velkaa. Vähittäiskauppiailla tai muiden vuokrasopimuksiin nojaavien toimialojen toimijoilla, IFRS16-vastuut usein vääristävät lukuja aika merkittävästikin. Hyvä esimerkki IFRS16-vääristämästä oli Rustan hiljattainen listautuminen, missä arvostuskertoimet näyttivät hyvinkin kalliilta raportoiduilla luvuilla, mutta kohtuullisilta IFRS16-oikaistuna. Nämä on aina hyvä oikaista tai ainakin tarkistaa arvonmääritysvaiheessa. Lisää vuokrasopimusvelkojen käyttäytymisestä voi lukea täältä tai täältä.
Tokmannin tapauksessa Q3:n nettovelka/käyttökate on raportoitu IFRS16-vastuut mukaan lukien. IFRS16-oikaistuna, eli siis pelkkä korollinen rahoitusvelka (netto) huomioiden olisi tunnusluku vuoden 2023 lopussa jotain ~2x luokkaa meidän ennusteillamme (Tokmanni ei avaa IFRS16-poistojen tai korkokulujen osuutta kvartaaleittain). Kuvitteellisesti sama tilanne vuonna 2018: Tokmannin nettovelka/käyttökate olisi ~2x. Tämä puolestaan viestii vielä koholla olevasta, mutta kuitenkin kohtuullisemmasta velkatasosta.
Tosiaan kun loppuvuonna Mätsälän logistiikkakeskuksen myynnistä saadaan 57 MEUR puhdasta käteistä, tällöin nettovelka laskee teoreettisesti 57 MEUR:n verran. On kuitenkin huomioitava, että takaisinvuokrauksen yhteydessä tulee IFRS16-vastuut kasvamaan jonkin verran (riippuen vuokrasopimuksen pituudesta ja näin yhteenlaskettujen vuokramaksujen nykyarvosta). Tällöin nettovelka/käyttökate säilyy korkeana, mutta velkojien silmissä Tokmanni todennäköisesti näyttää paremmalta suuremman kassan ansiosta. Nythän Tokmannin kassa on ollut hyvin matala, osalti johtuen tehdyistä investoinneista logistiikkakeskukseen sekä varastoon sitoutuneen pääoman takia. Dollarstore-yritysostohan rahoitettiin täydellä velkarahalla. Meidän ennusteiden mukaan Tokmannin nettovelka/käyttökate olisi vuoden lopussa vähän alle 4x, vuokravastuut mukaan lukien.
Tokmanni on perinteisesti suojannut USD-määräiset ostonsa, tai tarkemmin puolet näistä. Vuosikertomuksesta poiminta: ”Konserni altistuu valuuttakurssiriskille, joka syntyy ostoista. Konsernille merkittävin ulkomaan valuutta on Yhdysvaltain dollari (USD). Tokmannin suojausperiaatteiden mukaan noin puolet USD-määräisistä ostoista suojataan keskimäärin uuden kuukauden päähän. Valuuttatermiineillä ja -optioilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten ostojen rahavirtojen muutokselta.”
Q3-rapsasta ei löytynyt mainintaa ruotsin kruunulta suojautumiseen. Se että yhtiö raportoi Dollarstoren kasvun valuuttaoikaistuna, kertoo jotakin. Omien, hyvin karkeiden laskelmien mukaan myyntieriä ei olisi tässä vaiheessa ainakaan täysmääräisesti suojattu. Voin tätä udella talousjohtajalta.
Se mihin talousjohtaja viittasi tulospuhelussa koski käsittääkseni USD-suojauksia, koska Dollarstoren ei käytännössä tarvitse suojata valuuttamääräisesti myyntisaamisiaan, koska liikevaihto muodostuu pääosin paikallisessa valuutassa. Konsernin osalta asia on eri, koska merkittävä osa liikevaihdosta tästä edespäin koostuu kruunuista.
Nämä jo toteutuneet synergiat, joista yhtiö tulospuhelussa mainitsi esittää joitakin satoja tuhansia euroa annualisoituina, joten ne ovat silti pieni osa yhtiön yli 15 MEUR:n tavoitteesta. Tulospuhelussa kävi ilmi, että ostosopimukset on tyypillisesti neuvoteltu aina vuoden loppuun asti, joten ensivuoden alusta lähtien on varmasti joitakin synergioita tulossa ja loppuvuotta kohden suuremmissa määrin.
