Tokmanni - Mahdollisuuksien valintatalo?

En tiedä viittaatko suoraan suomalaiseen HalpaHalliin, mutta yleisesti pätee kaksi syytä miksi halpakauppojen liikkeet ovat “rönsyisen” näköisiä: 1) kuluja koitetaan minimoida ja 2) rönsyisellä konseptilla koitetaan myös viestiä halpaa hintamielikuvaa. Puuilo toimii näistä mielestäni parhaimpana esimerkkinä. Toisesta vastapäästä on Rusta, jonka liikkeet on ainakin minun mielestäni melko siistejä, mutta vuokrataso toisaalta on Tokmannia matalampi pienempien liikkeiden ja ei-keskustassa sijaitsevien kauppapaikkojen tähden. Rusta taitaa lisäksi olla markkinan halvimmasta päästä suuren private label valikoiman avulla.

Tuosta kiertämisestä on myöskin monta koulukuntaa. Suomeen se on rantautunut muista Pohjoismaista, missä Ikea taisi olla ensimmäisiä tällaista mallia käyttäneistä. @Arhi_Kivilahti tietää minua tarkemmin. Sitten on erikseen ruokakaupat (myymäläasiointi kestää jo entuudestaan pitkään, eli ei välttämättä ole viisasta pitkittää asiakkaan vierailua, ja hyväkatteisia tuotteita myydään hyllypäätyjen ja käytäväaltaiden avulla), ja esim. Puuilo, jonka asiakas tietää mitä hakee ja arvostaa nopeaa/helppoa asiointia. Näissä tapauksissa ei-kiertävä myymälä -layout on hyvinkin perusteltua.

Kiertomallissa ideana onkin näyttää asiakkaalle mahdollisimman paljon myymälässä olevaa valikoimaa ja saada asiakas tarttumaan myös niihin tuotteisiin, joita hän ei tullut hakemaan. Tämä istuu paperilla Tokmannille, jonka liiketoimintamalli perustuu siihen, että asiakas saadaan myymälään tarjouslehden alennuksilla ja ostoskori/kannattavuus nousuun muilla ei-alennetuilla (tai omilla tuotemerkeillä) tuotteilla.

Joissakin Tokmannin myymälöissä näkyy suhteessa historiaan se, että tuotenimikkeiden määrää on ajan myötä lisätty, mutta neliömäärät ovat säilyneet samana. Tätä kautta on luonnollista, että käytävätila pienenee. Tämä saattaakin ilmetä siinä, että tiettyjen tuotteiden/osastojen löytäminen hankaloituu, mikä ei ole optimaalista TOkmannin kannalta. Rusta on hyvä verrokki kiertomallissa, sillä tämän nimikemäärä on vain 6 tuhatta, kun Tokmannilla niitä on parhaimmillaan 30 tuhatta.

11 tykkäystä

Tokmannin korjaavissa toimenpiteissä luki markkinoinnin tehokkuuden parataminen. Tämä tarkoittaa että valtavassa mainosmäärässä on ilmoitettu paljon tuotteita jotka ovat myyneet vähän tai ei yhtään

Kyse voi olla myös prosesseista. Tokmannilla on tällä hetkellä käynnissä suurempi projekti markkinointitiedon hallinnnan parantamiseksi Rebl Groupin kanssa.

Näitä joudutaan joskus mainontamaan ja myös madaltamaan hintaa, mikäli varastoon on jäänyt liikaa tuotteita ja tilalle halutaan uuden sesongin tavaraa.

8 tykkäystä

Kiitos vastauksesta. Tartun tähän kohtaan. Mielestäni Tokmanni eroaa “kiertomallin” osaltaan vertailukumppaneistaan siinä, että kaikista näistä muista on se haluttu tuote kuitenkin helppo löytää. Eli vaikka liikkeessä pitää tehdä kiertelyä, on kohteen sijainti lopulta helppo paikallistaa. Tokmannissa en ole vielä kertaakaan tässä onnistunut, vaan aina on pieneen turhautumiseen asti pitänyt käydä yleismaailmallisesti nimettyjä hyllyjä läpi useampi.

Myöskään liikkeen vanhuus ei minusta ole tekosyynä tälle, sillä esimerkiksi Porttipuiston myymälä uudistettiin “kauttaaltaan” 2022, ja sieltä olen omat kokemukseni Tokmannista pääosin viimeaikoina hankkinut. Esimerkiksi kesällä etsin sieltä tiettyä suojakangasta. Kiersin kaupan puutarhaosaston kolmesti ja löysin kolme eri hyllyä, jossa suojakankaita oli myynnissä, mutta ei sitä mitä etsin. Kun lopulta löysin myyjän selvisi, että sivussa oli vielä neljäs hylly, jossa juuri minun etsimääni kangasta oli. Missään muussa vastaavia tuotteita myyvässä myymälässä en ole törmännyt tällaiseen.

6 tykkäystä

Vahvasti aavistin kylmän ja sateisen huhti-touko-kesäkuun vaikuttaneen Tokmanniin ja aavistelin varoitusta. Nyt lämmin heinäkuu uskoakseni tekee hyvää Tokmannille ja osa perinteisistä kesäkuun tuotteista on vain siirtynyt heinäkuulle eli jälkimmäiselle vuosipuoliskolle.

Ainakin Oulussa on ollut enemmän pöhinää nyt heinäkuussa: kesätuotteita, rantaleluja, vesipyssyjä, sandaaleja juomia, jätskiä ynnä muuta on mennyt kaupaksi (tottakai vain asiakkaan näkymys ja sivusilmällä katsonut mitä kassalle lapataan).

Oulussahan on toiminut jo iät ja ajat kaksi tuoreruokavalikoima Tokmannia (Jukola, Kaijonharju). Lisäksi 5 muuta eil yhteensä 7. Tänne on ainakin helppo noihin kahteen lisätä Spar.

Haaparannassa kävin ja Dollar Storessa oli myös asiakkaita ihan kiitettävästi. Yllätti myös joidenkin asiakkaiden täyden oloiset kärryt- Yleensä sieltä ostetaan koreihin, mutta osa santsaa kunnolla. Paljon näkyi jo tuttuja “Tokmanni tuotteita” samoja private labeleita mitä Suomessa.

Tottakai vain subjektiivisia kokemuksia, mutta tuntuu että jospa heinäkuu ja loppuvuosi voisi muuttaa tilannetta kun säätkin ovat olleet otollisia toisen vuosipuoliskon alussa.

14 tykkäystä

Eli tavoitteena saada mainontaan tuotteita jotka parantavat tulosta. Ehkä tällä hetkellä operatiivinen tuoteporukka täyttää kiireessä annettua mainostilaa ?

3 tykkäystä

Asun lähellä kahta eri Tokmannia ja toki käyttötavaraa etsiessä katson löytyykö läheltä (siis nettikaupasta ennen liikkeeseen tallustamista). Valehtelematta 90% halutuista tuotteista on viimeisen vuoden sisällä ollut loppu (usein kaikista Helsingin liikkeistä). Ymmärrrän toki, että netissä on paljon kamaa, joita ei enää tilata lisää jne, mutta jotenkin helkkarin turhauttava ketju.

2 tykkäystä

Olen tästä osakkeesta pysynyt (onneksi) erossa, vaikka muutamia kertoja on houkuttanut.

Keskeisin syy on järisyttävä kilpailun määrä. Avaan tätä muutaman esimerkin kautta:

  • Kuivaruokien suurpakkaukset. Nämä saa todella helposti ja halvalla joko Fiksuruoasta tai Matsmartista. Lisäksi mm. Citymarketit ovat alkaneet panostaa “halpalaareihin”.

  • Kattilat. Miksi mennä Tokmanniin, kun Ikeasta saa 10e:llä ok-tason tavaraa? Ikealla on niin suuret volyymit, että he voivat myydä halvalla kilpailukykyistä kamaa. Sitten taas jos haluaa Fiskarsia tms, niin ne ovat jatkuvasti tarjouksessa Cittarissa tai muissa vastaavissa. Tokmannin 15e teräskattila jää ostamatta.

  • Tyynyt ja peitot. Tokmannit sijaitsevat usein samoissa liikekeskittymissä kuin Sotkat, Askot ym. Miksi mennä juuri Tokmannille ostamaan tätä tuotetta, kun alan liikkeissä on samat tarjoukset ja tuotteet? Jos päätyykin ostamaan vähän kalliimpaa, niin Jyskistä voi ainakin olettaa saavansa palvelua asiaan liittyen.

  • Paristot. Näitä tulee ostettua ehkä 1-2 kertaa vuodessa. Tuote on jatkuvasti -60% tarjouksessa cittarissa. Voin aina silloin tällöin hakea ruokaostosten yhteydessä halvalla paristot. Jälleen ei mitään tarvetta ajaa Tokmanniin, josta sen ehkä voisi saada samaan hintaan.

  • Sokeri, jauhot ym. halvat perustarvikkeet. Näitä pitää ostaa ehkä kerran vuodessa. On aivan sama, maksaako kilon sokeripötikkä 1 vai 2e. Niinpä ne ostetaan muiden ruokaostosten yhteydessä muualta kuin Tokmannista.

  • Rakennustarvikkeet. Kannattaa ajaa suoraan Puuiloon, Bauhaussiin tai K-rautaan, joissa oletettavasti voi myös saada halutessaan palvelua.

  • Elektroniikka. Verkkis, Power ja Gigantti myyvät samaa kamaa samaan hintaan. Laajempi valikoima ja palvelua saatavilla.

Tokmannilla on varmasti markkinarakoa pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole ruokakaupan lisäksi oikein mitään isompaa kilpailijaa. Näillä paikkakunnilla asuu myös ihmiset, jotka pukeutuvat merkittömiin verkkareihin, käyttävät crocs-kopioita ja pesevät hiukset samalla Palmoliven suihkugeelillä jolla hinkataan öljytahrat ihosta.

Omat reissut Tokmanniin ovat rajoittuneet jouluostoksiin ja satunnaisiin läpikävelyihin. Melkein aina kun olen Tokmannilla, huomaan ajattelevani, että tuon ja tuon saa halvemmalla muualta. Tai sitten ne Tokmannin tavarat on sellaisia, joita vaimo ei kelpuuta huusholliin. Esim. saippuat tilataan Dermosililtä, vaikka ovat monta kertaa kalliimpia.

Minun mielestä Tokmanni ei ole tarpeeksi halpa eikä tarpeeksi laadukas, vaan jonkinlainen väliinputoaja, jossa asioi lähinnä kovimmat nuukailijat ja aidosti köyhät. Vielä 10 vuotta sitten kilpailu ei ollut läheskään näin kovaa. Esim. Normal on tullut samalle tontille, mutta on paljon trendikkäämpi ja “ketterämpi”. Liikkeet ovat näkyvillä paikoilla ja markkinointi nuorekasta. Tokmannin pölyiset ja hallimaiset tilat ovat kauppakeskusten nurkissa eivätkä houkuttele ohikulkijoita. Kaikki myös tietävät Tokmannin valikoiman, joten liikkeessä asiointi ei tuo mitään positiivisia yllätyksiä.

Asiakasta pitäisi houkutella jollain “shokkitarjouksilla”, mutta ainakin oma kuva Tokmannin tarjouksista on 15-sivuinen lehtiö, jossa on kaikki suunnilleen -30%. Jos jossain tuotteessa on -50% niin se on sitten se euron sokeripaketti, jonka hinnalla ei ole mitään merkitystä. Välillä ssaa Fazerin levyjä viisi kympillä, mutta nämäkin saa Matsmartista tasaisin väliajoin jollain eurolla. Jopa Keskolla on viikottainen “supertarjous”, joka houkuttelee asiakkaita.

14 tykkäystä

Tämä vastaakin sinun esittämiin pointteihin aika hyvin. Tokmanni ei tuo sellaisilla paikkakunnilla mitään, joissa vaihtoehtoja on. Toisaalta pienemmillä paikkakunnilla Tokmanni saattaa tosiaan olla jopa täysin ilman kilpailua monissa näistä segmenteistä. (pl. verkkokaupat, mutta usein tarve halutaan saada täytettyä heti ja ei ole halua/aikaa odotella verkkokaupan toimitusta)

Onko pienempiin paikkakuntiin luottaminen sitten järkevää, kun ovat Suomessa täysin kuolemassa tulevaisuudessa, niin mene ja tiedä, mutta tällä hetkellä asiakkaita vielä ainakin näissä riittää ilman kilpailua.

5 tykkäystä

Tämä vastaakin sinun esittämiin pointteihin aika hyvin. Tokmanni ei tuo sellaisilla paikkakunnilla mitään, joissa vaihtoehtoja on. Toisaalta pienemmillä paikkakunnilla Tokmanni saattaa tosiaan olla jopa täysin ilman kilpailua monissa näistä segmenteistä. (pl. verkkokaupat, mutta usein tarve halutaan saada täytettyä heti ja ei ole halua/aikaa odotella verkkokaupan toimitusta)

Näinhän se on. Mutta jos ajattelee sijoituskeissinä, niin kuinka houkuttelevaa on olla riippuvainen kuolevien pikkukuntien vanhenevan väestön ostovoimasta? Väki muuttaa koko ajan kiihtyvällä tahdilla kasvukeskuksiin, joista löytyy ajomatkan päästä 30 kilpaiilevaa firmaa samoilla tuotteilla ja kehnoilla katteilla. Lisäksi verkkokaupan käyttö yleistyy ja yhä vanhenevat ikäluokat tottuvat siihen, että mistä päin maailmaa tahansa voi tilata kamaa suoraan lähimmälle R-kioskille.

Aina on toki nämä puutarhakalusteet ym. tuotteet, jotka halutaan roudata suoraan auton takakonttiin. Mutta se tekeekin Tokmannista “syklisen”, kun pitää pohtia kesäkuun helteitä ja joulusesonkia.

5 tykkäystä

@Arttu_Heikura Onko sinulla mielipidettä Tokmannin hra Tokmanni -mainoksista? Ne ovat laadukkaasti tehtyjä “lyhytelokuvia”. Onko kannattavaa tehdä yhden tuotteen kalliita mainoksia? Vai ajatellaanko, että ne tuo muitakin asiakkaita kuin viimeisimmän mainoksen boksereiden ostajia?

5 tykkäystä

Valitettavasti markkinointi ei ole minun erikoisalaani, mutta koitan tuoda tähän joitakin pointteja.

  1. Tämänkaltaisella markkinoinnilla on pyritty luomaan sitä halpaa hintamielikuvaa, muun kuin itse tuotteiden esittelyn kannalta. Tämä on rinnastettavissa S- ja K-ryhmän omiin “elokuva”-mainoksiin, eli koitetaan tuoda sitä omaa ydintä eli asiakaslupausta esille. Esim. Keskolla se on laatu. Kuluttajarajapinnassa toimivien yhtiöiden pitää pitää meteliä itsestään tai asiakkaat katoavat muualle. Eli näissä mainoksissa fokus on isommassa pelissä kuin yhdessä ale-tuotteessa. Lyhyen tähtäimen volyymia luodaan sitten viikoittain tulevilla tarjoussanomilla.

  2. Tokmannilla on varaa tämänkaltaiseen markkinointiin. Tokmannilla on merkittävästi suurempi mittakaavaetu markkinoinnissa vs. Puuilo, Rusta, Biltema yms. Rustalle on kallista mainostaa koko kansalle, kun sillä on myymälät vain tietyissä kaupungeissa. Tokmanni on läsnä lähes joka kolkassa, joten valtakunnallinen markkinointi ei valu ns. hukkaan. Näiden kasvavien toimijoiden on kuitenkin viisasta pitää itsestää meteliä myös siellä missä myymälöitä ei välttämättä vielä ole, sillä he tietävät omaavansa myymälän jonain päivänä kyseisellä alueella.

Ps. jos täällä on joku markkinoinnin ammattilainen niin lisätkää omia näkemyksiä!

15 tykkäystä

3 viestiä yhdistettiin ketjuun: Omat kokemukset yhtiöistä

Arttu viittasi pakkokiertoon kaupan konseptina. IKEA on tosiaan se, joka pakkokierron on tuonut kansainväliseen levitykseen ja isoimmin.
Pakkokierto jakaa mielipiteitä, mutta oikein toteutettuna se on erinomainen konsepti.
Suurin hyöty tulee siitä, että asiakas kohtaa hurjasti suuremman määrän tuotteita ostoskäyntinsä aikana. Perinteisessä konseptissa asiakkaat eivät tuppaa menemään kuin keskeisille paikoille. Esim ruokakaupassa pääkäytävät, hevi, maito… vetävät ja vain pieni osa asiakkaista menee teollisten tuotteiden hyllyväliin.

Ruotsissa on aikoinaan tehty tutkimusta siitä miten ihmiset havainnoivat asioita ruokakaupan asioinnin aikana. Keskivertoasiakas havaitsi noin 150-200 tuotetta ostoskäynnin aikana hypermarketissa. Kaupassa oli yli 20 000 tuotetta.

IKEAn tapauksessa pakkokierto toimii, koska asiakas on jo valmiiksi tullut pitkän matkan kauppaan, eikä usein ole “kiire”-moodissa. Sitäkin varten on toki tehty oikoteitä. Jos IKEAlla ei olisi pakkokiertoa valtaosaan yläkerran huoneista tulisi luultavasti hyvin vähän kävijöitä. Uskallan väittää, että perushuonekalukaupassa myymälän reunoilla ja nurkissa käy hyvin vähän asiakkaita, etenkin jos vertaa IKEAan.

Nopeampaan asiointiin pakkokierto toimii hienosti Normalissa. Tehokas valikoima mahdollistaa, että pakkokierto on mahdollista sijoittaa pieneen tilaan. Lisäksi valikoiman pienuus mahdollistaa matalan hyllykorkeuden, jolloin asiakas näkee koko myymälän. Kun asiakas näkee koko pienen myymälän, ei pakkokierto tunnu niin pitkältä. Todellisuudessahan Normalissa saa kiertää aika pitkän matkan.

Tokmannin kohdalla pakkokierto ei toimi yhtä hyvin kuin parhailla. Tokmannin valikoima on erittäin suuri, mutta asiointimoodi on lähempänä Normalia kuin IKEAa. Lisäksi korkeat hyllyt luovat välillä klaustrofobisen tunteen ahtaudesta. IKEAssa tämä on ratkaistu valaistuksella. Lisäksi huoneratkaisut ovat luonteva rajaus.

Motonet ja XXL ovat hyviä esimerkkejä pakkokierron ja korkeiden hyllyjen toimivuudesta. Niissä luodaan rajattuja tiloja, joista asiakkaan on helppo havainnoida koko kyseisen osion valikoimaa. Lisäksi korkea tila mahdollistaa selkeän näkyvyyden tilassa sekä eteenpäin, jolloin asiakkaalla on selkeä kuva siitä mihin suuntaan mennä.

Kaupan konseptien yksi keskeisimmistä tehtävistä on luoda asiakkaalle selkeys ja helpottaa asiakkaan havainnointia. Selkeät linjat ja katseen ohjaaminen ovat tärkeitä niin myymälöissä kuin kauppakeskuksissa tai tavarataloissa. Mitä vähemmän asiakas tarvitsee opasteita, sitä paremmin konsepti toimii. Lisäksi toki konseptin pitää luoda mahdollisimman paljon hyviä myyntipaikkoja.

Ne ovat paikkoja, joihin asiakkaan huomio kiinnittyy automaattisesti. Ruokakaupassa nämä ovat massoja käytävillä ja hyllyjen päätyjä. Normalissa ne ovat muun muassa erilaisia käännösten jälkeisiä paikkoja.

PS. Ruokakaupassakin on ainakin yksi ketju, joka hyödyntää pakkokiertoa: Stew Leonards. Pakkokierto mahdollistetaan, taas kerran, tehokkaalla valikoimalla. Heillä on noin 6 000 tuotetta (vs KCM 25 - 30 000+ tuotetta).

Pakkokierto ei myöskään tarkoita tylsiä myymälöitä. Täältä näkee miltä Stew Leonardsilla näyttää :grinning:: https://www.youtube.com/watch?v=UkHduzo3XKI&list=PLdfdKZIkGQFZGoMlIQsyHjsfJKIa4qbHi&index=1

34 tykkäystä

Tokmannin tarinalliset (ja ihan hauskat) TV-mainokset ovat kalliita tuottaa ja ruutuaikakin on arvokasta. Toivottavasi niiden ROI laskettu läpi, usein yritysten markkinointi ja mainostoimistot hakevat ensisijaisesti näkyvyyttä, joka toki kasvattaa brändin arvoa mutta ei näy tulosrivillä ennen kuin todella pitkän ajan kuluessa.

Referenssinä tässä (erittäin kannattava) kilpailija Puuilo, joka käyttää radiomainontaa ja TV-stillejä, joiden tuotanto- ja mediakustannukset ovat huokeita.

8 tykkäystä

IKEA, Motonet ja Puuilo auttavat tuotteen noutamista ilmoittamalla tuotteen varastosaldon sekä sijainnin myymälässä. Ei turhaa kiertelyä. Tokmanni kertoo kyllä saldon, mutta ei muuten avusta tavaran noutajaa.

Saldot ovat kaikilla näillä vähän sinne päin.

IKEA lienee muutenkin tässä kategoriassa edelläkävijä tarjoamalla ostoslistoja yms.

6 tykkäystä

Olen tässä lukenut viimeisen muutaman päivän ajan Inderesin foorumia ja myös Nordnetin kommentteja. Ne ovat päällisin puolin yhteenvetona seuraavaa:

  • Tokmannilla ei käy kukaan, kierrettä ei voi pysäyttää.
  • Tokmannilla on aivan liian pitkät jonot, ei todellakaan kiinnosta jonottaa yhden kilkkeen perään.
  • Tokmanni on todella kallis, ei mikään halpakauppa todellakaan.
  • Tokmanni myy ylihalpaa Kiina-krääsää. Ei mitään järkeä. Temu tappaa Tokmannin liiketoiminnan.
  • Tokmannissa pitää kiertää koko myymälä, älytön konsepti.
  • Tokmannin pitäisi ottaa oppia Ikeasta ja Normalista, niillä konsepti pelaa.
  • Tokmannin markkinointi on heikkoa. Mr. Tokmanni ja ylihintavat (ilmeisesti täällä on Maikkarin ja nelosen myynnin edistämisen henkilöitä??) mainokset on turhaa. Ottaisivat oppia esim Puuilosta myös siinä, että miten mainospostiset kannattaaa postiluukkuihin tiputtaa.
  • Tokmannista ei löydä mitään. Mene ihan mihin muualle tahansa vaikka Saiturinpörssiin, niin johan löytyy ja halvimmalla hinnalla, koska Saiturinpörssillä on ilmeisesti skaala-etua…:wink:
  • Tokmannin klubi-edut ja mobiilisovellus on ihan tyhjänpäiväinen, kuka varsinkaan sitä mobiili-sovellusta jaksaa käyttää.
  • ”Mä en kestä kun jengi kertoo sitä numeroa tai näyttää mobiili-sovelluksen tägiä kassalla. Mulla on kiire, kun mä hain vain tän mutterin!” :grin:
  • Yms yms, tätä voisi jatkaa vielä pidemmälle mutta ei nyt näin ehtoo-päivänä kehtaa :wink:

SummaSummarum. Nyt näyttäisi siltä, että ihan jokainen kaupan alalle edes jollain tavalla eksynyt on huomattavan paljon parempi toimija kuin Tokmanni. Voisi jopa todeta, että Tokmanni on tällä päivällä ja minuutilla Suomessa alan vihatuin ja parjatuin. Veri virtaa siis kaduilla Tokmannin verisuonista.

Yllä olevan summeerauksen pohjalta tämä casehan alkaa näyttäytymään kiinnostavalta :wink::sweat_smile::v:

57 tykkäystä

Naulan kantaan ja se naula on hankittu puuilosta! :smile:

2 tykkäystä

Just näin ja centin halvemmalla sekä löytyi vielä sama tien, kun Tokmannissa olis pitänyt kiertää enemmän eikä sitä sieltä olisi lopulta edes löytynyt :sweat_smile::+1:

3 tykkäystä

Rebl yhteistyö vaikuttaa järkevältä mutta ehkä kuitenkin kosmetiikalta verrattuna siihen millä Kt kaupan menestys ratkaistaan - korkean tason suunnittelun ja toteuttamisen osaamisella mitä tulee valikoima, osto ja hankintakanava strategiaan unohtamatta taitavaa hinnoittelustrategiaa. Merkittävä osa Kt tuotteista ostetaan oletettua kysyntää vasten ennakkoon. Kuten SAP toteaa “nonfood business is plan driven”