En taida ihan vastata kysymyksiisi, mutta ainakin osittain. 
Heikko vaste
Joskus aikanaan taisin ottaa pystypunnerruksesta noin 90-kiloisena 100 kiloa seisten pienellä momenttumilla, mutta ei todellakaan millään kunnon polviniiauksella, mutta toisaalta kyl ne aavistuksen liikahti ja en ottanut stopilla rinnasta, vaan annoin se osua ja siitä työnsin. Ei mikään huima paino varsinkaan, kun ei ole otettu täysin striktisti, mutta siis hyvä paino tavalliseksi treenaajaksi.
Sitten asiaan (edellinen kappale oli pohjustusta); sivuolkapäissä ei ollut silleen massaa, vaikka en ole varsinkaan pienissä liikkeissä liioitellut painojen kanssa eikä tekniikka ollut huono - no ajattelin sitten ottaa niihin lihasta. Otin sivuvipareihin käyttöön 5-10 kilon painot; painojen ehkä keskimäärin ollessa 6-8 kiloa, niin aloin tekemään ihan kunnolla tuntumabodauksella eikä toistomäärätkään nousseet kovin korkeiksi ehkä siellä jossain 8-15 toiston paikkeilla pyörivät (voimiin nähden aika pienet joku vois ajatella). Otin pari kertaa viikossa niitä joitakin sarjoja, kyllä ne siitä kehittyi jonkin verran, kun jaksoin vain keskittyä tekemään juuri tietyllä tavalla.
Jalkani ovat aina priorisaation kohteena ja tarkoitan ihan reisiä edestä sekä takaa että sivuista. Olen mielestäni onnistunut siinä hyvin, kun ne ovat pahuksen pitkät (pidemmät kuin monella mua yli 10 senttiä pidemmillä) ja ovat vielä malliltaankin aika huonot.
Jaloissa mulla on toiminut mielestäni kohtalaisen suuret treenimäärät niihin. Isot painot kontrollilla, myös paljon toistoja ja sitten vielä tarkat tuntumajumpat päälle.
Hyvä vaste
Rinta ottaa vastaan hyvin treeniä; osin geenien ansiosta ja osin sen takia, että tein penkkiä todella paljon teininä, kuten aika monet muut. Teen rinnalle vain yhtä liikettä ja se on tasapenkkiä - en tee bodaustavalla ollenkaan, mutta rintalihakseni ovat todella kovat SUHTEESSA muuhun kroppaan. Säästän paukut heikompiin lihasryhmiin.
Selkä ottaa tosi hyvin vastaa, koska geenit ja leukoja tein nuorena aika paljon. Voin ottaa kulmasoutua vähän ronskimmalla tekniikalla ja oikein isoilla, niin ottaa hyvin vastaan treeniä. Selkä on kova vahvuuteni, jos suhteutan sen muuhun kroppaan ja isoksi lihasryhmäksi otan siihen suhteellisesti vähemmän treeniä. Säästän paukkuja heikompiin lihasryhmiin.
Randomia pohdintaa
Minusta ei tulisi hyvää personal traineria; en ole erityisen hyvä treenitekniikoissa, en tiedä erityisen hyvin teoriapuolta, mutta mielestäni olen hyvä valmentamaan itseäni tai luulen niin. Enkä osaisi ehkä selittää kunnolla käytännössä tai teoriassa asioita toisille tarpeeksi hyvin.
Aloittelevia treenaajia olen auttanut ja teen sitä vain ilmaiseksi, koska jos maksaisi, niin sille ei saa tarpeeksi vastetta enkä muutenkaan ottaisi rahaa vastaan. Aloittelevaa treenaajaa kuvittelen osaavani ohjata ihan hyvin, mutta näissäkin tapauksissa suosittelen aina enemmin ammattilaista kuin mua, mut jos ei ole kääntymässä sellaisen puoleen, niin autan, koska parempi ehkä niin kuin ilman mua. 
Toki näen kokemuksellani tietyn arvon, koska olen todella kauan treenannut intohimoisesti huippuvalmentajankin kanssa useamman vuoden ja vienyt kaiken tosi pitkälle, niin ymmärrän omasta mielestäni tiettyjä juttuja. Toki jotkut valmentajat oikeasti osaavat valmentaa, vaikka eivät olisi itseään vieneet kovin pitkälle suhteessa oman potentiaaliin, mutta se on käsittääkseni hyvin harvinaista bodaus- ja voimamaailmassa. Jos on treenannut fiksusti esim. vain 5-10 vuotta niin silloin niitä kiloja tulee vähän helpommin kuin jos on treenannut esim. yli 15 vuotta. Työlukuna on heitetty muutamia kertoja (ei saa ottaa liian mustavalkoisesti), että esim. todella fiksusti tehden ottaa viidessä vuodessa selvästi suurimman osan lihasmassastaan, mitä treeniurallaan tulee ottamaan, mutta todella harva meistä on esim. viiden ekan treenivuoden aikana tehnyt kovinkaan fiksusti, vaikka monet luulee niin. 
On ihan valtavasti muuttuvia tekijöitä, mutta jos joku on treenannut jatkuvasti ilman taukoja tavoitteellisesti yli 20 vuotta käyttäen valmentajaa kuin että on treenannut yli 20 vuotta vaihtelevasti taukoja pitäen välillä tavoitteellisesti ja välillä randomisti, niin eka kaveri vaatii tietyssä mielessä aika paljon enemmän kehittyäkseen vielä. Toki aika paljon samoja peruselementtejä on tuoreen treenaajan kuin kisaavankin urheilijan jutuissa. Aika paljon mielestäni osaamisesta ja ymmärryksestä joskus kertoo se, mitä on saanut itsestään irti vuosien mittaan ymmärtäen toki erilaiset eroavaisuudet ihmisissä, sitten valmentajilla näyttönä usein toimii aika hyvin ja aika usein omat sadat tai jopa tuhannet asiakkaat.