Lapsuus meni pyöriessä pihoilla ja harrastaen sitä sun tätä (jääkiekkoa, jalkapalloa, juoksua, kuntosalia, yleistä häröilyä) mutta päälaji oli karate lajiseurassa, missä oli mahdollista harrastaa samaan rahaan hokutoryu jujutsua ja kickboxingia niin vuosien vierähtäessä painotin jotain näistä lajeista enemmän kuin toista. BJJ tuli kuvioihin siinä 16v ikäisenä ja samalla tippuivat muut lajit, mutta homma loppui hieman inttiä syystä tai kolmannesta (varmaankin laiskuus jne). Intti meni soden munkkeja syödessä ja sen jälkeen otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin BJJ:n “totisemmin”. Siinä lajissa vierähti n. 8 vuotta kunnes eksyin kokeilemaan boulderointia ja sille tielle jäätiin kunnes korona iski ja mielenkiinto alkoi ajautumaan enemmän kehopainotaitoja kohti eli ns. kalisteniikkajuttuihin. Reenaaminen tähän saakka elämästäni oli ollut fiilispohjalla ja ilman minkäänlaista suurempaa ohjelmointia. Päätin ruveta reenailemaan kehopainojuttuja tavoitteellisemmin kotona ja kuvioihin tuli myös jonkinlainen makrojen seuranta ja yleensäkin ruokatapojen muutos.
Tällä hetkellä tasapainottelen lapsiarjen (nuorempi on 4kk vanha eli yöunet ovat mitä ovat), töiden ja kotijumppien välillä niin pitää hyväksyä ettei kaikkea vaan kerkeä tekemään. Pyrin tekemään jumpan 5krt viikossa (2 veto, 2 työntö, 1 jalat) ja reenien pituudet lyhyehköinä (alle tunnin). Tämän lisäksi vaunulenkit tilanteen mukaan joko kävellen tai kevyesti hölkäten (ei tuo mitään kevyttä kylläkään tunnu olevan kun hyökkäysvaunuilla koittaa liikkua kaduilla…) niin saisi jollain tasolla PK-sykealueella reenailtua. Pitkässä juoksussa lihaskuntoon liittyviä tavoitteita on saada oma kehopaino vedettyä lisäpainoleuoissa sekä pystypunnerrettua, hallita käsilläseisomista paremmin kuin nykyisellään ja saavuttaa straight arm handstand press sekä “straddle planche” (millä nimellä nuo liikkeet nyt kulkevatkaan kotimaisella…). Aerobisen kunnon puolella tarkoitus parantaa sitä pikkuhiljaa.
Ravintopuoli minulla on minusta ihan hyvin hallinnassa, valmistan meidän perheen ruuat ja pääpaino on tällä hetkellä kasvispainotteisesti mutta pitäen huolen siitä, että jokainen perheenjäsen saa riittävästi proteiinia, kuituja ja monipuolisesti rasvoja sekä muita tärkeitä vitamiineja ruuassa. Makroja en enää laske tai seuraile vaikkakin pyrin pääsemään n.1,6g/kg päivittäiseen proteiinitavoitteeseen mielessäni. Koin makrojen seurannan aikanaan hyödylliseksi kun se antoi ymmärrystä tasapainoisesta ruokavaliosta vaikkakin eipä se minusta tunnu poikkeavan kovin paljoa meille opetetusta “lautasmallista”. Paino on lähes koko aikuisiän ollut siellä 80kg paikkeilla mutta tietoisesti olen nostanut painoa korkeammalle. Tarkoitus on viihtyä tässä painossa vähintään vuosi ja katsoa mihin suuntaan kehokoostumus sekä ruokahalu menevät, tähän saakka olen pystynyt ylläpitämään painoa suhteellisen luotettavasti.
Tähän pystyisi jatkamaan vaikka kuinka pitkää romaania omista jumpista mutta lopetetaan tämä siihen, että tarkoitus on harrastaa liikuntaa niin pitkään kuin mahdollista ja saada annettua samanlainen into liikkumiseen omille pojilleen, tämä on kyllä parasta lääkettä mitä voi olla.
Joo. Tää ois varmaan et lapsi mukaan vaan tekemään. Tavallaanhan jonkun salitreenin tekee aika nopeastikin jos ei hifistele. Toi unenpuute voi olla paha mikä mainittiin aiemmin.
Eiköhän se ala jotenkin sujumaan,
lapsen ja puolison ehdoilla toki. Ei pidä liikoja stressata etukäteen.
Tuo oma paino lisäpainoleuanvedossa on kyllä kova. Itse muistaakseni sain selkätreenin yhteydessä kaseja vedettyä 20kg limpulla. Nyt täytyy tyytyä 15kg ja kutosiin. Pystypunnerrus ( niskan takaa) ei ole tälläkään hetkellä kovin kaukana - työntöhistoria tietysti auttaa.
Hyvä alku ketjulle - hieno huomata liikunnan olevan monella iso osa elämää.
Minusta tuntuu siltä, että olen vahvempi vetämään kuin työntämään - ehkä lajihistoria jotenkin on edesauttanut tuota, mene ja tiedä. PR on tällä hetkellä +70kg vastaotteella kun kehopaino oli noin 82kg ja nyt maalitolppa on siirtynyt hieman eteenpäin mutta eiköhän se sieltä joskus tule. Tällä hetkellä reenailen kyllä myötäotteella niin tulee vähän vaihtelua ja se raahaa perässä noin 10kg.
Työntöliikkeitä laiminlöin käytännössä koko boulderointiajan, mutta olen vähitellen saanut kurottua raon umpeen vetoliikkeisiin nähden, alkuvuoden PR pystypunnerruksessa oli 80kg. Kummankin liikkeen kehittymistahti on vaan turkasen hidasta…
Omat tulokset luonnollisesti kalpenevat kotimaan parhaimmiston tuloksille mutta pitää niistä olla silti tyytyväinen
37v mies. Pituutta 190cm ja painoa vähän päälle 100kg.
Nuorena harrastin jokusen vuoden karatea, mutta kun muutettiin Helsingistä tänne “landelle”, niin lopetin harrastuksen. Harmi sinänsä. Pääsin vihreälle vyölle asti. Seuraava vyökoe (siniselle) olisi ollut muutaman kuukauden päästä muutosta.
Muuta harrastustaustaa ei sitten olekaan, ennen kuin hurahdin tähän salitouhuun hieman yli 12v sitten. Tai no tein ensin puolisen vuotta jotain kotijumppaa.
Ennen punttitreenin aloittamista taisin painaa n.85kg.
En tiedä mikä meikäläistä vaivaa, mutta kun jostain asiasta innostun, niin sen myös huomaa. Olen kuunnellut treenaamiseen liittyviä podcasteja yms jo useamman tuhannen tunnin verran. (Esim Eric Helms/3DMJ, Mike Israetel/Renaissance Periodization, Revive Stronger, Stronger by science, Barbell Medicine, Markku Tikka, Utti Hietala, Mikko Ellmen, Timo Haikarainen, Tuomas Rytkönen, Matias Nikula).
Jonkin verran tulee myös luettua juttuja aiheeseen liittyen. Nykyään tosin kuuntelen paljon myös sijoittamiseen liittyvää materiaalia.
Pakkiksellakin tuli aikoinaan roikuttua ihan liikaa.
Keskimäärin olen treenannut 4x/vko. Treenaminen on ollut varsin tavoitteellista, vaikka en kilpailekaan missään lajissa. Olen yrittänyt kasvattaa lihasta ja voimaa, mutta kummassakaan en ole erityisen lahjakas.
Siitä olen iloinen, että vielä 12v treenaamisen jälkeenkin pystyy kehittymään. Hemmetin hidastahan se on, mutta kunhan tavoitteet on realistisia ja panostaa tarpeeksi ne tavoittaakseen, niin vielä löytyy ns iskunpaikkoja.
Aloitin liikkumisen 34-vuotiaana havahduttuani omaan kuolevaisuuteen. Ennen saatoin aloittaa salin/juoksun/pyöräilyn tms. Ja 2kk oli ihan maksimi ennen innon loppumista. Nyt 8 vuotta salia takana ja kylkeen on tullut maantiepyöräily ja sulkapallo. Satunnaista boulderointia, hiihtoa ja uintia. Ajatuksena on “tehdä jotain 3 kertaa viikossa, aina” homma on vakiintunut noin neljään treeniin viikossa ja niistä on yleensä 3 salilla.
Nykyään levottomuus iskee ja kroppa huutaa treeniä jos jostain syystä tulee väliviikko.
Tavan ylläpito on tehnyt hyvää päälle ja kropalle. Hiukan kehittynyt mielen lujuutta ja uskoa omaan tekemiseen ja sitoutumiseen. Tän kun huomasi niin lähdin opiskelemaan. Sijoitusharrastus tuli mukaan kun alkoi katsomaan elämää hiukan pidemmälle.
Loistavaa toimintaa siis kaikkiaan!
Roikun mukana täällä vertaistukiryhmässä
Millaisilla treenijaoilla treenaatte? Itse veivasin 1-jakoisella alkuvuoden 35 treeniä, nyt parin kuukauden jälkeen on pakko todeta, että kyynärvarret eivät tuota tunnu enää kestävän. Toista kuukautta käsivarsissa ollut rasitusvamma, joka ei viikon keventelyillä, hieronnoilla ja venyttelyillä ole muuttunut miksikään. Eilen illalla annoin periksi buranakuurille, vähitellen puristusvoima palaa toiseenkin käteen.
2-jakoisella se pari treeniä viikossa tuntuu aika vähältä, tai sitten kertavolyymin pitää olla suhteessa suurempi, että saadaan riittävä kokonaisrasitus perus liikesuunnat huomioiden. Toinen vaihtoehto on 1+2 jakoinen, jolloin varmistetaan riittävä kertaärsyke eikä maailma kaadu siihen, oli treenejä viikossa 1 tai 3.
Mielikuvitusta saa toki olla mukana, kun treenit tehdään kotisalilla ja käytössä tanko+160kg painoja, half rack, land mine, scott-tanko ja 2x15kg säädettävät käsipainot.
Selvennä vähän boomerille mitä nuo 1-jakoinen ja 2- jakoinen tarkoittaa.
Itse treenaan joka toinen päivä seuraavasti: 1. Rinta+vatsat+aero 2. Selkä+vatsat+aero
3. Jalat+vatsat+aero 4. Olkapäät+vatsat+aero 5. Hauis+vatsat+aero.
1-jakoinen, on koko kroppa kerralla, 2-jakoinen koko kroppa kahdessa treenissä läpi.
Esimerkiksi sinulla näyttäisi äkkiseltään olevan 5-jakoinen treeniohjelma, paitsi vatsan osalta.
Ei enää minullakaan Ongelma tuleekin siinä, että itsellesi tehdessä tämä ohjelman suunnittelu on loputon suo. Liikesuunnat, vammat, tarpeeksi tiheä toistuvuus, käytettävä välineistö. Käy työstä
Ei välttämättä sovi tavoitteillesi, mutta itse teen 2 x vetävät, 2 x työntävät ja 1 x jalat. Vetävissä teen pystyvedon(leuat), vaakavedon(soutu) ja eristävinä takaolkapäät sekä hauikset. Työntävissä teen pystytyönnön(pystypunnerrus), vaakatyöntö(dippi/lisäpainopunnerrus) ja eristävinä ojentajat. Jaloilla kyykyt(joko bulgarian split squatit tai taka/etukyykyt) ja takareidet(nordic curl). Tuo on maksimi mitä pystyn viikon aikana tekemään, muuten alkaa myös palautuminen kärsimään. Palautumisen mukaan pidän lepopäiviä mutta käytännössä ma-ti-ke (työntö,veto,jalat) treenit ja sitten yleensä pe-la (työntö, veto).
Lapsuus meni monipuolisesti eri liikuntamuotoja harrastaen. Pääpaino akselilla jalkapallo, salibandy, pyöräily ja sulkapallo.
20-vuotiaana aloitin taistelulajit. Shotokan karate, taekwondo ja viimeisimpänä thainyrkkeily kuuluivat lajivalikoimaan yli vuosikymmenen ajan. Futistaustasta oli hyötyä tässä, että sai jalan nousemaan jo entuudestaan korkealle. Näistä karate oli muodollisesti rankinta, kun piti olla pitkiä aikoja staattisesti paikallaan hankalissa asennoissa. En oikein tykännyt ja lisäksi opettaja oli aivan kahjo.
Thainyrkkeily puolestaan on aidosti kovaa touhua, kun se vaatii sekä nyrkkeilylle tyypillistä jalkatyötä yhdistettynä eri lyöntitekniikoihin (kuten thaikulle tyypilliset kyynärpäälyönnit) että teräviä ruoskamaisia potkuja pään korkeudelle. Samaan aikaan täytyy pitää suojaukset ylhäällä. Todella tehokas kuntoilumuoto, suosittelen! Hiki virtaa, terve itseluottamus kasvaa ja oppii ottamaan lyöntejä vastaan.
Kuntosaliharjoittelun aloitin 22-vuotiaana ja se muuttui tavoitteelliseksi voimaharjoitteluksi ehkä 25-vuotiaana. Jossain vaiheessa pääpaino muuttui lihasmassan kasvattamisesta kokonaisvaltaisempaan suuntaan, mutta silti pyrin vetämään treenit aina täysillä - siis ajamaan lihakset loppuun (tärinätasolle, heh) asti. Nykyään teen esimerkiksi kehonpainoharjoituksia. Klassinen leuanveto 3x10 on kenelle tahansa hyvä mittari! Pari vuotta sitten palkkasin ensimmäistä kertaa personal trainerin ja onnistuin vielä 35-vuotiaana parantamaan kaikkia salituloksia mavesta penkkiin, joten löysää ehkä kuitenkin oli ollut treenaamisessa.
Korona-aikana liikkuminen hieman jäi hetkeksi aikaa ja paino kohosi pahimmillaan 105 kg asti. Nyt se on pudonnut 90 kg paikkeille pysyvästi. Kesäksi voisi pudottaa 85 kg, jolloin on jo todella tiukassa kunnossa. Nytkin tosin näkyy sixpack - ainakin niinä hyvinä päivinä. Ei tässä nyt mitään ajokoiran kuntoa tosin tavoitella, vaan hyvää oloa.
Mies, 62 tulee mittariin tänä vuonna, 175cm ja 85-90kg
Liikkunut säännöllisesti koko elämän. Lajit vaihtuneet vuosien saatossa, mutta monipuolisesti olen pyrkinyt liikkumaan 4-5 kertaa viikossa 1-2 tuntia kerrallaan. Nykyisin ykköslajina kuntosaliharjoittelu voimapainotteisesti. Olen harjoitellut kahdella ohjelmalla. 5x5 ohjelma on perussetti noin kolmen kuukauden ajan ja toisena harjoitteluna teen 5-3-1 ohjelmaa noin parin kuukauden ajan. Noissa ohjelmissa on minun ajatusmaailmaan ja kroppaan sopiva idea. Treenataan moninivelliikkeitä, jotka vaikuttavat useaan lihasryhmään kerralla. Netistä löytyy noiden molempien ohjelmien ohjeet. Jos joku “idoli” tai esikuva pitäisi tähän laittaa, niin Esko Ketola ehdottomasti. Oikea teräsvaari ja osoitus siitä, että voimaharjoittelu ei ole vain nuorten ja nuoruuden juttu. Eskokin ajatuksineen löytyy netistä.
Olen aktivoitunut taas koripallossa enemmän. Pelasin nuorena aluemaajoukkueleiritykseen asti, mutta pituutta uuppui 20cm jotta olisin tästä voinut tehdä ammatin vaikka fysiikka ja taidot siihen riittikin. Noh, nyt pelannut pari vuotta jo höntsäjengissä ja tarkoitus ensikaudella alkaa pelata miesten 4. divaria. Tästä syystä pitää vähän polttaa läskiä pois ja mielelläni luopuisin vielä osasta lihasmassaakin mutta ei tuo lähde. Natikkana tulleet lihat ovat sitkeässä.
Treenaan nyt Scott Abell “Hard gainer solution” ohjelmasta muokatulla, 1 jakoisella, MET painotteisella ohjelmalla. Olen syvästi rakastunut tähän ja suosittelen kaikille +30v oleville. Käytännössä treenejä voi tehdä vaikka 7 päivää putkeen. Treenit ovat hyvin yksinkertaisia ja koostuvat yleensä 3 liikekombinaatiosta. Laitan alle esimerkin. Tarkoitus on jättää jokaisessa sarjassa 2 toistoa varaa jolloin palautuminen ei kärsi liiaksi. Itsellä menee tälläisessä treenissä n. 50min. Liikekombinaatiot tehdään yhteen putkeen ja varsinainen palautuminen vain liikekombinaatioiden välissä.
Hienosti ja havainnollistavasti antaa analyysia omien tulosten pohjalta ja osoittaa, että missä on eniten kehtitettävää. Sori jos on tuttua kauraa. Tässä omat graafit:
Kyykky sekä penkki- ja pystypunnerrus ovat eniten kehitystä vailla. Tämä tietenkään ole mikään absoluuttinen mittari, mutta symmetriaa varmasti tarkastelee kivasti. Varmasti myös tuo aiheuttaa paljon heittoa, että en tiedä omaa yhden toiston maksimiani, vaan sivun avulla arvioin ne normi seteistäni.
Täältä löytyy vanha klassikko laskuri millä laskea ykköset.
Äh siellä olikin laskuri myös olemassa. Noh jätetään linkki tähän kuitenkin.
Kun tarkemmin muistelee, joskus tulikin näin treenattua. Homma katkesi osaltani siihen, että en niin pidä pelkistä pitkien sarjojen treenaamisesta. Sinun tapasi tuota toteuttaa voisi toimiakin jopa minun treenimäärillä viikossa. Kierrättää ykkösliikkeinä kolmessa eri treenissä kyykkyä, penkkiä+kulmasoutua, mavea ja rakentaa lopun treenistä pidempien triplasarjojen ympärille.
@Wallet_Nahlroos kuinkas tämän filosofia menikään, tarkoitushan ei ollut varsinaisesti treenata vastakkaisia lihasryhmiä noissa tupla/triplasarjoissa?
Tämä tuntuu olevan oikea ketju mulle. lapsuudessa kaikkia pallopelejä hiihto ja jääkiekko oli kuitenkin eniten ns. tapetilla ja kaukalolla vietettiin monesti päivät ja illat. Sali kokemuksia mulla on kun olin ala asteella 5-6 luokalla kun voimaa piti olla jääkiekossa. Minulta kuitenkin löydettiin aivokasvain 1992 siihen loppui vähäksi aikaa harrastukset. Selvisin tästä kolhusta kohtalaisesti. Ajan kanssa kävin yrittämässä hiihtoa ja luistelua mutta se ei oikein sujunut. Nopeus oli pois. Sen jälkeen en ole luistimia laittanut jalkaan. Kuitenkin pääsin sali harrastuksen mukaan kun olin lukiossa, se tuntui onnistuvan paremmin. No aikuistuminen ei kuitenkaan tahtonut onnistua ja alkoholi alkoi olla vähän liikaa mukana elämässa. Tunsin epäonnistuneeni Siinä meni näissä huuruissa vuosia ja tähän ajan jaksoon mahtuu todella ikäviä tapahtumia.Kaikki liikunta oli pois näinä vuosina No 2009 sain aivoinfraktin siitäkin selvittiin fyysisesti kohtuudella,ehkä? Mutta henkisesti oli vaikeaa. Siinä oli aika ahdistunut ja vailla mitään tulevaisuuden näkymää. Kuitenkin sain ammatti apua ja ymmärsin et jos jatkan omaa perseilyä kohta on edessä hauta. Joskus pitää käydä tarpeeksi syvällä että voi nousta! 2010 poltin viimeisen tupakan kun lähdin sairaalasta,no siinä mei vielä muutama vuosi mutta päätös tuli silloin. 2010 aloitin sali harrastuksen uudestaan ja se oli menoa aika lailla heti. Löysin saman palon joka oli olut lapsuudessa. Siinä oli ihan liikaa kaikkea harjoituksia ja intoa oli ennemmän kuin järkeä. 2015 otin ammatti valmentajan mukaan 2018 asti. Tulosta tuli hyvin ja ukko turpos Voimaa olen hakenut viime vuosina mutta nykyään polvet ei tahdo kestää ja mennään kropan ehdoilla. Ennätyksiä Mave 190kg Penkki 135kg Etukyykky 145 Takakyykystä en ole varma mutta 140kg kolme kertaa ainakin. Oma paino on vaihdellut 65kg ja 80kg välillä ja noin 10% rasvoissa parhaimmilla. Dietit kuului ohjelmaan aikanaa. Nyt on tullut 14 vuotta salilla kuljettua kesät talvet mutta nykyään kropan ehdoillan tätä aijon jatkaa niin pitkään kuin voin. Se kuuluu rutiiniin ja on elämän tapa. Antaa paljon mutta myös tahtoo ottaa paljon kun on kovapää. Pakko mainita vielä Inderes ja foorumi tähän. Se tuli kuin tilauksena elämään kun sali harrastuksesta joutui jo antamaan periksi. Näillä mennään
Ongelma tuleekin siinä, että itsellesi tehdessä tämä ohjelman suunnittelu on loputon suo. Liikesuunnat, vammat, tarpeeksi tiheä toistuvuus, käytettävä välineistö. Käy työstä 
