Olet ollut kova liikkumaan ja varmaan nyt sapatilla liikuit vieläkin enemmän.
Jos jossain vaiheessa ehdit, niin kerropa vähän täällä liikkumisistasi ja suorituksistasi.
Olet ollut kova liikkumaan ja varmaan nyt sapatilla liikuit vieläkin enemmän.
Jos jossain vaiheessa ehdit, niin kerropa vähän täällä liikkumisistasi ja suorituksistasi.
Nyt on 5 viikkoa U/L-treenisplittiä takana, tulokset ovat hämmentävän hyviä. Myös paino on noussut 1,5kg ja koko ajan nälkä. Tätä ennen oli reipas vuosi Mike Israetelin / Nippardin venyvää hypertrofiarääkkiä ja siitä ei kyllä jäänyt juuri mitään käteen.
Ihan mielenkiinnosta kysyn että miksi Israetelin ja Nippardin metodit ei sinusta toimineet? Täysi liikerata ja jopa vajaat liikeradat venytyksesä pitäisi tutkimusten mukaan olla erittäin toimivia samalla kun loukkaantumisriski pidetään maltillisena.
Suurin ongelma on se hirvittävä volyymi ja jatkuva DOMS joka tulee sekä venytyksistä että runsaista sarjoista ja toistoista. Mä koitin tehdä kaiken oikein ja ohjelmoin jopa Wolffin lengthened partialsit mukaan mutta kehitystä ei tullut. Sarjapainot eivät nousseet, eikä tietty omakaan mutta jessus joka paikkaa kolotti, jalkapäivän jälkeen tarvitsi rollaattoria. Kaksi jalkapäivää viikkoon oli todella haastavaa kun istuminenkin sattui. U/L:ssä jalat on periaatteessa joka toinen päivä.
Garminin perusteella treenitunteja tuli 9kk aikana noin 300h, valtaosin totta kai juoksua. Juoksun lisäksi sitten mäkitreeniä, pyörää, sählyä, salia yms. Tähän tuntimäärään päälle sitten muutamat kisat. Joulukuun olin käytännössä kokonaan kipeenä ja helmikuu meni pitkälti toipuessa tuosta kesän pitkästä kisasta. Huomasi tosi hyvin miten paljon paremmin kroppa palautui, kun ei ollut töissä ja kevyempiä treenejä pystyi tekemään 2x päivässä. Kovemmista treeneistä palautui myös tosi hyvin ja monesti tein intervallit ja pitkän lenkin perättäisinä päivinä. Ja totta kai aikaa treenaamiseen oli ihan eri tavalla
Ohessa kuva, kun ollaan menty ~140h Lapin erämaassa ilman huoltoja minimaalisilla unilla ja maali alkaa lähestyä
Pakko nostaa hattua, erityisesti tuolle Lapin erämaaseikkailulle. Miten treenit jatkuvat nyt, kun työt starttasivat?
Pitäis ehkä lopettaa työt, niin vois keskittyä näihin liikuntaharrastushommiin paremmin.
Tässä on ihan hyvä video treenin optimoimisesta , jossa kerrataan osin perusasioita ja siinä myös sivutaan tietynlaisia tuttuja yleisiä “virheitä” treenaamisessa.
Salitreenaaminen maailmassa usein jäsentyy kehonrakennustyyliseen perusvoimatreenaamiseen. Todellisuudessa treenaamistyyppejä on perusvoimatreenaamisen lisäksi muitakin, jotka saattava olla usealle treenaajalle enemmässä tai vähemmässä määrin tuntemattomia. Tällä videolla käydään nämä muut treenaamistyypi lävitse.
Sivuhuomautuksena mainittakoon että käyttämäni “treenaamistyypit” sana ei välttämättä ole oikea termi voiman eri osa-alueille kohdistuviin harjoittelumuotoihin.
Tuli vaihtelun ja työpaikan liikuntaetujen vuoksi otettua salikortti muutama viikko sitten. Mukavaa vaihtelua kun pääsee laitteissa ja taljoissa treenaamaan. Samoin hyljesoutu tangolla on aivan mahtava liike, voi suositella varauksetta jos joku etsii selälle hyvää liikettä. Dippiäkin aloittelin omalla painolla vääntämään.Tarkoitus vahvistaa tässä heikkoja paikkoja ja treenata muutenkin monipuolisemmin. Kesäksi sitten tarkoitus palata kotisalille ja siirtää aerobiset ulos.
Salikulttuuri on kyllä mennyt hienosti vuosien saatossa eteenpäin, yhä enemmän näkee kovaa ja fiksusti treenaavia naisia. Nuorten miesten kehityskaari menee edelleen penkki ja käsipainotteisesti, niin kuin se homma itselläkin alkoi…
Tottakai, penkkiä kysytään ja hauis näkyy Eihä se muuta tarvihe.
En tiedä olenko samaa mieltä noista pistoolikyykyistä ja niiden hyödystä voimaharjoittelussa. Olen yksi heikoimpia kyykkääjiä mitä tiedän suhteessa muihin liikkeisiin, mutta pystyn tekemään pistooleja ns. tuosta vain. Pistoolien suurin haaste ei ole voima, vaan liikkuvuus ja aluksi tasapaino. Kun liikerata iskostuu pikkuaivoihin (eli opit jotain uutta ) niin se muuttuukin vaikeasta ihan tehtäväksi liikkeeksi. Polvea vaan reilusti varpaiden yli ja etureisi töihin, niin kyykky alkaa kulkea.
Ehkä tässä(kin) toimii se, että omia heikkouksia kehittämällä saa ns. reilusti tuottoa harjoituksesta.
Kirjoittelin aikaisemmin tänne loukkaantumisista ja kuntouttamisesta. Enpä olisi uskonut, että pääsen näin pian taas telakalle. Vasen polvi, joka on ollut tähän asti kivuton turposi 20 toiston mavetreenin ja askelkyykkyjen jälkeen ja on nyt aika jäykkä. Täytyy ottaa ensi viikko kevyesti ja vaikka bodailla pitkillä sarjoilla ja pienillä painoilla.
Eikös tämän takia FIREtetä? Minä ainakin…
Olisipa kiva nähdä pistoolikyykkysi. Liikkuvuuden ja tasapainon lisäksi liike vaatii mielestäni räjähtävää voimantuottoa keskikehosta, pakaroista ja reisistä.
Kateeksi käy, jos suoritat sen puhtaasti noin vaan…
Mulla on jonkinlaisia ongelmia tuota tehdä sillä tavalla kauniisti, joka on kiinni liikkuvuudesta ja tasapainoon saan kiinnitä huomiota. Alas pitää mennä hyvin hitaasti ja mitä alemmas menee, niin pitää hidastaa entistä enemmän, joskus joudun pyssäämään vielä ahlaalla.
Muistaakseni Räikkönen teki näitä tosi monta toistoa joskus kauan sitten. Tässä hän hassuttelee videolla:
Mä en ole koskaan kokeillut, pitääkin kokeilla.
Omilla polvilla pyrin kyllä välttämään tätä, ja pidän kyykyn mahdollisimman pystyssä, vähentääkseni kuormitusta polvelta.
Joku ammattilainen voisi kommentoida onko merkitystä, itsellä tuosta kyykystä “musta tuntuu” kokemusta
Nykyään syväkyykkyjä ei pidetä vaarallisina. Suurin kuorma polvelle taitaa tulla tuossa 90 asteen tienoilla. Aiheesta on paljon materiaalia saatavilla. Tässä kotimaisen Lihastohtorin yhteenveto aiheesta.
“Syväkyykkyjen huolena on ollut alusta asti nivelsiteiden eli ligamenttien venyminen. Tiede kertoo täysin päinvastaista. Syväkyykkyasennossa eturistisiteeseen kohdistuu erittäin vähän kuormitusta, kun taas suurin kuormitus siihen kohdistuu polven ollessa koukistuneena noin 15-30 astetta eli ns. niiauskyykkyasennossa. Kovimmillaankin syväkyykyn on todennettu aiheuttavan vain neljäsosan siitä voimasta, mitä vaaditaan eturistisiteen repeyttämiseen (LI ym 2004, Gullet ym 2009). Takaristisiteen osalta suurin kuormitus tulee hieman ennen kuin reisi on vaakatasossa eli puolikyykkyasennossa. Suurin mitattu kuormitus jalkakyykyssä on noin 50% siitä, mitä vaaditaan takaristisiteen repeyttämiseen (Escamilla ym 2001).”
Ja, ettei mene asiat sekaisin, niin meinaan tuota polven varvas linjan ylittämistä. Itse kannatan ja teen syväkyykkyä, mutta pyrin tekemään sen mahdollisimman pystyssä, enkä “eteen nojaamalla”. Pitäisi kaivella joku kuva tähän, sillä paljon helpompaa esittää kuvalla kuin kirjoittamalla
Mielenkiintoinen tieto. Aikanaan, kun kävin vielä julkisella salilla, joku vakinaama tuli katsomaan kyykkäystäni. Totesi, että on hienoa että kyykkäät noin syvään, mutta ei kuulemma kannattaisi. Menee nivelet ja jänteet ja katsojille paha mieli.
Nyt kun sali on kotitallissa, niin jatkan kyykkäystä maahan asti. Minulla ei ole ollut (tässäkään) opastusta, vaan olen vain lähtenyt kokeilemaan mitä pystyy tekemään. Alussa oli palikka kantapäiden alla, mutta luovuin siitä aika äkkiä. Nykyään kyykkään vaikka avojaloin maahan asti, tai niin alas kuin menee. Välillä ei farkut anna periksi (kun tulee käytyä ohimennen tallissa, eikä ehdi pukeutumaan). Eihän ne painot kummoisia ole, mutta parin vaimon verran nousee. Onnea omata kevyt vaimo.
Ymmärrän kyllä täysin mitä tarkoitat. Polvien liikkuminen varpaiden päälle ei ole nykytiedon mukaan vaarallista, vaan se on jalan luonnollinen liikerata. Se, että sitä pitäisi välttää on alunperin 60-luvulta peräisin olevan suppean tutkimuksen johtopäätös, joka on valitettavasti jäänyt elämään salikulttuuriin.
Pari tutustumisen arvoista kanavaa liikkuvuuteen ja harjoitteluun liittyen:
Knees over toes guy.
https://youtube.com/@thekneesovertoesguy?si=Xja2rgG5AFi3sinW
Squat University
https://youtube.com/@squatuniversity?si=OR0uHkGPLjUvXyE0
Kunhan tästä klapi paranee, niin voin kokeilla saanko niistä julkaisukelpoista materiaalia aikaiseksi. Selvyyden vuoksi sanon, että teen yleensä painonnostokengillä tai pieni koroke (1,25 - 2,5 kg levy tai matto) kantapään alla, koska nilkkani ei ole kovin liikkuvat. Tai eivät ainakaan enää ole, painonnostoharjoittelu on valitettavasti jäänyt varsin vähälle viime vuosina. Tässä kuva viiden vuoden takaa, kun jaksoin vielä enemmän vääntää. Liikuvuus on taito siinä missä muutkin, eikä se parane toimistotuolilla istumalla. Nimim. kokemusta on.
Juuri näin kuten Odetus kommentoi eli ennen oltiin sitä mieltä että polvia ei saisi viedä varpaiden eteen kyykyissä eikä selkää saisi koskaan pyöristää kun nostetaan maasta jotain. Nykyisin tiedetään paremmin että molempia voi tehdä mutta on toki syytä aloittaa progressio hyvin alhaalta jos kokeillaan uusia liikeratoja. Ei siis tietenkään kannata iskeä vanhoja kyykkypainoja tankoon ja kokeilla työntää polvia eteen vaan nivelet ja kudokset pitää totuttaa tähän. Iso peukku myös noille YT linkeille!
Pistoolikyykky on erinomainen liike, mutta sen suorittaminen on vahvasti riippuvainen geneettisistä tekijöistä, kuten nivelten välityksistä. Esimerkiksi henkilöt, joilla on luonnostaan hyvin liikkuvat nilkat, pystyvät tekemään pistoolikyykyn melko pienellä voimatasolla. Toisaalta, jos henkilö on pitkä, kehon painopisteen saaminen tukijalan päälle voi olla huomattavasti haastavampaa.
Voimantuotossa pätee usein nyrkkisääntö: mitä enemmän liike vaatii muita ominaisuuksia kuin voimaa, sitä vaikeampaa sitä on hyödyntää voiman kasvattamiseen. Esimerkiksi, jos liike edellyttää paljon tasapainoa, keho ei pysty tuottamaan maksimaalista voimaa. Tästä syystä kyykky bosupallon päällä kehittää kyllä tasapainoa, mutta on lähes hyödytön voiman tuottamisen kannalta.
Parhaat liikkeet voiman kehittämiseen ovat sellaisia, joissa keho on tukevasti paikallaan eikä tarvitse keskittyä muuhun kuin painon liikuttamiseen.
Välttäisin kovasti nykytiedon mukaan julistamasta yleisesti mitään sen suhteen, että liian syvä kyykky haittaisi tai ettei polvi saisi tulla varvaslinjan yli. Sisäänpäin ne polvet toki eivät saa kyykyssä kääntyä ja se miltä se kyykky itse kullakin näyttää, riippuu myös osittain mittasuhteista. Tässä on hyvä Olli Haatajan artikkeli aiheesta:
@Sijoittaja-alokas varsinkin toimistotyöläiselle tuo hyljesoutu on oikein hyvää vastapainoa. Lisäksi tuota liikettä on hyvin vaikea tehdä väärin tai väärillä lihaksilla