Tulevaisuuden teknologioista kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Tekniikka & Talous -lehteä. Siinä käsitellään todella paljon ajankohtaisia tulevaisuuteen tähtääviä teknologiajuttuja ja journalistinen taso on kohtuullisen hyvä (jutut ovat pääsääntöisesti mielenkiintoisesti kirjoitettuja ja informatiivisia). Myös lähihistoriassa epäonnistuneita juttuja käsitellään, niistä voi ottaa myös oppia.
8 tykkäystä
Muovin ja vaatteiden täyskierrätys:
Ps. Carbios on pörssilistattu yhtiö 
8 tykkäystä
Varsin mielenkiintoisesti tulevaisuuden teknologioista keskusteltaessa katse kääntyy hyvin nopeasti avaruuteen, robotteihin yms. Tämä kuvaa nähdäkseni sitä, kuinka paljon hypeä ja odotusta on syntynyt tietyille seksikkäille ja mystisille aloille, joista kaikki puhuu, mutta harva ymmärtää. Näin sijoittajan näkökulmasta mieleeni hiipi, josko juuri näillä aloilla todennäköisyys pettymyksiin on suurin.
Samaan aikaan lukuisia pieniä, arkipäiväisiä, digitaalisia ja skaalautuvia konsepteja kuten pilvipalvelut ja Netflix valuu käyttöömme huomaamatta. Itse aloin miettimään seuraavan 5 vuoden mullistajaa, ja heräsi ajatus muun muassa RPA:sta, eli ohjelmistorobotiikasta. Finnair ilmoitti, että ottivat RPAn käyttöön tehostaakseen koronan aikaisten peruutusmaksujen hallitsemista. Myös mm. service management (Efecte, ServiceNow etc) ovat maininneet tällaisesta tulevaisuudesta, jossa ohjelmisto ei ainoastaan tekisi palvelunhallinnasta järjestelmällistä, vaan myös automaattisesti ja aktiivisesti auttaisi ratkaisemaan tilanteita. Nyt ei siis puhuta edes tekoälypalveluista ja chatboteista, vaan ihan siitä, että palvelupyynnön tullessa prosessi käynnistetään, ja esimerkiksi perus salasanan palautus toteutetaan automaattisesti ilman tarvetta ihmiselle.
RPA lienee osittain AI:n jalkoihin jäänyt, tylsän epäseksikäs konsepti, johon taisi kohdistua hypeä pari vuotta sitten, jonka jälkeen ala jotakuinkin “unohdettiin”. Sijoittajan näkökulmasta tämä lieneekin siis varsin mielenkiintoinen, sillä nämä ovat juuri niitä työkaluja, joita jokainen firma voi hyödyntää tehostaakseen simppeleitä prosesseja. RPA-osakkeita googlatessani eteen näytti tulevan puhtaasti robotiikka-rahastoja, ja ABB:n kaltaisia fyysisen robotiikan yhtiöitä - RPA-yhtiöitä sen sijaan oli vaikeahkoa tunnistaaa. Kenties vielä ei siis ole liian myöhäistä lähteä tähän trendiin mukaan?
Digitalisoitumisen suunnalta puolestaan palveluiden digitalisoituminen on yleistymässä kovaa tahtia. Viime aikoina olen muun muassa huomannut, kuinka tapahtumien ohella asuntonäyttelyitä voidaan toteuttaa virtuaalisesti. Isoja enkelirahoituksia on tarjottu firmoille, jotka kehittävät sovelluksia masennuksen hoitoon. Liekö jatkossa tarvetta edes mennä lääkäriin, jos homman voi hoitaa etänä? Devaushommissa tullut paljon vastaan tuotteita ja projekteja, joissa kehitetään ohjelmistoja juuri erilaisiin kontrollitarkoituksiin, joita potilas täyttää kotoota, ja tieto siirtyy automaattisesti sairaalan palvelimille. Sijoitustiedon puolella Kyllösen Jens taisi ihmetellä, miksei Wolt ole yleistynyt entisestään. Kenties 5 vuoden päästä useimmat meistäkin (tai kaupungissa asuvista) tilaavat ruokansa ja elintarvikkeensa kotiovelle joko kuriirin tai robottiauton kuljettamana.
Myös Beyond Meatin kaltaiset yritykset ovat kovassa hypessä. Kysyntää tuntuu olevan kasvispohjaiselle proteiinille niin paljon, että Atriat ja HK:tkin ovat joutuneet taipumaan ja lähtemään trendiin mukaan. Lähtökohtaisesti sijoitan mieluummin teknologia-alan yrityksiin, mutta kenties Beyond Meatillakin on omat uniikit patenttinsa ja tekniikkansa tuotteensa valmistukseen, joka luo brändin ohella vallihautaa?
9 tykkäystä
Blue prism on yksi näistä rpa firmoista. Listattu Lontooseen. Mietin pari kuukautta sitten että olisiko kannattanut mennä mukaan We build bots nimiseen firmaan myös, mutta se oli sen verran riskinen ja pieni pulju että jätin välistä. Blue prism on toiminut ihan hyvin ja on kovassa kasvussa
4 tykkäystä
Juu, tämä on itsellenikin tuttu. Varmaan olisi fiksuinta lähteä alan isoimmasta softasta liikkeelle. Totesin kuitenkin, että ehkä turvallisempaa ostella vaikkapa Atlassiania, SAPia ja muita vastaavia.
BluePrismillahan oli aika maukas 20-bäggeröinti listautuessaan. Kuvannee juuri sitä hypekurvia, kuinka 2016-2018 kaikki puhuivat robotiikasta ja automaatiosta, ja joka foorumilla sijoiteltiin alan rahastoihin. Niin se vaan on nyt laskenut hype takaisin maan pinnalle. Josko nimenomaan seuraavien 5 vuoden aikana alkaa se tulos ja potentiaali aidosti realisoitumaan. Samanlaista käyrää odottelen Teslojen, vetyfirmojen, lohkoketjujen ja muiden vastaavien osalta: Potentiaali on valtava, mutta hypeä on liikaa, ja olisi tarvetta pienellä jäähdyttelylle. Sen jälkeen sitten tasaiseen, loivemman kulmakertoimen kasvuun.
4 tykkäystä
RPA:lla on tosiaan iso potentiaali myös PK-yrityksissä sekä tukitehtävissä. joissa ei ole suoraa kytköstä asiakkaaseen. UiPathia on tullut käytettyä, mutta se on toistaiseksi yksityisomisteinen firma. RPA:n pystyy toki toteuttamaan myös esimerkiksi Pythonin avulla.
Itselläni on RPA:sta sama fiilis, kuin AI:sta: Teknologia, joka tarjoaa valtavasti potentiaalia ja huiman tuottavuusloikan, mutta onko se silti hyvä sijoitus? RPA:ta ja tekoälyä on vaikea monistaa (hienommin sanottuna skaalata vertikaalisesti) vaikka sitä onkin helppo laajentaa toiminnon laajenemisen myötä. Tämä siksi, että projektit ja käyttökohteet ovat usein hurjan spesifisiä, joten geneeristä ratkaisua, joka sopii kaikille, ei ole toistaiseksi mahdollista luoda. Samanlaista buumia kuin pilvilaskennassa siis tuskin nähdään.
Näiden teknologioiden lisäarvo (tuotto) siis uskoakseni näkyy yrityksissä, jotka hyödyntävät niitä poikkeuksellisen hyvin tai tuottavat näitä palveluna asiakkailleen. Tekoälyhän on nimestään huolimatta toistaiseksi hyvin spesifin ongelman ratkaisuun kehitetty algoritmi (Shakkipeli, kasvojentunnistus jne) eikä yleismaailmallinen “äly”.
Kiitos, että nostit RPA:n esiin! Ei olekaan tullut sitä pohdittua tältä kannalta ennen.
2 tykkäystä
Ehdottomasti samaa mieltä. Itse olen huomannut viimeisten muutaman vuoden aikana merkittävän kasvun RPA-osaajien haussa. Osaajia haettu niin Sanoman kaltaisiin mediataloihin kuin pankkeihin. Ehkäpä yhtenevänä tekijänä yritysten keskisuuri / suuri koko, suuret datamassat ja prosesseja maan ja taivaan väliltä, joten käyttökohteista ei ole pulaa.
Teknofirmoissa, joissa olen työskennellyt, RPA tuntuu edelleen olevan ihan yhtä mystinen konsepti kuin AI. Managementeillä ei siis selvästikään ole vielä käsitystä, mitä sillä voi tehdä. Tämä luokin sitä potentiaalia laajentua yhä useampiin firmoihin jahka ymmärtävät, että juuri tällaiset salasanojen palautukset yms olisi pirun helppo ja näppärä automatisoida. Oman kokemukseni pohjalta varsin harva firma on tätä vielä hoksannut. Sen sijaan jopa teknopuolen johtajat tuntuvat elävän käsityksessä, ettei AI:sta ole hyötyä, koska “eihän edes chatboteista ole mihinkään”. Kenties aletaan olemaan pisteessä, jossa teknologia on niin monimutkaista, etteivät muut kuin asiantuntijat niitä lähtökohtaisesti ymmärrä. Tämä tietty luo sijoitusmahdollisuuksia (ja mahdollisia hypeaaltoja).
5 tykkäystä
Antti Vasara, VTT johtaja, oli vieraana Futucast nimisessä podcastissa. Jakso tuli ulos eilen, suosittelen kuuntelemaan. Jakson aihe oli tämä antin blogi teksti. Linkin takaa löytyy pdf jossa teknologioista on kerrottu tarkemmin. Äärimmäisen mielenkiintoinen.
https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/eksponentiaalisen-toivon-lista
1 tykkäys
Hienoa että RPA:ta tuotu ketjussa esille. Erityisesti talous ja henkilöstöhallintoon sekä aineistokäsittelyjen automatisointiin tällä teknologialla on suuri merkitys.
Alalla työskentelevänä olen huomannut muutamassa vuodessa jo paljon muutoksia ketkä teknologiaa ja osaamista ovat haalineet. Ohjelmistorobotiikka on ylivoimainen datan käsittelyyn ja AI elementit tulevat tähän kytkeytymään tulevaisuudessa yhä enemmän.
Ala on suhteellisen nuori ja osaamispulaa hiljalleen alkaa näkymään. Onneksi jotku korkeakoulut ovat ottaneet tätä jo mukaan koulutusohjelmiin sekä esimerkiksi UiPath.com tarjoaa oman Academyn heidän nettisivuillaan.
Kasvupotentiaalia siis pisaa, kunhan tarmokkaasti jaksaa opetella uutta ja pysyä kehityksen kelkassa mukana. Ihminen tulevaisuudessa keskittyy enemmän päätösten tekoon ja robotit sekä automaatio hoitaa datan käsittelyn/tarkistuksen. Toki tämäkään ei ole näin yksiselitteistä todellisuudessa vaan koodareita tarvitaan kehittämään ja korjaamaan robotteja/prosesseja jos jokin sovellus ei pelitä tai kaatuu. Päättäjien on myös tärkeä ymmärtää prosessit ennen kuin liikaa hypetetään säästövaikutuksia.
Kehitystyö vie oman aikansa.
5 tykkäystä
Onko porukka tutkinut, mitkä firmat puuhaavat GAI:n parissa? Se firma, mikä tuon GAI:n ensin valjastaa ja kehittää, tulee vetämään kerralla pohjat pois ja takuuvoitot itselleen markkinoilla.
1 tykkäys
Moikka!
Erittäin hyvä näkemys, alaa tuntevana ketkä näet että ovat tulevaisuuden menestyjiä tässä? Firmat siis ketkä kovimpia RPA:ssa tällä hetkellä.
Yksi tulevaisuuden trendi (ei tosin teknologia) voisi olla terveyssektorin “laajentuminen” siten, että perinteisen hoitopainotteisuuden (lääkkeet, laitteet, hoivakodit jne.) rinnalle alkaa kehittyä ennaltaehkäisyyn, elämän laatuun ja hyvinvoinnin parantamiseen keskittyviä yhtiöitä.
Ikääntyvä väestö elää pidempään ja sitä kautta toisaalta tarvitaan perinteisiä hoitomuotoja mutta todella paljon voisi tehdä erityisesti ikäluokassa 60-80 vuotta ihan elämänlaadun parantamiseksi ja terveyshaittojen ennaltaehkäisyksi. Eli siirryttäisiin ylläpitämään ja parantamaan terveyttä perinteisen ajattelun rinnalla.
Tällainen laajentuminen voisi olla mielenkiintoinen poikkitieteellinen kattaus erilaisia asiasta hyötyviä yrityksiä, osa toki on ihan huonokatteista kilpailtua bulkkibisnestä mutta joukosta voi löytyä myös “helmiä”. Mitä ajatuksia tämä lähestymistapani herättää?
10 tykkäystä
Kauniita ja kannatettavia ajatuksia. Kaikki myötätunto kanssasi, mutta. Itse vierestä katsoneena ja itsekin hieman soppaa hämmentäneenä voi kertoa, että kyllä Suomessa kunnalliset toimijat tietävät, että asioita voisi tehdä toisikin, mutta kun kenelläkään ei ole aikaa muuhun kuin jatkuvan tulipalon sammuttamiseen.
Meillä on iso kriisi ja pahinta on, että ne jotka haluaa asiaa muuttaa, kokevat sen nahoissaan. Meillä on sairas järjestelmä.
Esim. Hollannissa on firma, joka organisoi työnsä siten, että kotonaan asuvalla henkilöllä on tuki 24h napin painasun päässä etäyhteydellä suoraan telkkarissa. Fyysiset tarpeet tietysti hoidetaan kotikäynnillä, mutta kun asiakkaalle onkin tärkeämpää se juttelu. Sen voi hoitaa etänäkin.
Kokemukset? Asiakkaat tyytyväisempiä kuin ennen, vähemmän työvoima- ja matka-aikatarvetta jne. Miksi näin ei tehdä meillä? Koska meillä nyt vaan ei toimita niin. Eikä niin voi edes lain mukaan toimia, koska hoitajamitoitus.
Se niistä tulevaisuuden teknologioista. Palataan asiaan ensi vuosituhannella.
4 tykkäystä
Joo, lainsäädäntö ja käytännöt vaikuttavat asioihin. Ajattelin tätä enemmän globaalisti, kiinnostavia yhtiöitä voisi löytyä eri maista, missä on erilaiset tavat ja käytännöt. Pointtisi on hyvä, koska eri maissa on erilaiset tilanteet ja sen takia alalla ei voi saavuttaa samanlaisia globaaleja suuruuden hyötyjä kuin vaikkapa jollain Applella, joka myy samaa tuotetta ympäri maailman.
Eli ensin pitäisikin löytää maat, missä tällaisiin bisneksiin on tahtotilaa ja varaa ja sitten lähteä perkaamaan tarkemmin.
Mikä on GAI? Generic Artificial Intelligence? Googlekaan ei tarjonnut järkevää vastausta.
2 tykkäystä
Näin olettaisin. Hieman epäintuitiivisesti yleisemmin käytetty muoto on AGI, eli artificial general intelligence. Nämä menee nähdäkseni kategoriaan hyödyttää ihmiskuntaa, mutten ikinä lähtisi sijoittamaan.
Wired on kirjoittanut aihepiiriin liittyen artikkelin AI-kehityksen kuluista ja haasteista. Sen mukaan Googlen DeepMind teki vajaa 600M turskaa, ja AlphaGon (tekoäly, joka voitti ensin Go:ssa maailman kovimman pelaajan ja sen jälkeen shakin parhaimmat) treenaus maksoi 35M taalaa. En perehtynyt, sisältääkö hardwaren, koska etäisesti muistan lukeneeni opetusajan olleen joitakin viikkoja ja itse laskennan maksaneen miljoonan. Siitä voi jokainen sitten laskea, kellä on resursseja edes yrittää kehittää AGIa.
Näkisin, että pitkällä tähtäimellä Facebookit ja Googlet hyötyvät isosti näistä miljardipanostuksistaan uusien teknologioiden kehittämiseksi. Jo nyt on nähty, kuinka pelottavan tarkasti ja tehokkaasti kyseiset firmat kykenevät kohdentamaan mainontaansa. Suoraa profittia lienee kuitenkin mahdotonta määrittää.
Mielestäni tilanne onkin osakkeenomistajana jokseenkin ristiriitainen siltä osin, että akateemiset tutkijat ja Googlen/FB:n devaajat tekevät ison työn kehittääkseen uudentyyppisiä neuroverkkoja (CNN etc) ja kirjastoja (Tensorflow etc), ja loppupeleissä Teslan kaltaiset soveltajat keräävät profitit itseohjautuvilla autoillansa (yhtään väheksymättä Teslan devaajien panosta).
Näkisinkin, ettei sijoitus Googleen tai Facebookkiin ole AI:n osalta välttämättä kannattava veto, vaan kenties sijoittajan näkökulmasta oleellisempaa olisi löytää mahdollisimman aikaisin ne firmat, jotka osaavat näitä peruspilareita hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti. Vaikken Teslasta lähtökohtaisesti diggaakaan (kiitos överihypen), pakko kuitenkin arvostaa, miten nopeasti Musk onnistui yllättämään koko sektorin. Muistan vielä muutamia vuosia (5 v) sitten, kun laadin raporttia itseohjautuvien autojen näkymistä, eikä tilanne ollut lainkaan näin valoisa. Muistaakseni useimmat jenkkienkin viralliset raportit näkivät kyseisen teknologian vasta 2030-luvun asiana.
2 tykkäystä
Kiitos taas loistavasta näkemyksestä! Heräsi mieleen ajatus: “Mikä edes on ns. yleinen tekoäly?” Onko se tekoäly, johon on ohjelmoitu kaikki maailman tieto? Vai tekoäly, joka osaa etsiä kaikista mahdollisista paikoista tarvittavan vastauksen? Sanoisin jälkimmäisen olevan realistisempi.
Toisaalta mitä hyötyä tällaisesta “AGI:sta” edes on? Ihmistenkin osaamista hyödynnetään yhä spesifimmissä tehtävissä, joten miksi tekoälyn kehitys kulkisi päinvastaiseen suuntaan? On paljon resurssitehokkaampaa kehittää tekoälyä juuri tarvittavaan hommaan. Ei esimerkiksi pankin maksuliikennettä valvovalle tekoälylle kannata/tarvitse opettaa Latinaa, tunnistamaan eri koirarotuja tai muutakaan asiaan liittymätöntä. Sen tulee ainoastaan osata tunnistaa epäilyttäviä rahasiirtoja mahdollisimman hyvin.
Kuten aiemmin kirjoitin, en usko tekoälyn itsessään olevan hyvä sijoitus, vaan yritysten, jotka sitä kykenevät optimaalisesti hyödyntämään. Toki, jos joku kehittäisi kaikkivoipaisen tekoälyn, voisi hän myydä sitä suoraan kaikille halukkaille. En vain näe tätä mitenkään todennäköisenä tai edes mahdollisena lähitulevaisuudessa.
Tekoälyä voisi mielestäni hyödyntää massivisesti nettikiusaamisen ehkäisyssä. Esimerkiksi Facebookin “henkilökohtainen” algoritmi pystyisi suojelemaan käyttäjäänsä. Esimerkkinä Sara Sieppi: Algoritmi seuraisi Facebookissa ja Instagramissa hänestä käytävää keskustelua ja siivoaisi hänen feedistään ikävää materiaalia ja raportoisi ylläpidolle käyttäjän. Tekoäly myös valvoisi hänen DM-boksiaan ja blokkaisi automaattisesti dickpicit ym seksuaalisen häirinnän.
Snapchat taas voisi tunnistaa kuvasta miehen elimen ja peittäisi sen 
-emojilla. Olisi siinäkin palvelussa edes yksi hyödyllinen filtteri kaikkien pupu- yms. filtterien lisäksi.
Tämä kuva antaa hyvää osviittaa nykytilasta. Oma kokemus pyörii UiPath alustassa ja BluePrism mainitaan usein kärkijoukoista alalla.
Mielenkiinnolla seuraan Microsoftia ja heidän Power Automate alustaa. Siihen on saatu kytkettyä RPA mukaan. Heidän iso etu on Office työkalut jota lähes jokainen käyttää. Mikäli koodaaminen on helpompaa ja järjestelmien välinen integroiminen Office työkaluihin onnistuu vaivattomammin, ovat varmasti vahvoilla.
Tässä vähän lisää aiheesta Microsoftin sivuilla.
Vastaavat onnistuu kyllä esim. UiPathilla, mutta mitä helpompaa koodaaminen on sitä paremmin yritys pärjää kisassa.
3 tykkäystä
Smart Eye -ketjun pohjalta tuli kyllä vahva tunne, että sensoripuolella saattaa olla melkoinen megatrendipommi edessä tulevaisuudessa.
IoT:n ja automatisoinnin (kuten itseohjautuvien autojen) yleistyminen edellyttää ja synnyttää tarvetta järjestelmien merkittävälle seurannalle mittaamiselle. Tätä tukee toki myös nykyaikaiset Big Data- ja AI-mahdollisuudet, jotka suosivat datan keruuta.
Vaisala on tällä trendillä ratsastanut jo vuosikymmeniä, mutta kenties maailmalta löytyy muitakin mielenkiintoisia elekrtoniikka- ja sensorifirmoja kuin tämä tai Smart Eye?
5 tykkäystä
Tätä kutsutaan myös nimellä AGI, artificial general intelligence eli suomeksi yleinen tekoäly. Yleinen tekoäly korostaa yleistä älykkyyttä ja ajattelevan koneen ominaisuuksia. Sellaista voi syntyä ainakin teoriassa luonnollisen oppimisen (organic learning) menetelmillä, jotka lähestyvät syväoppimista luonnossa esiintyvien lainalaisuuksia seuraamalla eikä tieteellisiä menetelmiä noudattaen. Tämä siis lainattua kirjasta Mitä tulisi tietää tekoälystä (Timo Siukonen- Pekka Neittaanmäki). Aika kattava teos tekoälyn historiasta, tutkimuksesta ja sovelluksista. Suosittelen lukemaan, jos aihe kiinnostaa.
4 tykkäystä