Osakesijoittaminen

Tulevaisuuden teknologiat ja trendit

Yksi tulevaisuuden trendi (ei tosin teknologia) voisi olla terveyssektorin “laajentuminen” siten, että perinteisen hoitopainotteisuuden (lääkkeet, laitteet, hoivakodit jne.) rinnalle alkaa kehittyä ennaltaehkäisyyn, elämän laatuun ja hyvinvoinnin parantamiseen keskittyviä yhtiöitä.

Ikääntyvä väestö elää pidempään ja sitä kautta toisaalta tarvitaan perinteisiä hoitomuotoja mutta todella paljon voisi tehdä erityisesti ikäluokassa 60-80 vuotta ihan elämänlaadun parantamiseksi ja terveyshaittojen ennaltaehkäisyksi. Eli siirryttäisiin ylläpitämään ja parantamaan terveyttä perinteisen ajattelun rinnalla.

Tällainen laajentuminen voisi olla mielenkiintoinen poikkitieteellinen kattaus erilaisia asiasta hyötyviä yrityksiä, osa toki on ihan huonokatteista kilpailtua bulkkibisnestä mutta joukosta voi löytyä myös “helmiä”. Mitä ajatuksia tämä lähestymistapani herättää?

8 tykkäystä

Kauniita ja kannatettavia ajatuksia. Kaikki myötätunto kanssasi, mutta. Itse vierestä katsoneena ja itsekin hieman soppaa hämmentäneenä voi kertoa, että kyllä Suomessa kunnalliset toimijat tietävät, että asioita voisi tehdä toisikin, mutta kun kenelläkään ei ole aikaa muuhun kuin jatkuvan tulipalon sammuttamiseen.

Meillä on iso kriisi ja pahinta on, että ne jotka haluaa asiaa muuttaa, kokevat sen nahoissaan. Meillä on sairas järjestelmä.

Esim. Hollannissa on firma, joka organisoi työnsä siten, että kotonaan asuvalla henkilöllä on tuki 24h napin painasun päässä etäyhteydellä suoraan telkkarissa. Fyysiset tarpeet tietysti hoidetaan kotikäynnillä, mutta kun asiakkaalle onkin tärkeämpää se juttelu. Sen voi hoitaa etänäkin.

Kokemukset? Asiakkaat tyytyväisempiä kuin ennen, vähemmän työvoima- ja matka-aikatarvetta jne. Miksi näin ei tehdä meillä? Koska meillä nyt vaan ei toimita niin. Eikä niin voi edes lain mukaan toimia, koska hoitajamitoitus.

Se niistä tulevaisuuden teknologioista. Palataan asiaan ensi vuosituhannella.

3 tykkäystä

Joo, lainsäädäntö ja käytännöt vaikuttavat asioihin. Ajattelin tätä enemmän globaalisti, kiinnostavia yhtiöitä voisi löytyä eri maista, missä on erilaiset tavat ja käytännöt. Pointtisi on hyvä, koska eri maissa on erilaiset tilanteet ja sen takia alalla ei voi saavuttaa samanlaisia globaaleja suuruuden hyötyjä kuin vaikkapa jollain Applella, joka myy samaa tuotetta ympäri maailman.

Eli ensin pitäisikin löytää maat, missä tällaisiin bisneksiin on tahtotilaa ja varaa ja sitten lähteä perkaamaan tarkemmin.

Mikä on GAI? Generic Artificial Intelligence? Googlekaan ei tarjonnut järkevää vastausta.

2 tykkäystä

Näin olettaisin. Hieman epäintuitiivisesti yleisemmin käytetty muoto on AGI, eli artificial general intelligence. Nämä menee nähdäkseni kategoriaan hyödyttää ihmiskuntaa, mutten ikinä lähtisi sijoittamaan.

Wired on kirjoittanut aihepiiriin liittyen artikkelin AI-kehityksen kuluista ja haasteista. Sen mukaan Googlen DeepMind teki vajaa 600M turskaa, ja AlphaGon (tekoäly, joka voitti ensin Go:ssa maailman kovimman pelaajan ja sen jälkeen shakin parhaimmat) treenaus maksoi 35M taalaa. En perehtynyt, sisältääkö hardwaren, koska etäisesti muistan lukeneeni opetusajan olleen joitakin viikkoja ja itse laskennan maksaneen miljoonan. Siitä voi jokainen sitten laskea, kellä on resursseja edes yrittää kehittää AGIa.

Näkisin, että pitkällä tähtäimellä Facebookit ja Googlet hyötyvät isosti näistä miljardipanostuksistaan uusien teknologioiden kehittämiseksi. Jo nyt on nähty, kuinka pelottavan tarkasti ja tehokkaasti kyseiset firmat kykenevät kohdentamaan mainontaansa. Suoraa profittia lienee kuitenkin mahdotonta määrittää.

Mielestäni tilanne onkin osakkeenomistajana jokseenkin ristiriitainen siltä osin, että akateemiset tutkijat ja Googlen/FB:n devaajat tekevät ison työn kehittääkseen uudentyyppisiä neuroverkkoja (CNN etc) ja kirjastoja (Tensorflow etc), ja loppupeleissä Teslan kaltaiset soveltajat keräävät profitit itseohjautuvilla autoillansa (yhtään väheksymättä Teslan devaajien panosta).

Näkisinkin, ettei sijoitus Googleen tai Facebookkiin ole AI:n osalta välttämättä kannattava veto, vaan kenties sijoittajan näkökulmasta oleellisempaa olisi löytää mahdollisimman aikaisin ne firmat, jotka osaavat näitä peruspilareita hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti. Vaikken Teslasta lähtökohtaisesti diggaakaan (kiitos överihypen), pakko kuitenkin arvostaa, miten nopeasti Musk onnistui yllättämään koko sektorin. Muistan vielä muutamia vuosia (5 v) sitten, kun laadin raporttia itseohjautuvien autojen näkymistä, eikä tilanne ollut lainkaan näin valoisa. Muistaakseni useimmat jenkkienkin viralliset raportit näkivät kyseisen teknologian vasta 2030-luvun asiana.

2 tykkäystä

Kiitos taas loistavasta näkemyksestä! Heräsi mieleen ajatus: “Mikä edes on ns. yleinen tekoäly?” Onko se tekoäly, johon on ohjelmoitu kaikki maailman tieto? Vai tekoäly, joka osaa etsiä kaikista mahdollisista paikoista tarvittavan vastauksen? Sanoisin jälkimmäisen olevan realistisempi.

Toisaalta mitä hyötyä tällaisesta “AGI:sta” edes on? Ihmistenkin osaamista hyödynnetään yhä spesifimmissä tehtävissä, joten miksi tekoälyn kehitys kulkisi päinvastaiseen suuntaan? On paljon resurssitehokkaampaa kehittää tekoälyä juuri tarvittavaan hommaan. Ei esimerkiksi pankin maksuliikennettä valvovalle tekoälylle kannata/tarvitse opettaa Latinaa, tunnistamaan eri koirarotuja tai muutakaan asiaan liittymätöntä. Sen tulee ainoastaan osata tunnistaa epäilyttäviä rahasiirtoja mahdollisimman hyvin.

Kuten aiemmin kirjoitin, en usko tekoälyn itsessään olevan hyvä sijoitus, vaan yritysten, jotka sitä kykenevät optimaalisesti hyödyntämään. Toki, jos joku kehittäisi kaikkivoipaisen tekoälyn, voisi hän myydä sitä suoraan kaikille halukkaille. En vain näe tätä mitenkään todennäköisenä tai edes mahdollisena lähitulevaisuudessa.

Tekoälyä voisi mielestäni hyödyntää massivisesti nettikiusaamisen ehkäisyssä. Esimerkiksi Facebookin “henkilökohtainen” algoritmi pystyisi suojelemaan käyttäjäänsä. Esimerkkinä Sara Sieppi: Algoritmi seuraisi Facebookissa ja Instagramissa hänestä käytävää keskustelua ja siivoaisi hänen feedistään ikävää materiaalia ja raportoisi ylläpidolle käyttäjän. Tekoäly myös valvoisi hänen DM-boksiaan ja blokkaisi automaattisesti dickpicit ym seksuaalisen häirinnän.

Snapchat taas voisi tunnistaa kuvasta miehen elimen ja peittäisi sen :eggplant: -emojilla. Olisi siinäkin palvelussa edes yksi hyödyllinen filtteri kaikkien pupu- yms. filtterien lisäksi.

Tämä kuva antaa hyvää osviittaa nykytilasta. Oma kokemus pyörii UiPath alustassa ja BluePrism mainitaan usein kärkijoukoista alalla.

Mielenkiinnolla seuraan Microsoftia ja heidän Power Automate alustaa. Siihen on saatu kytkettyä RPA mukaan. Heidän iso etu on Office työkalut jota lähes jokainen käyttää. Mikäli koodaaminen on helpompaa ja järjestelmien välinen integroiminen Office työkaluihin onnistuu vaivattomammin, ovat varmasti vahvoilla.

Tässä vähän lisää aiheesta Microsoftin sivuilla.

Vastaavat onnistuu kyllä esim. UiPathilla, mutta mitä helpompaa koodaaminen on sitä paremmin yritys pärjää kisassa.

3 tykkäystä

Smart Eye -ketjun pohjalta tuli kyllä vahva tunne, että sensoripuolella saattaa olla melkoinen megatrendipommi edessä tulevaisuudessa.

IoT:n ja automatisoinnin (kuten itseohjautuvien autojen) yleistyminen edellyttää ja synnyttää tarvetta järjestelmien merkittävälle seurannalle mittaamiselle. Tätä tukee toki myös nykyaikaiset Big Data- ja AI-mahdollisuudet, jotka suosivat datan keruuta.

Vaisala on tällä trendillä ratsastanut jo vuosikymmeniä, mutta kenties maailmalta löytyy muitakin mielenkiintoisia elekrtoniikka- ja sensorifirmoja kuin tämä tai Smart Eye?

3 tykkäystä