Tätä listaa voinee periaatteessa myös katsoa toisesta näkövinkkelistä: Kenties avaruus, AI, RPA ja 3D-tulostus ovat niitä jo tiedossa olevia tulevaisuuden teknologioita, joissa hypeä riittää ja hinnoittelu koholla, kun taas harvoin mainitut tai jopa kokonaan listalta puuttuvat teknologiat voisivat olla niitä, joiden tulevaisuuden potentiaalia ei ole vielä yleisesti tunnistettu. Otanta on toki hyvin rajallinen, joten varsin niukasti voi mitään johtopäätöksiä tehdä tältä pohjalta mihinkään suuntaan.
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten jonkin teknologian kehitys, hype ja sijoitustuotto kulkevat yleisesti suhteessa toisiinsa. Alla olevaa hype-sykliä seurannevat useimmat teknologiat TV:stä tietokoneisiin ja kryptovaluuttoihin ja kannabisosakkeisiin. Treidaajana kovimmat tuotot tullee, kun onnistuu nousemaan hypevaunuun ennen isoja massoja ja ratsastamaan tuon hypesyklin kyydissä, pitkäjänteisenä sijoittajana oikea hetki lienee tuo disilluusion kuoppa, jolloin kiinnostus teknologiaan lopahtaa vaikka samaan aikaan teknologia alkaa saavuttamaan sen tason, jolla sitä voidaan soveltaa R&D-käytön sijaan suurille massoille.

Mites eri teknologiat istuvatkaan tälle käyrälle? Ensimmäisenä itselleni tulevat mieleen sähköautot: kenties alta 5 % potentiaalisista tulevaisuuden käyttäjistä tällä hetkellä käyttää sähköautoa, mallit alkanevat kenties olemaan tuota toista generaatiota, joissa akku alkaa oikeasti kestämään, ja tuote kykenee uskottavasti korvaamaan “vanhan teknologian”, ja tällä vuosikymmenellä nähtäneen varsin kovatahtinen adaptaatio (ilmastonmuutoksen ja trendien kiihdyttämänä). Toisaalta, Teslan meiningit kovien lupausten ja osakehinnoittelun osalta tuntuvat liikkuvan tuolla peak of inflated expectationin kohdilla.
4 vuotta sitten eräs kaveri näki asian oheisella tavalla:

Myös AI tuntuu olevan ihan järkyttävässä hypessä: Mahdollisuudet tulevaisuudessa tulevat varmasti olemaan niin käsittämättömät, ettei tällä hetkellä kansakunta osaa edes kuvitella, mutta sitä ennen joudutaan varmasti himmailemaan isosti “yksinkertaisten” tehtävien ratkaisemisen parissa. Ollut hauska huomata, miten vielä 10-20 vuotta sitten ennen GPUiden ja laskentatehon superboostia AI:n suurimmat nimet ja kovimmat tutkijat pyörittelivät Boltzmann machinejä, ja pitivät nykyisiä neuroverkkoja huonoina vaihtoehtoina, eikä kukaan osannut arvata niiden kyvykkyyttä, saati mielikuvitus riittänyt ymmärtämään nykyisiä laskentatehoja.
Mainittakoon, että itse olen aina hieman hidas adaptoitumaan muuttuvaan ympäristöön, minkä vuoksi Netflix, Facebook ja monet muut supermenestyjät tullut missattua. Koronan myötä tullut kuitenkin huomattua, millainen merkitys pilvellä, digitalisoitumisella ja palvelumalleilla onkaan, kun jopa ruoat tulee tilattua Woltilla kotiovelle. Allekirjoittanut sijoittanutkin kolmanneksen salkustaan FAANGin kaltaisiin firmoihin, jotka tuntuvat pelaavan aina jonkin roolin näissä vallankumouksissa. Toki olisi hienoa, jos osaisi tunnistaa ja pääsisi käsiksi näihin firmoihin ennen kuin hype lähtee käsistä.
Kiinassa oli mielenkiintoista huomata, miten kaikki asiat ostoksista kaupunkipyörän vuokraamiseen hoidettiin WeChatin maksuominaisuudella. Taisi jopa sisältää eräänlaisen version Tinderistä. Ja minä kun luulin, että WeChat oli Whatsappin kaltainen viestittelysovellus. Nyt kun osaisi tunnistaa, millaista roolia Facebook, Apple ja kumppanit pyörittävätkään tulevaisuudessa finanssisektorilla. Ant Groupin IPO ainakin antoi osviittaa, että Ant Financial ja Alipay ovat varsin iso juttu.