Osakesijoittaminen

Tulevaisuuden teknologiat ja trendit

Ylläolevissa kirjoituksissa olen puhunut enemmänkin yhtiöitä ja teollisuutta yleisesti ajatellen. 3D-tulostimet kotikäytössä tulevat olemaan varmasti vain hupia (ainakin lähitulevaisuudessa, jos ei jopa aina) enkä laske tätä niinkään mukaan, kun 3D-tulostuksen potentiaalista puhutaan. :slightly_smiling_face:

1 tykkäys

Matalan kiertoradan satelliiteilla toteutettava nopea ja globaali langaton internet olisi aika hyvä bisnes. Tarkan paikannuksen saisi kylkiäisenä. Markkina olisi aivan valtava. Kaikki maailman ihmiset ja älykkäät laitteet. Mobiili ja lankaliittymät. Sanotaan keskihinnaksi 10 euroa kuussa ja liittymiä 10miljardia. Potentiaali 1200miljardia euroa liikevaihtoa vuodessa. SpaceX tätä taitaakin jo puuhata.

5 tykkäystä

Miksi hukata energiaa siirtoon, kun sen energian voisi käyttää kiertoradalla olevissa megatehtaissa “suoraan” :slight_smile:

Samaa ajatusta voisi käyttää lisääntyvän ruokapulan korjaamiseen. Kiertoradalle siis myös kasvihuoneita, joihin aurinko paistaa kivasti ja ei ole tuhoeläimiä tai luonnonkatastrofeja.

1 tykkäys

Materian tuominen maanpinnalle voi olla hankalampaa kun mikroaaltojen. Mutta jos ihmiset muuttaisivat suosiolla O’Neil:in sylintereihin niin ei tarvitse kumpaakaan. Mutta tähän varmaan menee sitten jo yli 100vuotta.

Mahdollisten teknologioiden palloitteleminen on aika helppoa mutta kun pitäisi keksiä mikä potentiaalisista teknologioista lyö itsensä läpi niin teknisessä kun taloudellisessa mielessä noin kymmenen vuoden päästä niin sitten onkin jo vaikeaa.

Todennäköinen vaihtoehto siirtää raaka-aineita kiertoradalle ja takaisin edullisesti on hissi. Esim. asteroidi kiertoradalle paikalleen, josta köydet alas.

2 tykkäystä

Miksi ne kannattaisi sinne lähettää, maanpinnallakin on huomattavan paljon melkoisen käyttökelvotonta maata mihin paneeleita rivittää? Viileä ilma lisäisi hieman hyötysuhdetta ja kaipa siellä paistaakin paremmin, mutta ne lienee marginaalisia suhteessa investointikustannusten kasvaiseen.

Onko tästä tietoja millaisiin vasteaikoihin päästään? Ainakin perinteiset “sateliitti internetit” ovat vasteaikojen suhteen olleet toivottomia. Käytännössä etäisyyttä käyttäjän ja sateliitin välillä tulee pakosti paljon ja maanpäälläkin riittää vielä paikkoja mihin antenneja asennella ja niillä alueilla missä on ihmisiä eli netin käyttäjiä löytyy myös valmista infraa hyvin.

1 tykkäys

Ilmakehä aiheuttaa yli 50% häviön jo itsessään riippuen auringon kulmasta. Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri toisen 50%(yöllä ei paista). Pilvet, pöly ja lämpötila huonontavat tehokkuutta vielä lisää. Lisäksi energia varastointi aiheuttaa ongelmia.
Avaruudesta käsin tehokkuus olisi maksimi kokoajan. Tietenkin energian lähetys maahan lisää hävikkiä.
Tämä on tietenkin täysin toteutuskelvoton idea nykyisellään ja vaatisi jonkun edullisen tavan lähettää massaa avaruuteen tai materiaalit hankkia asteroideilta.

2 tykkäystä

Hyvin pieniin vasteaikoihin. Teoriassa jopa nopeampaan kun maanpäällisessä kuituverkossa. Valonnopeus ilmakehässä on vain noin 60% valonnopeudesta tyhjiössä. Ongelma perinteisissä tietoliikenne satelliiteissa on että ne on hyvin kaukana geostationaarisella kiertoradalla. Tällöin edestakainen matka on minimissäänkin 72000km.
Matalan kiertoradan satelliiteissa ei tietenkään tätä ongelmaa ole. Esimerkiksi SpaceX starlink satelliitit pyörivät vain 350km korkeudessa. Tällöin edestakainen matka on vain sadasosa.

1 tykkäys

Näköjään pikaisella googletuksella beta testaajien pienimmät pingit vastanneet nykyisen 4G verkon tasoa. Vaikka bitti liikkuisi avaruudessa nopeasti sillä on ilmakehässäkin käytännössä aina pidempi matka kuljettavana mitä maanpäällisissä matkapuhelinverkoissa. Pitkä välimatka voi tarkoittaa myös suurempia lähetystehoja, mikä vaikuttaa mobiililaitteiden akun kestoon.

Jokatapauksessa mielenkiintoinen hanke.

2 tykkäystä

Tulevaisuuden teknologioista kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Tekniikka & Talous -lehteä. Siinä käsitellään todella paljon ajankohtaisia tulevaisuuteen tähtääviä teknologiajuttuja ja journalistinen taso on kohtuullisen hyvä (jutut ovat pääsääntöisesti mielenkiintoisesti kirjoitettuja ja informatiivisia). Myös lähihistoriassa epäonnistuneita juttuja käsitellään, niistä voi ottaa myös oppia.

8 tykkäystä

Muovin ja vaatteiden täyskierrätys:

Ps. Carbios on pörssilistattu yhtiö :wink:

8 tykkäystä

Varsin mielenkiintoisesti tulevaisuuden teknologioista keskusteltaessa katse kääntyy hyvin nopeasti avaruuteen, robotteihin yms. Tämä kuvaa nähdäkseni sitä, kuinka paljon hypeä ja odotusta on syntynyt tietyille seksikkäille ja mystisille aloille, joista kaikki puhuu, mutta harva ymmärtää. Näin sijoittajan näkökulmasta mieleeni hiipi, josko juuri näillä aloilla todennäköisyys pettymyksiin on suurin.

Samaan aikaan lukuisia pieniä, arkipäiväisiä, digitaalisia ja skaalautuvia konsepteja kuten pilvipalvelut ja Netflix valuu käyttöömme huomaamatta. Itse aloin miettimään seuraavan 5 vuoden mullistajaa, ja heräsi ajatus muun muassa RPA:sta, eli ohjelmistorobotiikasta. Finnair ilmoitti, että ottivat RPAn käyttöön tehostaakseen koronan aikaisten peruutusmaksujen hallitsemista. Myös mm. service management (Efecte, ServiceNow etc) ovat maininneet tällaisesta tulevaisuudesta, jossa ohjelmisto ei ainoastaan tekisi palvelunhallinnasta järjestelmällistä, vaan myös automaattisesti ja aktiivisesti auttaisi ratkaisemaan tilanteita. Nyt ei siis puhuta edes tekoälypalveluista ja chatboteista, vaan ihan siitä, että palvelupyynnön tullessa prosessi käynnistetään, ja esimerkiksi perus salasanan palautus toteutetaan automaattisesti ilman tarvetta ihmiselle.

RPA lienee osittain AI:n jalkoihin jäänyt, tylsän epäseksikäs konsepti, johon taisi kohdistua hypeä pari vuotta sitten, jonka jälkeen ala jotakuinkin “unohdettiin”. Sijoittajan näkökulmasta tämä lieneekin siis varsin mielenkiintoinen, sillä nämä ovat juuri niitä työkaluja, joita jokainen firma voi hyödyntää tehostaakseen simppeleitä prosesseja. RPA-osakkeita googlatessani eteen näytti tulevan puhtaasti robotiikka-rahastoja, ja ABB:n kaltaisia fyysisen robotiikan yhtiöitä - RPA-yhtiöitä sen sijaan oli vaikeahkoa tunnistaaa. Kenties vielä ei siis ole liian myöhäistä lähteä tähän trendiin mukaan?

Digitalisoitumisen suunnalta puolestaan palveluiden digitalisoituminen on yleistymässä kovaa tahtia. Viime aikoina olen muun muassa huomannut, kuinka tapahtumien ohella asuntonäyttelyitä voidaan toteuttaa virtuaalisesti. Isoja enkelirahoituksia on tarjottu firmoille, jotka kehittävät sovelluksia masennuksen hoitoon. Liekö jatkossa tarvetta edes mennä lääkäriin, jos homman voi hoitaa etänä? Devaushommissa tullut paljon vastaan tuotteita ja projekteja, joissa kehitetään ohjelmistoja juuri erilaisiin kontrollitarkoituksiin, joita potilas täyttää kotoota, ja tieto siirtyy automaattisesti sairaalan palvelimille. Sijoitustiedon puolella Kyllösen Jens taisi ihmetellä, miksei Wolt ole yleistynyt entisestään. Kenties 5 vuoden päästä useimmat meistäkin (tai kaupungissa asuvista) tilaavat ruokansa ja elintarvikkeensa kotiovelle joko kuriirin tai robottiauton kuljettamana.

Myös Beyond Meatin kaltaiset yritykset ovat kovassa hypessä. Kysyntää tuntuu olevan kasvispohjaiselle proteiinille niin paljon, että Atriat ja HK:tkin ovat joutuneet taipumaan ja lähtemään trendiin mukaan. Lähtökohtaisesti sijoitan mieluummin teknologia-alan yrityksiin, mutta kenties Beyond Meatillakin on omat uniikit patenttinsa ja tekniikkansa tuotteensa valmistukseen, joka luo brändin ohella vallihautaa?

8 tykkäystä

Blue prism on yksi näistä rpa firmoista. Listattu Lontooseen. Mietin pari kuukautta sitten että olisiko kannattanut mennä mukaan We build bots nimiseen firmaan myös, mutta se oli sen verran riskinen ja pieni pulju että jätin välistä. Blue prism on toiminut ihan hyvin ja on kovassa kasvussa

4 tykkäystä

Juu, tämä on itsellenikin tuttu. Varmaan olisi fiksuinta lähteä alan isoimmasta softasta liikkeelle. Totesin kuitenkin, että ehkä turvallisempaa ostella vaikkapa Atlassiania, SAPia ja muita vastaavia.

BluePrismillahan oli aika maukas 20-bäggeröinti listautuessaan. Kuvannee juuri sitä hypekurvia, kuinka 2016-2018 kaikki puhuivat robotiikasta ja automaatiosta, ja joka foorumilla sijoiteltiin alan rahastoihin. Niin se vaan on nyt laskenut hype takaisin maan pinnalle. Josko nimenomaan seuraavien 5 vuoden aikana alkaa se tulos ja potentiaali aidosti realisoitumaan. Samanlaista käyrää odottelen Teslojen, vetyfirmojen, lohkoketjujen ja muiden vastaavien osalta: Potentiaali on valtava, mutta hypeä on liikaa, ja olisi tarvetta pienellä jäähdyttelylle. Sen jälkeen sitten tasaiseen, loivemman kulmakertoimen kasvuun.

2 tykkäystä

RPA:lla on tosiaan iso potentiaali myös PK-yrityksissä sekä tukitehtävissä. joissa ei ole suoraa kytköstä asiakkaaseen. UiPathia on tullut käytettyä, mutta se on toistaiseksi yksityisomisteinen firma. RPA:n pystyy toki toteuttamaan myös esimerkiksi Pythonin avulla.

Itselläni on RPA:sta sama fiilis, kuin AI:sta: Teknologia, joka tarjoaa valtavasti potentiaalia ja huiman tuottavuusloikan, mutta onko se silti hyvä sijoitus? RPA:ta ja tekoälyä on vaikea monistaa (hienommin sanottuna skaalata vertikaalisesti) vaikka sitä onkin helppo laajentaa toiminnon laajenemisen myötä. Tämä siksi, että projektit ja käyttökohteet ovat usein hurjan spesifisiä, joten geneeristä ratkaisua, joka sopii kaikille, ei ole toistaiseksi mahdollista luoda. Samanlaista buumia kuin pilvilaskennassa siis tuskin nähdään.

Näiden teknologioiden lisäarvo (tuotto) siis uskoakseni näkyy yrityksissä, jotka hyödyntävät niitä poikkeuksellisen hyvin tai tuottavat näitä palveluna asiakkailleen. Tekoälyhän on nimestään huolimatta toistaiseksi hyvin spesifin ongelman ratkaisuun kehitetty algoritmi (Shakkipeli, kasvojentunnistus jne) eikä yleismaailmallinen “äly”.

Kiitos, että nostit RPA:n esiin! Ei olekaan tullut sitä pohdittua tältä kannalta ennen.

2 tykkäystä

Ehdottomasti samaa mieltä. Itse olen huomannut viimeisten muutaman vuoden aikana merkittävän kasvun RPA-osaajien haussa. Osaajia haettu niin Sanoman kaltaisiin mediataloihin kuin pankkeihin. Ehkäpä yhtenevänä tekijänä yritysten keskisuuri / suuri koko, suuret datamassat ja prosesseja maan ja taivaan väliltä, joten käyttökohteista ei ole pulaa.

Teknofirmoissa, joissa olen työskennellyt, RPA tuntuu edelleen olevan ihan yhtä mystinen konsepti kuin AI. Managementeillä ei siis selvästikään ole vielä käsitystä, mitä sillä voi tehdä. Tämä luokin sitä potentiaalia laajentua yhä useampiin firmoihin jahka ymmärtävät, että juuri tällaiset salasanojen palautukset yms olisi pirun helppo ja näppärä automatisoida. Oman kokemukseni pohjalta varsin harva firma on tätä vielä hoksannut. Sen sijaan jopa teknopuolen johtajat tuntuvat elävän käsityksessä, ettei AI:sta ole hyötyä, koska “eihän edes chatboteista ole mihinkään”. Kenties aletaan olemaan pisteessä, jossa teknologia on niin monimutkaista, etteivät muut kuin asiantuntijat niitä lähtökohtaisesti ymmärrä. Tämä tietty luo sijoitusmahdollisuuksia (ja mahdollisia hypeaaltoja).

5 tykkäystä

Antti Vasara, VTT johtaja, oli vieraana Futucast nimisessä podcastissa. Jakso tuli ulos eilen, suosittelen kuuntelemaan. Jakson aihe oli tämä antin blogi teksti. Linkin takaa löytyy pdf jossa teknologioista on kerrottu tarkemmin. Äärimmäisen mielenkiintoinen.

https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/eksponentiaalisen-toivon-lista

1 tykkäys

Hienoa että RPA:ta tuotu ketjussa esille. Erityisesti talous ja henkilöstöhallintoon sekä aineistokäsittelyjen automatisointiin tällä teknologialla on suuri merkitys.

Alalla työskentelevänä olen huomannut muutamassa vuodessa jo paljon muutoksia ketkä teknologiaa ja osaamista ovat haalineet. Ohjelmistorobotiikka on ylivoimainen datan käsittelyyn ja AI elementit tulevat tähän kytkeytymään tulevaisuudessa yhä enemmän.

Ala on suhteellisen nuori ja osaamispulaa hiljalleen alkaa näkymään. Onneksi jotku korkeakoulut ovat ottaneet tätä jo mukaan koulutusohjelmiin sekä esimerkiksi UiPath.com tarjoaa oman Academyn heidän nettisivuillaan.

Kasvupotentiaalia siis pisaa, kunhan tarmokkaasti jaksaa opetella uutta ja pysyä kehityksen kelkassa mukana. Ihminen tulevaisuudessa keskittyy enemmän päätösten tekoon ja robotit sekä automaatio hoitaa datan käsittelyn/tarkistuksen. Toki tämäkään ei ole näin yksiselitteistä todellisuudessa vaan koodareita tarvitaan kehittämään ja korjaamaan robotteja/prosesseja jos jokin sovellus ei pelitä tai kaatuu. Päättäjien on myös tärkeä ymmärtää prosessit ennen kuin liikaa hypetetään säästövaikutuksia.

Kehitystyö vie oman aikansa.

5 tykkäystä

Onko porukka tutkinut, mitkä firmat puuhaavat GAI:n parissa? Se firma, mikä tuon GAI:n ensin valjastaa ja kehittää, tulee vetämään kerralla pohjat pois ja takuuvoitot itselleen markkinoilla.

1 tykkäys

Moikka!

Erittäin hyvä näkemys, alaa tuntevana ketkä näet että ovat tulevaisuuden menestyjiä tässä? Firmat siis ketkä kovimpia RPA:ssa tällä hetkellä.