Osakesijoittaminen

Tulevaisuuden teknologiat ja trendit

Kuuntelin tuossa Risto Siilasmaan luentoa teknologian historiasta ja tulevaisuudesta. Mieleen jäi erityisesti, kuinka Risto kuvasi tiettyjen teknologioiden kehittyvän eksponentiaaliseen tahtiin, ja kuinka vaikeaa ihmisten on hahmottaa tällaista epälineaarista kasvua. Esimerkkinä hän mainitsi pilvipalvelut - teollisuus, jota edes herra itse ei nähnyt sijoittamisen arvoisena bisneksenä 12 vuotta sitten, ja jonka koko on nyt vuosikymmenessä kasvanut 300 miljardiin taalaan (ja edelleen odotettavissa kasvun jatkumista). Vastaavia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Internetin ja aurinkopaneelien osalta.

Riston näkemys oli, että ainakin toistaiseksi aurinkopaneelit ovat noudattaneet hinnan laskun ja tehokkuuden lisääntymisen osalta Mooren lakia (tuplaus kahden vuoden välein). Olettaen, että kehitys jatkuu nykyisellään, tulevaisuudessa tullaan saavuttamaan pariteetti, jossa aurinkopaneelien hinta ja tuottavuus kohtaavat, ja käyttö esimerkiksi Espanjan leveyspiirillä on itsestäänselvää. Tämän jälkeen ajan kuluessa Mooren lain mukaisesti tämä pariteetti tullaan näkemään yhä pohjoisemmilla leveyspiireillä.

Risto kysyi, mikä on se teknologia, joka viiden vuoden päästä on arkipäivää, ja jonka takia tunnemme olomme tyhmäksi, koska emme kyenneet tunnistamaan sitä etukäteen. Haluaisinkin esittää tämän kysymyksen arvon Inderesin väelle.

Mainittakoon, että Risto itse nosti esille 5G:n ja tekoälyn. IoT:llä on toki tilaa kasvaa, mutta liekö tässä minkäänlaista sijoituscasea taustalla? 5G:n menestys ei kuitenkaan takaa rikastumista Nokialla, vaan ennemminkin ehkäpä kovaa myyntiä Harvian kaukolämmiteisille kiukaille.

Ensimmäisenä itselleni tulee mieleen hypen keskellä elävät kliseiset teemat, kuten itseohjautuvat / sähköautot ja tekoäly. Kumpaakan teknologiaa en kuitenkaan nykyisellään pidä yllättävänä vaan ennemminkin päinvastoin - hypeä tuntuu olevan enemmän kuin mitä nykyinen ja lähivuosien odotettavissa oleva suorituskyky antaa odottaa. Tekoälyn osalta potentiaalia saattaisi sen sijaan olla laskentapuolella. Nvidiat, IBM:t ja kumppanit ovat yhä vahvemmin siirtymässä laskentapajoiksi. Hyvin harva ymmärtää vielä tässä vaiheessa, millaista laskentatehoa yksittäisten neuroverkkojen opettaminen vaatikaan. Ottaen huomioon IoT:n, somen, itseohjautuvien autojen ja muiden vastaavien tulevaisuudessa tuottamat valtavat datamassat ja vuosi vuodelta monimutkaisemmiksi kehittyvät neuroverkot, odotan tällä sektorilla olevan edessä täysin käsittämätöntä potentiaalia. Sijoittajan näkökulmasta tällaisen yllätysmomentin saattaisi mahdollistaa massojen hyvin heikko tekninen ymmärrys tekoäly- ja pilvisektoreista.

Muita potentiaalisia vaihtoehtoja voisivat olla:

  • VR ja AR: Nämä teknologiat eivät toistaiseksi ole saavuttaneet hypensä mukaisia odotuksia, vaan jääneet pikkunäppärien demojen ja hifistelijöiden leikkikaluiksi. Vuosi vuodelta kuitenkin graafinen suorituskyky kehittyy kehittymistään, ja AR:nkin osalta Google-lasien kaltaiset konseptit sisältävät potentiaalia.
  • Lohkoketjut: En yllättyisi, jos lohkoketjuille löydetään aidosti hyödyllisiä käyttökohteita, mutta epäilen silti, että siitäkään tulisi pilvipalveluiden kaltainen maailmanmullistaja.
  • Verkkokaupat, Woltit ja Uberit, vaikka nämä tuntuvat olevan jo täysin tunnettuja teknologioita. Koko kaikki palveluna-konsepti tuntuu trendaavan tällä hetkellä, mutta voisiko se tulevaisuudessa mullistaa tapamme elää? Itse aikanaan teilasin Netflixin konseptin kumoon. Nyt itselleni onkin herännyt pieni deja vu, josko tulevaisuudessa olisi odotettavissa peliteollisuuden siirtyminen kuukausimaksulliseksi palveluksi.

Myös tulevaisuuden teknologioista avaruusteollisuus (niin kantorakettien kuin satelliittien osalta) on herättänyt puhetta. Mahdollisuudet ovat kuitenkin nähdäkseni varsin rajalliset, enkä henkilökohtaisesti odota sijoitusmielessä GPS:n navigointijärjestelmän kaltaista innovaatiota, vaikkakin mikrosatelliittiparvien tarjoamat livekuvat ja satelliitti-internetit menestyisivätkin.

Megatrendeistä puolestaan ilmastonmuutoksen osalta odotettavissa voisi teoriassa olla hienoja innovaatioita. Voisiko uusiutuvan energian suunnalta löytyä yllättäjiä?

Minkä teknologian tai megatrendin sinä näet lähitulevaisuuden vallankumouksena, ja miten sijoittana tilanteesta voisi hyötyä?

Disclaimer. En vastaavaa ketjua löytänyt, joten ohjatkaa ihmeessä oikeaan suuntaan, jos keskustelua aiheesta löytyy jo ennestään.

30 tykkäystä

Kuulostaa helpolta, mutta uskoisin, että 10-v kuluttua joku vety-yhtiö tulee olemaan todella arvokas. Vaikea tietää miten vetyketjun konsolidaatio etenee. Lisäksi avaruus- ja puolustusteollisuus luultavasti tulee olemaan paremmassa asemassa kuin tänään. Esim. vaikea uskoa, että nykyiset 50 jaardia olisi järkevä arvo Airbusille…

4 tykkäystä

Luin kesällä Sitran megatrenditutkimusta https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf. Valitsin merkittävämmäksi megatrendiksi väestön ikääntymisen.

Kahlasin myös tätä Linturin ja Kuusen julkaisua.

Odotan terveysteknologian alueelta vihdoin tällä vuosikymmenellä innovaatiota, joka parantaa vanhenevan väestön elämänlaatua. En tarkoita älykelloja vaan jotain pidemmälle kehoon integroituja avustimia ja mittareita sekä näihin kuuluvia palveluja. Sijoittajan kannalta olisi ihanteellista, että innovaatio johtaisi kuukausimaksulliseen tuotteeseen/palveluun, jonka voi ostaa jokainen ihminen.

7 tykkäystä

Omat veikkaukseni kuluvalle vuosikymmenelle ovat vety, aurinkosähkö, terveysteknologia, puettava/istutettava elektroniikka (vaatteet, piilarit, ihomittarit jne), kasvisproteiinit ja AI. Viimeinen tulee olennaisesti liittymään kaikkeen muuhun ja tulee olemaan kaikkien megatrendien äiti (jos ei vedä Skynettiä ja tuhoa meitä kaikkia :D)

4 tykkäystä

Tulevaisuudentutkija Markku Wileniuksella on ollut käry teleoperaattoreiden laskutukseen ja pilvipalveluihin keskittyneen Tecnotreen markkinaraosta. Wilenius on uskonut yhtiöön jo ennen yrityssaneeraukseen joutumista ja pysynyt kyydissä. Käännehän on tapahtunut jo monta kvartitaalia sitten.

4 tykkäystä

Lisätään listaan vielä kiertotalous/jätteenkierrätys. Kaikki isohkot teollisuuden sivutuotteet/jätevirrat tullaan hyödyntämään jollakin tapaa jatkossa.

9 tykkäystä

Hyvä avaus!

Mietin vielä noita trendejä tarrkemmin mutta tuo hyötyminen voi olla paljon vaikeampaa kuin mitä ajattelisi. Pitää löytää semmoinen toimiala, jossa yhtiöiden on mahdollista erottautua ja luotua “vallihautaa” ympärilleen. Muutoin raaka kilpailu tekee tehtävänsä ja yhtiöt toimivat keskinkertaisilla katteilla. Eli pitää löytää trendien sisältä ne lokerot, joissa on mahdollista ylläpitää korkeaa kannattavuutta. Joku kohta arvoketjussa on se, mihin syntyy huippusuoriutuja.

Kuten aikoinaan pc-tietokoneissa eivät ne koneiden tekijät olleet niitä pitkän tähtäimen kurssiraketteja vaan softatalo Microsoft, joka kykeni tekemään itsestään lähestulkoon korvaamattoman. Eli eri alojen ja trendien sisältä pitää tunnistaa, mikä on puhdasta bulkkia ja mikä oikeasti korkean jalostusasteen toimintaa, jossa on mahdollista luoda vallihautoja.

14 tykkäystä

Erinomaisia esimerkkejä sikälikin, että näistä käy ilmi, miten vähän hyötyä tällaisen yleisen kehityksen tunnistamisesta etukäteen on.

Varmasti moni oli mielestään fiksu keksiessään, miten erilaiset dotcomit muuttavat maailmaa. Eivät olleet väärässä edes noin yleisellä tasolla, mutta saattoivat menettää kaiken.

Nytkin moni on mielestään fiksu keksiessään, että ihmisen augmentointi ja biotech on rahakasta puuhaa. Varmasti on joitakin voittajia, mutta kuinka käy jos otat pitkään holdiin lupaavia biotech startuppeja?

12 tykkäystä

Peliteollisuus siirtyy jo kk-maksulliseen (pilvi)palveluun. Kts. esim. PSNow (siellä On mm. Remedyn Control), Googlen Stadia jne.
Teknologioista AI ja lohkoketjut tulevat näkymään. Lohkoketjut ovat nyt hype curven montussa, mutta tulevat kyllä ajallaan kuten AI nyt (joka ei suinkaan ole mikään uusi juttu).

4 tykkäystä

Asteroidikaivokset olisi biljoona bisnes jos ratkaistaisiin miten saisi napattua sellaisia maapallon kiertoradalle ja kaivuutuotteet alas maahan ja vielä järkevään hintaan. Ja pitäisi vielä olla käytännössä loputon tarve metalleille tai hinnat romahtaisi. Ehkä 50-100vuoden pääästä.

Avaruuteen sijoitettavat aurinkopaneelit ja mikroaalloilla energia maahan. Loputtomasti puhdasta energiaa. Korvaisi kaikki muut tuotantotavat pysyvästi. Ongelmana tavaran kiertoradalle lähettämisen kalleus. Ehkä 30-50 vuoden päästä?

9 tykkäystä

Juurikin mielestä yksikään pieni pörssin vetyfirma ei tule selviytymään hengissä kovin monta vuotta. Miksi?

Siksi että nykyisten isojen energiajättien on herättävä todellisuuteen ja A) joko vallattava (hyvällä preemiolla) pikku firmat tai sitten B) käveltävä niiden yli, joilla ei ole kilpailuvalttina aivan erityistä osaamista, jonka kansainväliset patentit takaavat.

4 tykkäystä

Itse veikkailisin, että 3D-tulostus tulee olemaan tulevaisuudessa isossa roolissa. 3D-tulostus ui jossain vaiheessa yleiseen tietoisuuteen, kun kauppoihinkin alkoi tulemaan yksinkertaisia 3D-tulostimia kotikäyttöön. Näistä ei oikein hyötyä ole ollut ja 3D-tulostus tuntunut jäävän hieman taka-alalle julkisuudessa eikä saa aikaiseksi hirveästi hypetystä.

Tällä saralla kuitenkin omasta mielestäni paljon potentiaalia, kun uusia tulostettavia materiaaleja eri tarkoituksiin kehitellään kokoajan. Ajoneuvo- ja lentokonevalmistajat ovat kiinnostuneita teknologiasta, lääketieteen puolella nähdään hyötyä 3D-tulostukselle, jalkine- ja vaatevalmistajat hyödyntävät jo tulostamista, nykytiedon valossa akkujen lisäksi polttokennojenkin osia pystytään tulostamaan jne.

3D-tulostus pystyy nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan tuotantoa tietyillä alueilla, alentamaan kustannuksia, helpottamaan muodon suhteen monimutkaisten esineiden valmistusta, tuottamaan tasaista laatua, jota helppo valvoa ihan yksittäisen esineen tasolla.

Ekologisia tekijöitä löytyy myös:

  • Tulostamaan pystyy paikan päällä siellä missä sille tarvetta on -> säästytään turhalta globaalilta rahtiliikenteeltä

  • Kevyempiä osia tulostamalla (ja niitä käyttämällä) kulutusta pystytään vähentämään esim. lentoliikenteen saralla

  • 3D-tulostus on tehokasta ja ylijäämämateriaalin määrä tuotannossa vähenee. Monien tulostettavien materiaalien kanssa pyritään siihen, että ne pystytään myös kierrättämään hyvin.

3D-tulostuksen saralta löytyy paljon pörssilistattuja yhtiöitä, jotka ovat jollain tavalla mukana tässä kuviossa. Kopioin ARK Invest (v. 2016) 3D-tulostus-artikkelista listatut nimet, jotka oli jaettu kätevästi osa-alueittain:

Materials : Alcoa, Sandvik, Eastman Chemical, PolyOne, Fenner, Atlas Copco, Allegheny Tech

Scanning & Measurement : FARO, Perceptron, Hexagon, Align Technology

CAD & Simulation Software : Autodesk, Dassault, Adobe, Materialise, Trimble, Ansys, PTC, Exa Corp., Mentor Graphics, Microsoft

Printer Manufacturers : Stratasys, ExOne, Voxeljet, 3D Systems, Organovo, Hewlett Packard, Camtek, Groupe Gorge, Arcam, SLM Solutions

Service Centers : Proto Labs, Renishaw, MGI Group France, Bertrandt

End Products : GE, Nike, Adidas, New Balance, Airbus, Lockheed Martin, Orbital ATK

Tässä tuli monia nimiä esille myös sekä tulevaisuuden näkymien povailuja :slightly_smiling_face:

6 tykkäystä

Minkä teknologian tai megatrendin sinä näet lähitulevaisuuden vallankumouksena, ja miten sijoittana tilanteesta voisi hyötyä?

Hyperautomaatio.

Voittajia tulevat olemaan eri toimialojen geneerisiä tietotyön prosessien alusta loppuun automatisoitavien toiminnanohjausjärjestelmien, tekoäly ratkaisujen ja integraatioratkaisujen tarjoajat, jotka mahdollistavat saumattoman digitaalisen toimintaympäristön.

Korona potkaisi tätä palloa huimasti eteenpäin, koska tämän muutoksen pohja vaatimuksena on laajemman digitaalisen ympäristön tuoma tuki, jossa yhä laajemmin jokapäiväiset prosessit tapahtumat järjestelmän ohjaamina, tai ovat jo lähes suoraan toteuttavissa.

Osittaisia digitaalisia prosesseja automatisoivat yritykset tulevat myös pärjäämään, mutta paradigma liikkuu jatkuvasti kohti hyperautomatisaatiota.

8 tykkäystä

Nähdäkseni 3D kotitulostuksen hidasteena tällä hetkellä se kun Kiina yms työntävät markkinoille kaikkea mahdollista halvalla. Lisäksi laitteet vaatii jonkin verran perehtyneisyyttä. Jos globaalikauppa tullien, päästöjen ja ties minkä takia hankaloituu se sataa 3D tulostuksen laariin. Mielestäni eksponentiaaliselle kasvulle mahdollisuudet olemassa.

Kuten Yoda jo mainitsikin peliteollisuus toimii paljon jo muillakin tavoin kuin kertamaksuna. Kuukausimaksuja suositumpia taitaa olla ilmaispelit, joihin pelaajat ostelevat kaikenlaisia ekstroja. Itse pitäisin todennäköisenä että jatkossa tullaan yhä enemmän maksamaan käytöstä eikä omistamisesta.

Vaikka tuntuu että isot yhtiöt jyräävät ja toimivat yhä suuremmissa yksiköissä niin samaan aikaan nähtävissä monella alalla myös pienempiin yksiköihin siirtymistä: energiantuotanto on yhä hajautetumpaa, edellä mainittu 3D tulostaminen mahdollistaa pienempien erien tekemisen järkevästi, lähiruuan suosion lisääntyminen, laskentatehon lahjoittaminen/myyminen, etätöiden lisääntyminen (tämä kenties tuorein erittäin voimakkaasti kasvanut trendi) jne.

Itse trendeihin sijoittamisen lisäksi voi miettiä laajemmin, että mitä niistä seuraa. Mitä ne mahdollistaa ja mitä ne tarvitsevat.

  • Onko suurien tehtaiden ja logistiikan kehittämisen sijaan pk yrityksille ja niiden tarvimalle infralle jatkossakin kysyntää?

  • Onko kaupungistuminen niin selkeä tulevaisuuden trendi kuin miltä se on viime vuodet ollut jos työtä voi tehdä etänä, kavereiden kanssa vietetään aikaa ja viihdettä tarjoillaain virtuaalitodellisuudessa?

  • Onko itsestään selvää että seuraavatkin sukupolvet haluavat tehdä töitä niin paljon kuin edelliset sukupolvet vai ovatko he valmiita tinkimään materialistisesta elintasosta jos saavat enemmän vapaa aikaa (aika-ajoin esiin nousseet keskustelut 6 tunnin työviikosta)?

6 tykkäystä

Kuljetuksen osuus lopputuotteiden kokonaispäästöissä on yleensä olemattomat. Paljon merkittävämpää on tehdä tuotteet tehokkaasti esimerkiksi raaka-aineiden läheisyydessä kun kuljettaa raaka-aineet ja tuottaa lopputuotteet tehottomasti pienykslkössä.
Peruskuluttaja voi tosin ostaa tämän argumentin ja suosia tälläisiä tuotteita. Esim. Kasvihuoneessa kasvatettu tomaatti on huomattavasti ympäristölle haitallisempi kun Espanjasta rahdattu mutta silti jotkut mieltävät sen ympöristöystävälliseksi koska läheltä.
Kuljetuksen päästöt myös laskevat ajan myötä siinä missä muukin maailma vihertyy.
Itse en veikkaisi 3d tulostuksen nimiin bulkkituotteissa vaan ainoastaan erikoistuotteissa.

6 tykkäystä

Tämä oli mielestäni mielenkiintoinen ja kuuluu oleellisesti tähän ketjuun.

Teknologia trendit tulevaisuuden sukupolville. Tekoäly, lohkoketjut ja kvanttitietokoneet. Alussa oleva IBM Finlandin managing director Mervi Airaksinen

2 tykkäystä

Suosittelen tsekkaamaan Microsoftin Satya Nadellan keynoten Ignite tapahtumasta. Microsoft kyennyt uusiutumaan jatkuvasti viimeiset 30 vuotta ja tässä uusin visio tulevaisuuden digitalisoidusta toimintaympäristöstä.

4 tykkäystä

Jos mietitään hieman pidemmälle tulevaisuuteen niin kiinnostaisi pohtia, mitä isoja juttuja on yliopistotutkimuksen / julkisen puolen kehitysputkissa. Moni iso asia on syntynyt siitä, kun yliopisto- tms. puolelta on siirrytty tekemään yhteistyötä yritysten kanssa ja parhaat ideat ovat nousseet siitä siivilleen ja muuttaneet maailmaa.

Esimerkiksi internet on sellainen, mikä pohjautuu pitkälti julkisen puolen pitkään kehityspolkuun, joka on sitten siirtynyt asteittain yritysten kehitettäväksi.

Yksi tutkimisen arvoinen juttu voisi olla avaruusteknologia, mikä on parhaillaan symbioosissa julkisen ja yksityisen puolen kesken - julkinen puoli (erityisesti NASA) tekee paljon juttuja yksityisen puolen kanssa. Esim. Vaisalan mittaustekniikkaa on parhaillaankin Marsissa mönkijöissä mittamassa kaasukehän ominaisuuksia. Ala on vielä pienimuotoista yksityisellä puolella mutta julkisella puolella liikkuu isohkot rahat. Sieltä voi nousta jotain sellaista liiketoimintaa, mitä me emme kykene vielä kuvittelemaan. Vähän samaan tapaan kuin 80-luvulla ei olisi arvannut, miten internet tulee mullistamaan maailmaa.

7 tykkäystä

Hyviä pointteja! :+1: Tomaatti-esimerkin suhteen on totta, että Suomessa kasvihuoneessa tomaatin kasvatus tuottaa/on tuottanut paljon päästöjä. Mielestäni hyvä huomata, että Suomen ja Espanjan erottaa ilmasto, jonka takia Suomessa joudutaan tukeutumaan ”luonnottomampiin” ratkaisuihin. Päästöt kasvihuone-tomaattien suhteen ovat myöskin tulleet alas ja ne tuskin enää tulevat kovinkaan kauan olemaan ongelma, jos halutaan vertailua näiden tomaattien välillä halutaan tehdä.

3D-tulostuksen suhteen Suomessa tulostamisen ei pitäisi tuottaa niinkään enemmän päästöjä, koska prosessi on sama, toisin kuin kasvihuonetomaattien kanssa. Materiaaleja pyritään myöskin kierrättämään mikä onnistuisi täällä Suomessakin. Kuinka välttämätöntä on siis alkaa edes kuljettamaan raaka-aineita? Kyse saattaa olla jopa esimerkiksi PLA biomuovista, jota voidaan valmistaa maissitärkkelyksestä /metsäteollisuuden sivutuotteista, PLA:han voidaan vielä sekoittaa selluloosaa jne. Suomessa meilläkin on osaamista tähän liittyen.

Eihän kaikkea tietenkään mistään PLA:sta valmisteta, mutta käytössä on paljon muitakin perinteisiä polymeerejä ja on tietenkin tulostusmateriaaleja joihin tarvitaan sellaisia raaka-aineita, että tulostusprosessi voisi olla mielekästä hoitaa muualla tältä kantilta. Toisaalta laivaliikenteen päästöjen vähentyminen minkä nostit esille, vie tämän ”ekologisuus-tekijän” hyötyä pois jolloin periaatteessa lähellä tuottaminen ei ole enää ehkä niin painava tekijä ympäristöä ajatellen, mutta aikaa säästyy kyllä.

3D-tulostuksen kehittyessä kustannuksia voidaan saada alaspäin ja “Energia-alan teknologinen kehitys…”-ketjussa hiljattain linkkaamani jutut polttokennoista ja 3D-tulostamisesta antaa ihan hyvää kuvaa siitä, kuinka 3D-tulostuksen mahdollistama yksityiskohtaisten muotojen tulostaminen tasaisella laadulla antaisi ihan hyvät syyt minkä takia 3D-tulostuksesta voi olla hyötyä ihan bulkki-puolellakin polttokennojen valmistuksessa (jos tämä lasketaan tuohon kategoriaan). Jalkineidenkin valmistajat ainakin ovat melko hyvässä vauhdissa tällä saralla ja muotikengät niin vapaa-ajan kuin urheilunkin saralla ovat kokoajan menossa enemmän ja enemmän suuntaan, joka pystytään hoitamaan 3D-tulostuksen avulla. Itse ainakin näen tällä hetkellä enemmän syitä sille miksi 3D-tulostus tulee kasvattamaan suosiotaan ja veikkaan, että jossain vaiheessa saatamme hymyssä suin muistella näitä aikoja, kun muovinen “pikkusäläkin” rahdattiin Kiinasta Eurooppaan :slightly_smiling_face:

4 tykkäystä

Varmaan riippuu tuotteista onko kyse samasta prosessista. Jos kotioloissa haluisin valmistaa muovista esimerkiksi uuden pyyheliinakoukun niin vaihtoehtoja 3D tulostukselle olisi kovin vähän. Maksaisin siihen käyttöön tarkoitetusta raaka-aineesta x euroa kg ja maksaisin laitteen kuluttamasta sähköstä ja laitteelle syntyisi korjausvelkaa. Kaupasta ostettu tehotuotettu koukku olisi puolestaan tullut prosessista missä niitä sama linjasto prässää(?) niitä ympäri vuorokauden olemattomilla valmistuskustannuksilla.

Teollisessa mittakaavassa suurta potentiaalia voisi olla esimerkiksi laitevalmistajalla mikä tarvitsee paljon erilaisia komponentteja joita ei suuren määrän takia ole mahdollista pitää varastossa ja joilla ei ole niin väliä maksaako euron vai kympin, kunhan on kohtuuajassa saatavilla.

3D tulostukseen liittyen tullaan varmasti näkemään myös entistä mittavampia tekijäoikeus/patentti oikeudenkäyntejä.

3 tykkäystä