Miksi ennenaikaisia, arvotetaanhan kassavirtoja 6-10 vuoden tulevaisuuteen arvonmäärityksissä, ja nekin voivat tulla tai olla tulematta. Myös kaikkien kaivosten tulevia tuottoja arvioida ja luotetaan hyvinkin vakavasti niihin, ennen ensimmäistäkään lapionpistoa investointilaskelmissa ja niihin perustuvissa päätöksissä.
Ja arvotus täytyy aina perustua johonkin ja kaikella on joku arvo, alhainen tai suurempi.
En näe perusteltuna että kaikella muulla yritystoiminnalla ja yrityksen omistuksilla, raaka-aine varannoilla, on arvo joka vaikuttaa yrityksen nykyarvoon, mutta vain talkki on ainut asia joka kuuluu sulkea kaikesta arvonmäärityksestä pois. Maailmalla olisi ilmaisia huipputuottoisia talkkiyhtiöitä tarjolla.
Sikälikin että jos talkin arvo on yli miljardi niin jo äärimmäisen pieni todennäköisyys tuplaisi yrityksen arvon. Oikeastaan niin että, talkin merkitys on niin suuri ja yrityksen nykyinen arvo on niin pieni, että jos talkki jätetään pois putoaa koko arvomääritykseltä pohja pois kokonaan koska se ei kertoisi silloin firman tulevasta arvosta oikeastaan yhtään mitään.
Mielelläni näkisin kassavirtalaskelman toiminnassa olevalle laitokselle. Sen jälkeen arvonmäärityksessä pitää ottaa huomioon riski siitä, ettei hanke toteudukkaan.
Lisäksi pitäisi arvioida hankkeen arvo, mikäli Tulikivi myy hankkeen ulkopuoliselle a) kokonaan tai b) osittain (50 %).
Mielestäni selvää, että merkittävää piiloarvoa, mutta vielä pitää (ilmeisesti) tapahtua edistystä hankkeessa, jotta näkyy myös yhtiön arvostuksessa.
Sijoitetun pääoman tuotto on mahdollisesti kiinnostavin yksittäinen tunnusluku yhtiöiden arvioimisen kannalta. Tulikiven kohdalla 2023e sipon tuotto on kieltämättä todella korkea, mutta yleisesti lukua kannattaa normalisoida pidemmän aikavälin yli liiketoiminnan kestävää tuloksentekokykyä arvioidessa. 2018-2022 sijoitetun pääoman tuotto on jo huomattavasti inhimillisempi.
Yhtiön operatiivisesta liiketoiminnasta poiketen talkkihankkeen kohdalla on hyvä pitää mielessä, ettei Tulikivellä ole resursseja viedä talkkivarantoa yksin tuotantoon ja sen vuoksi hanke tarvitsee joko yhteistyökumppanin tai ostajan, jotta arvo realisoituu. Tästä johtuen hankkeella on Tulikiveen sijoittavan kannalta selvästi sen markkina-arvoa matalampi arvo (arvon purkautuminen on toistaiseksi epävarmaa, eikä ole näkyvyyttä, miten arvo jakautuu Tulikiven ja ostajan välillä jos/kun hanke monetisoidaan). Luonnollisesti talkkihankkeella on optioarvoa, mutta se vaatii malttia, koska omaisuuserän heikko likviditeetti vaikeuttaa arvon purkamista.
Hyvin pitkälle näin. Hyvä puoli omistajalle on se, että nykyinen kurssi ei sisällä käytännössä lainkaan talkkihankkeen (mahdollista) up-sidea ja perusliiketoiminnankin liikevoitto voi alentua nykyisellä arvostustasolla.
Tämä postattiin väärään ketjuun, niin laitetaan nyt tännekin
Absoluuttisesti hyvät luvut. Analyytikon ennakkokommentin mukaan heikon kausikvartaali.
Liikevaihto hieman yli ennusteen, liikevoitto alle (yllättyykö joku tässä markkinaympäristössä?)
Analyytikko voi sitten tuloskommentissaa kertoa, oliko omat “viennin korkeampi kannattavuus verrattuna kotimaahan”-ennusteet liian härkäisiä, vai johtuiko tulosalitus ennakoitua korkeammista kuluista.
Ensimmäinen kvartaali on perinteisesti ollut tuloksen suhteen heikko. Vuoden takaiseen verrattuna tulos kuitenkin kasvoi miljoonalla.
Vastaavasti toisen kvartaalin voidaan olettaa olevan selkeästi vahvempi.
Tilauskanta on edelleen vahva ja erityisesti mieltä lämmittää viennin osuuden kasvaminen.
Nyt tosin on huomioitava, että Q1:lle tultiin suurella tilauskuormalla, joten toimituksiakin oli normaalia enemmän.
Oma käsitykseni on, että toimitukset (ja sitä kautta liikevaihto) Q2/23 vs. Q2/22 tulee nousemaan, mutta kulmakerroin tulee olemaan huomattavasti pienempi kuin Q1/23 vs. Q2/22.
Olennaista on myyntiverkoston laajentaminen ulkomailla, koska sitä kautta yhtiö tavoittaa oikeasti uusia markkinoita, mikä taasen kasvattaa pysyvästi myyntiä ja sitä kautta liikevaihtoa. Tulikiven kannalta positiivista on sekin, että sillä on paljon voitettavaa ulkomaiden markkinoilta ja nykyisillä tuotteilla siihen pitäisi olla kaikki mahdollisuudet.
Erityisesti Nordic Talcin arvo jää lähes kokonaan huomioimatta. Nykyisten kairausten perusteella varannoista saatavan talkkirikasteen määrä on noin 15 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa nykyisellä maailmanmarkkinahinnoilla (270 USD/tonni) noin 4 miljardin myyntihintaa.
Yhtiön ilmoituksen mukaan tehtaan rakentamisen ja tarvittavien maastotöiden kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa.
Mikäli kaivoksen oletettu käyttöikä on 30 vuotta, tulee nykyisellä maailmanmarkkinahinnalla vuotuiseksi liikevaihdoksi 135 miljoonaa euroa ja 40 vuoden käyttöiällä vuosittainen liikevaihto olisi 100 miljoonaa euroa. Talkin maailmamarkkinahinta on noussut tasaisesti viimeiset 15 vuotta.
Toisin sanoen laiteinvestoinnit ovat varsin alhaiset suhteessa liikevaihtoon. Samalla Tulikivi pääsee hyödyntämään nykyiset rakennukset uudessa toiminnassa.
Vaikka Tulikivi joutuisi ottamaan alkuinvestointiin ulkopuolisen rahoittajan osaomistajaksi Nordic Talciin, ei tilanne ole huono yhtiön kannalta.
Viimeisimmässä osavuosikatsauksessa oli aikaisempaa laajemmin käsitelty talkkihankkeen edistymistä. Tuoteselvitykset tehty, Metso tekee seuraavaksi laitesuunnitelmat ja yhtiö loppuunsaattaa ympäristölupien edellyttämät toimenpiteet syksyyn mennessä.
Itselleni yhtiön suunta on selvä, mutta jokainen tehkööt omat arvionsa.
Mikäli noin 25 miljoonan laiteinvestoinnoilla (todennäköisesti laiteinvestoinnit itsessään noin 20 miljoonaa, koska osa alkuinvestoinnista menee kaivoksen muuhun valmisteluun, kuten maanrakennustöihin) pystytään tekemään +100 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto, on annettu arvo kovinkin alhainen.
Ilmeisesti annettu arvo perustuu ympäristölupien keskeneräisyyteen. Mikäli ympäristölupia ei myönnettäisi, olisi Nordic Talcin arvo kaiketi 0 euroa.
Mikäli ympäristöluvat saadaan, olisin kovin yllättänyt, mikäli hanke jäisi toteutumatta, koska teknisiin edellytyksiin se ei uusimmankaan tiedotteen perusteella olisi kaatumassa, pikemminkin päinvastoin.
Jokainen tehkööt omat arvionsa hankkeen toteutumisesta ja vuosituotosta.
Onko talkista pulaa maailmanmarkkinoille?
Mitkä ovat Tulikiven kilpailuedut talkkimarkkinoilla verrattuna alalla oleviin, ja siihen erikoistuneisiin toimijoihin?
Ei se mitenkään harvinainen ole mutta normaalia kannattavaa bisnestä, ei perunat ole kovin harvinaisia mutta hyvää katetta Kesko silti niilläkin tekee.
Luettelematta yksityiskohtia, isossa kuvassa Suomessa on kaivoksilla hyvä ja kilpailukykyinen toimintaympäristö. Raaka-aineen laatu ja pitoisuus poikkeuksellisen hyvät, Infra ja kuljetusmahdollisuudet pitkälti olemassa, Metson asiantuntemus ei myöskään liene haitaksi, eli vähintäänkin samalla viivalla minkä tahansa mun tuottajan kanssa, ellei jopa edellä koska pääsee matalilla investoinneilla liikkeelle. Mikään supertuottavahan sen ei tarvitse olla ja silti vaikutus Tulikiven arvon erittäin merkittävä.
Onko se nyt sitten niin, että kun ympäristö lupa tulee, tekee osake merkittävän pompun kun talkin potentiaali sitten kerralla tulee täysimääräisenä osakkeeseen, muita riskejä ei taida olla olemassa. Jos yhteistyökuvio on ennen sitä pitkälle kerrottu ja valmisteltu, eli ympäristöluvan jälkeen voi laittaa heti pyörät pyörimään nopealla aikataululla. Koko homman ainut riski lienee se että Ympäristöarviointi alkaa venymään, löytyy vaikeasti ratkaistavia ongelmia ja alkaa aikaa kulumaan jopa vuosia.
Mutta onko tässä sijoittajalle riskiä lainkaan, talkkiahan ei ole vielä hinnoiteltu osakkeeseen koska pelkällä takkojen myynnilläkin on edullinen nykyhintaan.
Nettovelka oli vielä pari vuotta sitten 193%, nyt 77%, eli numerot kautta linjan paranee melko haipakkaa vauhtia, ilman Talkkia. Alkaa jopa näyttämään liian hyvältä ollakseen totta, ja mietin mikä on se tuntematon ongelma nurkan takana piilossa.
Hyvää keskustelua ketjussa! Alla pari pikaista vastausta.
Yhtiö on tehnyt toteutunutta parempaa suhteellista kannattavuutta matalammalla liikevaihdolla, minkä lisäksi Q1:n 9,8 %:n oikaistu liikevoittomarginaali jäi yhtiön tavoittelemasta 12 %:sta. Sanoisin, että odotuksia raskaampi kulurakenne pääsi yllättämään.
Samaa mieltä. Onneksi yhtiö ei ole kasvattanut kiinteää kulurakennettaan, joten kulujen pitäisi myös skaalautua alaspäin poikkeuksellisen kysynnän hellittäessä. Laajentamalla jakeluverkostoa yhtiö voi puolustaa myyntiään laskevalta kysynnältä, joten johdon näkökulmasta priorisoisin sitä juuri nyt. Tilausvirta laski Q1:llä (kieltämättä poikkeuksellisesta vertailukaudesta), mutta kvartaalikohtaista hidastumista on ollut Q3->Q4 ja nyt Q4->Q1. Toki kausivaihtelut heikentävät vertailukelpoisuutta. Uskon, että energiakriisillä on pidempikestoisia myönteisiä vaikutuksia tulisijojen kysyntään, mutta saa nähdä kuinka lujaa laskeneet kuluttajaenergiahinnat, kuluttajien heikentynyt ostovoima ja epävarma talouskehitys lyövät läpi kysyntään.
Nykyisen YVA-ohjelman mukaan suunniteltu talkin tuotantomäärä olisi maksimissaan 135 000 tonnia, joten joko investointisuunnitelmaa on päivitettävä tai projekti venyy tuota pidemmäksi. Tilanne on toki hieman elänyt, koska suunnitelman laatimisen jälkeen todennäköisten mineraalivarantojen arvo on kasvanut 22,3 miljoonaan tonniin (aik. 12,3).
Tällä on toki negatiivinen vaikutus, mutta mielestäni on syytä pitää mielessä myös se, että hanke tarvitsee vielä yhteistyökumppanin tai se on myytävä toiselle taholle, joka vie sen tuotantoon. Korkojen nousun myötä yhä useampi yritys suhtautuu entistä varovaisemmin investointipäätöksiin, jolla voi olla negatiivinen vaikutus Nordic Talciin liittyviin neuvotteluihin.
Tulikivellä ei yhtiönä ole nähdäkseni kilpailuetuja talkkimarkkinalla, mutta hankkeen houkuttelevuutta on suhteutettava mm. talkin laatuun ja ympärillä olevaan infraan. Hyödykkeenä talkin hinta/painosuhde on matala, joten lähellä sijaitsevalle tuotannossaan talkkia hyödyntävälle taholle projekti voi mahdollistaa edullisen talkin saannon kuljetuskustannuksista syntyvän säästön vuoksi.
