Eiköhän ole hyvä odotella “double-digit”-P/E lukuja 1-2 vuotta, että saadaan pohjalle vähän pidemmän ajan lukuja yhtiön sisäisten ja ulkoisten voimien aiheuttamaa uutta tulemista.
Seuraavan kahden vuoden aikana (24 kk) näemme myös toteutuuko Nordic Talc ja missä muodossa.
Mikäli yhtiö pystyy säilyttämään about nykyisen tuloskuntonsa ja/tai Nordic Talc toteutuu (vaikka Tulikivi olisi vain osaomistajana toimintaa harjoittavassa yrityksessä), ovat klapit hyvin uunissa.
Yhtiö on parantanut tulostaa useamman vuoden putkeen. Alkuun tulos parani liikevaihdon junnatessa ja vasta 22 oli kunnon hyppy myynnissä. Vaikka liikevaihdon kasvu tasaantuisi, en näe että tulos joustaisi kovin paljoa.
Viennin osuus kasvaa koko ajan ja minun puolesta saa kasvaa vaikka kotimaan kustannuksella. Kunnollisia jakelukanavia aletaan vasta pystytellä ja nykyinen viennin taso on vasta raapaisu mahdollisesta potentiaalista.
Varaavien tulisijojen käsite on muualla Euroopassa vieras ja tietoisuuden levittäminen ottaa aikansa. Tulikiven Jero-mallisto on oiva kompromissi kamiinoiden ja varaavien välimaastoon. Ylipäänsä uusissa malleissa alkaa olla designin osalta erittäin tyylikkäitä vaihtoehtoja. Menneisyyden mallit olivat eurooppalaiseen silmääni hiukan kolhon suomalaisia.
Omistan ja toivottavasti kukaan ei tee ostopäätöstä tämän perusteella.
Tulikivi on näköjään vihdoin, ja ainakin toistaiseksi, löytänyt hyvän kannattavuuden ja ihan terveen näköisen busineksen, hyvä niin.
Kysymykseni koskee tuota talkkikaivosprojektia, miten siihen pitäisi suhtautua? Mahdollisuutena vai riskinä? Entä mikä sen edistymisessä on tärkeintä mahdollisen arvonnousun myötä? Paljonko pääomia kaivostoiminnan käyntiin saattaminen voisi niellä, mistä ne voisivat tulla?
Itselleni tuo talkkiprojekti on vaikea arvioitava, ja mahdollisesti iso suhteessa perusliiketoimintaan, joten mielelläni kuulisin miten tätä muut pohtivat ja arvottavat.
NIBEn sijaan tarkoitin kommentilla laajemmin myös muiden tulisijavalmistajien investointeja. Saksan kysynnässä voi lähivuosina olla erittäin suuria heilahteluja, kun BIM SchV painostaa kuluttajia uusimaan ennen vuotta 2010 valmistetut tulisijat vuoden 2024 loppuun mennessä, mikä nähdäkseni painaa korvauskysyntää pitkään sen jälkeen. Oletan että tuolloin Euroopan tuotantokapasiteetti kilpailee aiempaa vähäisemmästä kysynnästä.
Tätä ajatellen Tulikivelle on todella hyvä, että saavat jakelua laajennettua myös muualla kuten Ruotsissa ja toki yhtiö on suurimpia voittajia, jos varaavat tulisijat lyövät läpi Keski-Euroopassa.
Itsekin olen miettinyt, että mitenkä ihmiset oikeasti uusivat tulisijansa 2024 loppuun mennessä ja miten viranomaiset valvovat asiaa.
Mikäli ihmiset noudattavat määräystä, niin ensi vuodesta tulee varmasti erittäin kiireinen, koska ihmisillä on taipumusta lykätä tällaisten velvoitteiden noudattamista viimeiseen hetkeen.
Hieman ihmettelen Nibeä ja muita valmistajia, mikäli tekevät laajennusinvestointeja Saksan lainsäädännön johdosta, jonka vaikutukset jatkuvat tämän hetkisen tiedon mukaan ainoastaan ensi vuoden loppuun.
Juu uskon, että suurin este myynnille Tulikivellä ja varmasti joillain muillakin toimijoilla olisi valmistuskapasiteetin riittävyys. Mikäli epävarmuutta on edelleen Saksassa kuluttajaenergian saatavuuteen liittyen tai hinnat koholla 2024 pidän kyllä epätodennäköisenä, että viranomaiset lähtisivät säädöstä erityisesti valvomaan.
NIBEn kohdalla on hyvä pitää mielessä, että yhtiöllä on todella vahvat näytöt orgaanisesta kasvusta ja markkinaosuuden ottamisesta, mikä nähdäkseni vähentää kasvuinvestointeihin liittyvää riskiä.
Merkittävä, mutta ilman laskelmia tuotantokustannuksista, on täysin mahdotonta arvioida mistä euromääristä puhutaan.
Varannoista saatavan talkin määrä noin 15 Mtonnia ja tonnihinta noin 270 USD.
Tuotannon alkuinvestoinnit +20 M€.
On kuitenkin selvää, että toteutuessaan kysymyksessä on merkittävä hanke yritykselle (riippumatta sen toteuttamistavasta ja kokoonpanosta), jonka päivän “nuijahinta” on noin 30 M€, joka Inderesin laskemien perusteella olisi (näin ymmärrän) ydinliiketoiminnan arvo ensi vuodesta lähtien alentuvalla liikevaihdolla ja tuloksella.
Varsinaisesti kokonaisvarantoa kiinostavampi olisi arvio vuotuisesta tuotannon määrästä, mutta lienee aivan liian aikaista. Arvoidaan siis nyt niin että nuijahinta 30M€, puolet pois riskikalibrointia ja toinen puoli diluutiota kun joku kaataa pääomat sisään. Siis 7,5M€ päivän arvo Tulikivelle.
Mielestäni Nordic Talcin arvo lupien saannin jälkeen olisi huomattavasti suurempi kuin 7,5 M€.
Kalliosta, jonka ulosmyyntihinta murskattuna on korkeintaan 10 euroa/tonnia, saa maanomista kiviainesmaksuna 1 euron/tonnilta eli vähintään 10 % ulosmyyntihinnasta.
Pitkä ottoaika (noin 40 vuotta) alentaa maksettavaa kertakorvausta.
Mikäli ottoaika olisi 40 vuotta, niin talkin myynnistä saatu liikevaihto ensimmäisenä kymmenenä vuotena olisi 1 miljardi euroa.
Mikäli ostaja maksaisi “vain” ensimmäisen 10 vuoden myynnistä 10 %:n kiviaineismaksun, puhuttaisiin 100 miljoonasta eurosta. Mikäli kiviainesmaksu olisi vain 5 %, olisi ensimmäisen kymmenen vuoden ottomäärään perustuva kauppahinta/korvaus 50 M€.
Mikäli ottoaika on 50 tai 60 vuotta, vuosittainen ottomäärä vastaavasti pienenee.
En lainkaan väitä, että laskelmani on millään tavalla oikea, mutta ihan pelkästään ajatuksena.
Voihan olla, että Tulikiven kannalta on parempi luovuttaa ottotoiminta pelkästään rakennuksesta maksettavaa kertakorvausta ja otettujen tonneista maksettavaa kiviaineismaksua vastaan. Tällöin yhtiö saisi heti korvusta rakennuksista ja säännöllistä tuloa kiviaineismaksuista, mikä ei olisi lainkaan pieni tulo yhtiön nykyiseen arvoon nähden.
Uskon itse eniten siihen, että ulkopuolinen taho tulee osaomistajaksi Nordic Talciin alkuinvestoinnin rahoittamiseksi.
Työeläkeyhtiö ELO:lta liputusilmoitus, alle 3 miljoonan osakkeen painunut. Hankkinut osakkeensa (alunperin 4,5 miljoonaa kappaletta) lokakuussa 2013 0,35snt hintaan.
Painaa kurssia viikkotolkulla jos kaikista luopuu.
Myynnit, jotka eivät johdu myynnin kohteesta, ovat aina hyviä.
Elo kevensi omistustaan 5 %:n liputusrajan alapuolelle. Heinäkuun lopussa omistus oli vielä 5,71 %.
Elo on jo pidemmän aikaa tasaisesti vähentänyt omistustaan. Nähtäväksi jää ottavatko klapinsa kokonaan Tulikiven uunista tasaisella vauhdilla ja onko kysymyksessä vain omistuksen kevennys.
Vaihdosta päätellen ainut myyjä ja myivät osaripäivänä perjantaina, maanantaina ja tiistaina mutta eilen enää reilu kymppitonnin kokoniasvaihto joten ehkäpä hinta kävi matalaksi?
Osto/lisäyspaikkoja nämä yleensä, kuten jo totesitkin, mutta ehkä vasta hiukan alempana jos isommin vielä keventää.
Nordic Talcin kotisivuille on ladattuna 15.8 pidetyn tilaisuuden esitys.
Paikalla näyttää Kurosen lisäksi olleen myös vastuullisuusasiantuntija ja projektirakentamisen asiantuntija.
Neljännellä sivulla todetaan olevan Euroopan suurin hyödyntämätön esiintymä.
Esityksen perusteella louhinta tapahtuu pääasiassa rouhintakoneella. Tämä hyvä asia, koska tällöin ei synny ympäristöä häiritsevää tärinää.
Hieman tietoa myös talkin kasvavasta kysynnästä ja tarjontatilanteesta Euroopassa.
Lisäksi vesien johtamisessa esitelty lisävaihtoehto VE1:lle.
Thomas; Rahoituksen osalta, miten varteenotettavana/mahdollisena pitäisit asiakkailta saatavia ennakkomaksuja. Tällaista on käytetty ainakin teollisista investoinneissa, joissa ostajat halunneet varmistaa itselleen tietyn osan uuden laitoksen kapasiteetista. Voisiko tämä hanke olla sellainen, johon olisi mahdollisuutta saada ennakkomaksuja ja sillä rahoittaa osan investoinnista?
Kiitos tiedon jakamisesta.
Oliko tilaisuudessa kuinka paljon lähiseudulla asuvia henkilöitä tai kiinteistönomistajia? Minkälainen vastaanotto hankkeelle oli kuulijakunnassa?
Liittyen Kurosen ja Vauhkosen vierailuun kunnassa ja esille nostettuun työllisyysvaikutukseen, olisikohan Nordic Talcilla mahdollisuutta saada kuntaa taloudellisesti mukaan hankkeeseen. Olemassa olevia rakennuksia tuskin voidaan myydä kunnalle ja takaisinvuokrata, koska rakennukset sijaitsevat Tulikiven omistamalla kiinteistöllä.
Minä kyllä haluaisin nähdä Tulikiven roolin Nordic Talcissa muunakin kuin tienraivaajana.
En muista, että tällä palstalla olisi pohdittu osakeannin mahdollisuutta, vaikka listayrityksen etuna on nimenomaan rahoituksen saanti osakeannilla.
Mikäli yhtiö hakisi esim. 10 m€ annilla, saisiko yhtiö tarvittavan lisärahoituksen lainamarkkinoilta, mahdollisesti BF, etumaksuina jne.
Itse olisin valmis laittamaan 1/3 lisäpanostusta osakeannissa, mikäli rahat käytetään talkkihankkeeseen, koska Nordic Talcin vuositulos on (vähintään) samassa suuruudessa.
Yksi malli voisi olla myös yhteisyritys, jossa uudet omistajat toisivat tarvittavat käteisvarat.
Mikäli pääset lukemaan artikkelin, onko siinä mitään uutta ja ihmeellistä?
Otsikossa jälleen mainitaan louhoksen myynti.
Mikäli Tulikivi tekee tänään ja ensivuonna 6 + 6 miljoonaa euroa positiivista kassavirtaa ja lapio olisi tarkoitus lyödä maahan vuonna 2025. Varmasti rakentamisessa menee ainakin vuosi, jona aikana yhtiö ehtisi kerätä nykymenolla uuden 6 miljoonaa euroa positiivista kassavirtaa, niin en pitäisi lainkaan mahdottomana, etteikö Tulikivi pystyisi itsekin kaivosta rakentamaan. Varmasti rakentamiseen saa myös monenlaisia tukieuroja valtiolta ja kunnalta. Luulisi myös ihan perinteiseltä pankilta saavan lainaa jokunen euro hankkeeseen.
Aika näyttää. Edelleenkin olisin osakeannissa mukana.
Tänään Arvopaperi-lehdessä:
”
Helsingin pörssi on nyt täynnä edullista ostettavaa arvosijoittajalle – Nämä osakkeet Jarkko Aho poimii: ”Koen varmaksi ja turvalliseksi sijoitukseksi”. Listalla on teollisuusyhtiöitä ja tuotevalmistajia laajalta skaalalta, kuten SSAB, Wulff, Exel Composites, Tulikivi, Aspo ja Valmet.
”
Näytti äsken olleen iso blokkikauppa Tulikivessä.