Yhtiöllä on varmasti materiaalia asiasta ja tätä mahdollisuutta varmasti hyödynnetään markkinoinnissaan.
Sähkövastusten käyttömahdollisuus on merkittävä etu mikäli käyttäjällä on pörssisähkö. Normaalipäivänäkin pörssisähkön hinta on yöaikaa merkittävästi halvempaa päivällä maksettavaan hintaan nähden.
Mikäli vastukset ovat riittävän tehokkaita, niin takalla voi saada merkittäviä säästöjä, mikäli halvemmalla yösähköllä voidaan lämmittää suuri kivimassa, joka luovuttaa lämmön huonetilaan päiväsaikaan.
Mikäli sähkösopimus on tasahintainen (= sama hinta eri vuorokauden aikoina) sähkövastusten käyttö ei niin edullinen ja jopa merkityksetön suhteessa suoraan (= heti lämpöä tuottavaan) sähkölämmitykseen.
Tulikiven Q3-luvut jäivät odotuksistamme tulisijojen vahvan kysyntäsyklin heiketessä odotuksiamme nopeammin. Kysynnän nopean hidastumisen ja Tulikiven pitkälti kiinteän kulurakenteen yhdistelmä tekee yhtiön tuloksen ennustettavuudesta lyhyellä aikavälillä haastavaa, mikä puoltaa varovaisuutta.
Rapsasta lainattua:
Kuluvan vuoden ennusteillamme Tulikiven tulospohjainen arvostus asettuu matalalle P/E 7x, EV/EBIT 6x tasolle. Kuluva vuosi maalaa mielestämme turhan ruusuista kuvaa yhtiön arvostuksesta, koska ennusteissamme tulostaso laskee 2024 ja 2025 tulisijojen heikentyneen kysynnän ajamana. 2024 tulospohjainen arvostus näyttää verrokkeihin nähden eteenpäin katsovan liiketulosmarginaalin perusteella edulliselta, mutta syy löytyy verrokkeja heikommasta kasvunäkymästä (sivu 9). Vuoden 2025 ennusteillamme emme näe tulospohjaisessa arvostuksessa (P/E 11x, EV/EBIT 9x) oleellista nousuvaraa, mikä jättää osakkeen tuotto-odotuksen osinkotuoton, ennusteitamme vahvemman tuloskasvun ja Nordic Talc -projektista potentiaalisesti vapautuvan arvon varaan
Maallemuutto Suomessa ei taida paljon auttaa, sillä Suomi ei ylipäänsä ole Tulikiven tärkein markkina. Yllä on spekuloitu maantieteellisestä jakaumasta, mutta olennaista on, että Keski-Eurooppa on tärkein.
Osavuosikatsaus: "Keski-Euroopassa jatkettiin myynti- ja koulutustoimenpiteitä jakeluverkoston laajentamiseksi niin Tulikivi- kuin Kermansavi-tulisijoille. Toimenpiteiden painopiste oli uudessa Jero-mallistossa, jossa varaavan tulisijan tekniikka on yhdistetty kamiinoiden kompaktiin kokoon ja moderniin muotoiluun. Lisäksi tuotannossa valmisteltiin Jero-malliston toimitusten aloittamista neljännellä vuosineljänneksellä. Keski-Euroopan markkinoilla kuluttajat suosivat kamiinakokoluokan tuotteita ja uuden Jero-malliston avulla on mahdollista tavoittaa Tulikivelle uusia asiakasryhmiä."
Pienenä toimijana Tulikivi ei voi satsata tarpeeksi markkinointiin tosi laajoilla Keski-Euroopan markkinoilla. Mutta luonnonsuojelijoilta voi saada apua TV:n ajankohtais- ja muihin asiaohjelmiin pääsylle. Olettaa tietysti, että mennään ilmastonmuutoksen torjuntanäkökulma edellä ja jatketaan sähkönhinnassa säästämisen yms. näkökulmilla. Edullista mediajulkisuutta joka tapauksessa.
Tulikivi on sentään Euroopan suurin varaavien tulisijojen valmistaja, joten sori ei ollut tarkoitus vähätellä. Kaikilla saman kokoluokan firmoilla on sama rajoite Keski-Euroopan markkinoilla tarvittaviin miljoonaluokan markkinointikuluihin.
TV-julkisuus yhdessä uuden strategisen yhteistyökumppanin eli joidenkin keskeisten luonnonsuojelujärjestöjen kanssa tietysti tarvitsee sen jälkeisen mainoskampanjan, joten ei homma ihan ilmaiseksi tule. TV-julkisuus on tiedoksi tulemista, sen jälkeinen mainostus kontaktin saamista. Myyntipuoleen ei Juurikki sekaannu.
Sinne pitäisi saada myös valmistustusta. Jotenkin hölmöltä kuulostava ajatus että täältä viedään kiviä eurooppaan. Ei ole ihan halpaa hommaa, varsinkin kun ne pitää kuljettaa Suomessa ensin satamaan, laivalla eurooppaan ja sitten vielä siellä ristiin rastiin.
Ei varmasti kannata rakentaa omaa tehdasta Keski-Eurooppaan.
Eiköhän takat lastata Suomessa puoliperävaunuun, jolla ne toimitetaan korkeintaan pari terminaalin kautta, lähelle ostajaa, mistä jakarilla toimitusosoitteeseen. Ihan tavallinen kuljetus, jossa hinnat kilpailun myötä pienehkö osa kokonaiskustannuksista.
Luulisi luulisi, mutta onko edustajalle Tulikiven tarjonta vain yksi monen muun takkavalmistajan joukossa. Tulikivi on Euroopan suurin varaavien tulipesien valmistaja, joka jo kertoo kokoluokka huomioon ottaen, että eihän suuri yleisö Keski-Euroopassa tunne varaavaa takkaa.
Ovat tottuneet Euroopassa hukkaputkiin. Siksi asia pitäisi saada mediassa esille ja se onnistuu paremmin yhteistyökumppanin, kuten luonnonsuojelijoiden kanssa. Yleisen tietämyksen herätys olisi välttämätön, koska sielläpäin tulisijan ensisijainen tehtävä on tunnelman luominen.
Piilevä kysyntä pitää herättää. Pitää median avustuksella antaa asiakkaan ymmärtää, että takka ei ole pelkkä 1. tunnelman luoja ja 2. tyylikäs sisustuselementti, vaan tarjoaa myös 3. mahdollisuuden omakohtaisesti äänestää vihreän siirtymän puolesta ja 4. omalta pieneltä osin hidastaa ilmastonmuutosta. Lisäksi tulee vielä 5. omakohtainen taloudellinen etu, kun voi vältellä pörssisähkön suurimpia hintapiikkejä.
Varmasti hyvä ajatus. Tämä vaatisi enemmän vaivannäköä kuin rahaa vs. perinteinen markkinointi.
Ymmärsin alussa viestisi liiaksi perinteisen mainonnan kautta. Sorry.
Laita johdolle viestiä, josko palkkaisivat markkinointikonsultin Saksasta, joka sitten olisi yhteydessä sopiviin tahoihin, jotta pääsisivät mediassa esille.
Jos johto ei seuraa Suomen ykkössijoitusfoorumia, niin on huono johto. Huono johto vaan naureskelee ideoille, jotka tulevat oman pienen kuplan ulkopuolelta. Hyvälle johdolle ei tarvitse erikseen kertoa ja huonolle johdolle on ihan turha kertoa.
Tulikiven seuraavien vuosien liikevoitto ja/tai vapaa kassavirta on riippuvainen yhtiön vuolukiveen keskittyvän liiketoiminnan lisäksi Nordic Talcin toteutumisesta.
Ottamatta huomioon missä määrin Tulikivi pystyy pitämään Nordic Talcin omistuksessa (100 %, 75 %, 50 %, 25 %, 0 % tai jotain niiden väliltä kuten 2/3 tai 1/3) riippuu talkkihankkeesta saatava taloudellinen hyöty kuitenkin pitkälle hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta.
Tulikiven Q3:n osavuosikatsauksessa kertoma syy YVA-selvityksen viivästymiselle voi olla hyvinkin merkittävä toiminnan kannattavuustason kannalta, ympäristövaikutusten lisäksi.
Mikäli sivuvirrat saataisiin hyödynnettyä, tarkoittaisi se taloudellisesti tulojen lisääntymistä ja/tai kustannusten vähentymistä.
Onko palstalla ketään, jolla on koulutukseen/työkokemukseen perustuvaa käsitystä, mihin talkin tuotannossa jäljelle jäävä materiaalia voisi hyödyntää. Kyseessä lienee koostumukseltaan hyvin hienokainen massa. Ottaen huomioon vuolukiven, joka sisältää huomattavan määrän talkkia, ominaisuudet, voisiko talkin erotteluprosessissa jäljelle jäävää materiaalia käyttää rakennusteollisuuden tuotteisiin, kuten siporexia vastaavien harkkojen tai muiden tiilien valmistukseen?
Sivuvirtojen hyödyntämisen yhteisvaikutus (YVA, lisätulo/menovähennys ja talkin ympäristöjälki) on niin merkittävä, että yhtiön päätös selvittää tämä kysymys perusteellisesti, on varmasti oikea ja perusteltu päätös. Toivottavasti selvitystyötä on tehty jo aiemmin ja kyseessä on tarkentavat selvitykset, jolloin viivästys ei olisi niin suuri.
Hyvä poiminta. Sinänsä ei yllättävää tietoa. Päinvastainen olisi enemmänkin yllättänyt.
Olennaista olisi saada sivuvirrat selvitettyä, jotta YVA-hakemuksen täydennys saadaan jätettyä.
Odottaisin yhtiötä myös kannattavuuslaskemia ja tietoa hankkeen rahoituksesta. Luulisi eri tahojen/rajoittajien/investoijien kanssa neuvottelujen olevan hyvin pitkällä ja aiesopimukset valmiitta viimeistään kun sivuvirroista selvitys valmistunut.
Yhtiössä kuitenkin ollut kokopäivänen TJ jo vuoden verran, niin luulisi asioiden olevan (lähes) valmiina.
Eilen isohko (+7%) nousu kohtuullisella vaihdolla.
Uutisia ei osunut silmään, mutta alla olevassa artikkelissa Pyysing valitsee vuoden 2024 hepakseen Tulikiven lainatuin perusteluin:
Tulisijojen kysyntänäkymät ovat kiistatta heikot. Jolloin on perinteisesti hyvä aika ostaa tulisijojen valmistajia. Tosin Tulikivessä on markkinoilla saattanut viime aikoina mukana olla vielä arvoansaan hypänneitä insinöörejä, jotka tuijottavat vain tämän vuoden P/E:tä 6. Hyvin syklisten yhtiöiden syklin huipulla tehdyn tuloksen perusteella tehtyjen ostopäätösten pohjalta onkin monet sijoitusitkut itketty.
Mutta Tulikivessä saattaa tulla Juan Carlos ja pelastaa. Yhtiöllä on vuolukiven lisäksi nimittäin myös talkkivarantoja. Uusin osari kertoo, että hanke on edennyt hyvin ja että yhtiö on investoinut viime vuosina yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa talkkihankkeen kehittämiseen. Tällä rahalla ei ole siis vielä saatu mitään palautusta.
Vanhana fundajätkänä näen yhtiön markkina-arvon 24 miljoonaa hyvin helposti perustelluksi ihan ilman talkkiarpaakin. Ensi vuonna talkkikivihanke etenee vuoden lähemmäksi kassavirtaa. Tällaisten kohteiden ostamisessa on yleensä myöhässä, kun rahaa tulee jo yhtiöönkin päin.
Olen loppuvuodesta ostellut itsekin lappua varovasti. Yleensä olen tällaisissa osakkeissa ollut liikenteessä aivan liian aikaisin (jos olisi pitänyt ollenkaan), joten pidelkää hevosistanne kiinni, ennen kuin hyökkäätte beesiin.
Etsin aikani kuluksi julkista lähteistä tietoa talkintuonnossa tulevien sivuvirtojen hyödyntämisestä.
Löysin VTT:n selvityksen 1960 -luvulta, jossa oli selvitetty jäljelle jäävän materiaalin hyödyntämismahdollisuutta maanparannusaineena peltoviljelyssä. Tulosten perusteella hyöty oli hyvin vähäinen eikä kaupallisesti hyödynnettävissä.
Sen sijaan löysin Pakistanin valtion 2020-luvulla teettämän selvityksen, josta ilmeni talkin maailmanmarkkinahinnan olevan keskimäärin 320 dollaria tonnilta. Talkin hinta on noussut merkittävästi viimeisen 6-7 vuoden aikana.
Tässä selvityksessä oli mukana kannattavuuslaskelma, jossa verojen jälkeinen liikevoitto oli noin 39 %, vakka veroprosentti oli 30 % ja malmista maksettava hinta oli 35 USD tonnilta.
Alla kuvakaappaus kannattavuuslaskelmasta. Osa kuluista voi hyvinkin olla suuremmat Suomessa, mutta ainakin jotain suuntaa antavaa.
Aika hieno homma. Ei tämän tasoista juttua myönnetä ihan heppoisin perustein. Ymmärtääkseni kyse tätä kautta tulevasta rahasta. Jos olen väärässä, niin korjatkaa.
“Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on koheesiopolitiikan rahoitusväline, jonka tarkoituksena on tukea alueita, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa vakavia sosioekonomisia haasteita. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston avulla voidaan panna helpommin täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä”. (europarl.europa.eu)
