Niin, tuossa todetaan että:
*Suomalaista tutkimustietoa tuloverotuksen vaikutuksesta työtunteihin on olemassa hyvin vähän. Yksi syy tutkimustiedon puuttumiseen on tutkimukseen soveltuvien luotettavien aineistojen puute. Erityisesti todellisten työtuntien havaitseminen riittävän isosta aineistosta on vaikeaa Lisäksi viimeaikaiset tuloverotuksen muutokset tarjoavat vain vähän sellaista vaihtelua kannustimissa, joka olisi erilaista muutoin samankaltaisten henkilöiden välillä. Tämä vaikeuttaa luonnollisen koeasetelman muodostamista.
Sen jälkeen on päädytty käyttämään jotain nimeltä “talousteoreettiseen mallinnukseen perustuvan estimointimenetelmän käyttö”.
En nyt sinänsä ole tämän asian suhteen minkäänsortin tutkija taikka asiantuntija, mutta näin maalaisjärjellä verokiilan todellinen rasite kansantalouteen koskee erityisesti/ainoastaan korkean rahallisen jalostusarvon työntekijöitä. Ei välttämättä ole tarpeen tarkastella miten veroprosentti vaikuttaa vaikkapa sairaanhoitajan työmäärään. Sairaanhoitajat tekevät töitään vakio tuntisopimuksilla ja työ on alusta työuran loppuun kutakuinkin samaa. Korkeampi tai matalampi verotus ei varmaankaan muuta tehtyä työmäärää, sikäli kun työmäärä on kiinteä ja perustuu jonkin tietyn työtehtävän hoitamiseen.
Paljon suurempi ongelma on asiantuntijatyö ja nimenomaan sen “tsemppaus”. Jos joku kaveri jossain tekee työkseen jotain, mutta osaisi tehdä valtavasti enemmän, olisi sen osaamisen valjastaminen kansakunnan käyttöön taloudellisesti varsin hyödyllistä. Käytännössä joku todella fiksu kaveri kun koodaa työkseen ohjelmistoja jonkun firman palveluksessa voisi hyvin perustaa omankin firman, “vapauttaa osaamisensa” ja joka sitten 10 vuoden kuluttua työllistää jo 100 ihmistä itsensä lisäksi. Tätä menestyvää firmaa ei nyt koskaan perusteta, koska ko. kaveri katsoo että mielummin jatkaa palkkatöissä ja nauttii vapaa-ajastaan, sillä yrittämisestä mahdollisesti saatava taloudellinen ilo menisi puoliksi valtiolle. Tätä ilmiötä lienee todella vaikea mitata muilla kuin mielipidekyselyillä. Perustamatta jääneitä yrityksiä ei varmaankaan tilastoida missään, mutta sanomattakin selvää että yrittejyyteen liittyy riskejä sekä mahdollisuuksia, ja mahdollisuuksien täytyy painaa vaakakupissa riskejä enemmän jotta hommaan ryhdytään.
Asiantuntijatehtävissä, joissa työura usein riippuu siitä miten paljon haluaa “tsempata”, kannusteet seuraavalle portaalle kiipeämiseen ovat olennainen osa vastausta kysymykseen “Haluatko yletä seuraavalle portaalle?”. Toimitusjohtajia ei valmistu suoraan kouluista, vaan he tyypillisesti kulkevat uranpolkunsa organisaatioiden alhlaalta ylös huipulle asti. Matkalla huipulle pitää tehdä muutakin kuin lakisääteiset pakolliset työtehtävät & -tunnit, jotta tulee valituksi ylennyksiin oikeina ajankohtina. Kaikkeen liittyy vahvasti kannustimet. Aina kun kiipeää ylöspäin, tulee uusia vastuita ja tehtäviä. Viimeisimpänä huipulla vastaa hallitukselle koko yrityksen toiminnasta ja saanee kenkää melko nopeasti jos homma ei suju.
Kannustinloukuista puheen ollen melkeen voisin sanoa että Suomen pääministerin hommaan en kyllä lähtisi sen tehtäväkohtaisella palkalla. Enkä yhdeksikään ministeriksikään. Palkka sinänsä on hyvä suhteessa koulutukseen (tai sen vaatimattomuuteen), mutta keskiverto PK-yrityksen toimarin palkka on suurempi ja voi “nauttia” tuntemattomuudesta. Sanna kun käy viikonloppuna baarissa niin keskustelu velloo seuraavat 3 viikkoa. Aika kova inhimillinen hinta ministerihommissa suhteessa sen ansioihin. Hattua täytyy nostaa että jaksavat.
En ole kuin osin samaa mieltä. Nykyään asumistukia ja muita tukihimmeleitä maksetaan todella paljon matalapalkkaisille sekä myös yksin asuville vähän paremminkin toimeentuleville jos on esimerkiksi lapsia taloudessa. Kyllähän se on selvää että jos työmäärää lisää niin samassa tuet alkaa vähenemään niin ei se voi kannustavaa olla.
Hyvä pitää mielessä, että Bangladeshin työttömyysaste on noin 5% ja silti BKT per kansalainen on vain $2500 vuodessa.
Suomessa on sinänsä kaksi ongelmaa julkisen kestävyyden näkökulmasta:
Saada työttömät töihin, jolla toki on oma vaikutus julkisen kassan kestävyyteen, mutta jotta täällä oikeasti voidaan elää jatkossakin niin kuin on nyt jo eletty viime vuosikymmenet, niin
Suomalaiset pitää saada tekemään korkean jalostusasteen (=arvokasta) työtä. Jos me täällä 100% kansasta lapioimme sepeliä 8h päivässä, niin sillä saamme kutakuinkin Bangladeshin elintason.
=> Meidän pitää olla erittäin huolissamme jos sotkemme prosessin joka generoi korkean jalostusarvon työtehtäviä maassamme. Korkea verotus korkean jalostusarvon osaajille on nimenomaan sitä itseään.
Ikää on 25 vuotta ja omat ansiotulot tulevat olemaan arviolta noin 60-65te tänä vuonna. Vastuuseen nähden palkka on erittäin hyvä.
Seuraava positio nostaisi palkan arviolta 75te vuodessa. Tällä hetkellä mietin todella, haluaisinko edes tuota ylennystä. Noin 5te vuodessa lisää nettona ei täysin kompensoisi huomattavasti lisääntyneestä vastuusta aiheutuvia harmaita hiuksia ja stressiä.
Tosin en ole myöskään varma voisinko Suomesta käsin edes kyseiseen rooliin päästä vai olisiko muutettava lähemmäksi toimistoa. Kyseisessä maassa saa huomattavan veroalennuksen kolmeksi vuodeksi, jolloin käteen jäisi tuosta palkasta noin 5000 euroa kuukaudessa. Tämä taas houkuttaisi etenkin, kun Suomessa samaan pääsisi varmaan vasta noin 100te vuosituloilla. Muuten tuo muutto Suomesta ei houkuta elämäntilanteesta johtuen.
Oma näkemykseni on, että jos nuorella hyvätuloisella ei ole selkeää kiinnostusta uran alkuvaiheessa päästä etenemään urallaan kotimaassaan asuessaan, niin muutosta todellakin tarvitaan.
Aikalailla samaa mieltä. Tosin, kovin hyvä rekordi ei ole yksityisellä puolellakaan. Ekana tulee mieleen Uniper, Olkiluoto, Talvivaara…Välillä tuntuu, että osaako tässä maassa yhtään kukaan tehdää yhtään mitään tärkeämpää päätöstä/hanketta.
Jep, tuo on ihan fiksua ja olen itse aina tehnyt näin. Verothan lasketaan aina toteutuneen vuositulon pohjalta sitten kun kalenterivuosi on mennyt. Eli riippumatta siitä käyttääkö verokortissa arvioita koko vuoden tuloista tai kuukausittaisita tulorajaa niin lopputulos on aina sama. Itse olen aina tykännyt tehdä tuon vuositulojen verotuksen kautta ja sen takia tuo marginaaliverotus ei ole koskaan häirinnyt.
Eli sanotaan esimerkiksi että tienaat 70k euroa vuodessa niin veroprosentti on nopean google haun mukaan n. 42%. Vuoden alussa jos olen arvioinut tekeväni n. 10k euron verran lisätienestejä niin olen arvioinut samantien 80k euroa tasolle vuositulot ja tällöin google sanoisi että vuoden veroprosentti on 45%. Ei tuon kolmen prosentin takia oikein yöunia menetä tai verenpaine nouse ainakaan itselläni. Ja itse olen tykännyt mielummin arvioida nämä vähän yläkanttiin ja ottaa sitten veronpalautuksina takaisin seuraavana vuotena sen sijaan että pääsee mätkyt yllättämään.
Ongelmaksihan tuo marginaaliverotus muodostuu jos arvioi tulonsa kovin eritavoin kuin miten ne toteutuu. Jos on ensin 11 kuukautta maksanut “liian vähän veroja” pienemmällä veroasteella ja joulukuussa tuleekin 10k euroa lisätuloja niin tästä pitää sitten “catch upata” koko vuoden verot. Mutta tämä ei sinäänsä ole verottajan syytä koska jokainen voi itse arvioida tulonsa verokorttiin eikä verottaja voi tietää mitkä kenenkin vuositulot ovat tai eivät ole ennen kuin nuo on toteutunut.
Mutta siis vielä tarkennus tuohon kysymykseen. Riippumatta siitä käyttääkö vuosituloarviota tai kuukausittaisia tuloja niin meidän kaikkien verot lasketaan siis koko vuoden tulojen pohjalta.
EDIT: Tulikohan tuo marginaaliveroprosentin ja vuosituloihin perustuvat arvion ero vielä tämän pohjalta selväksi? Tuntuu siltä että aika monella on sellainen käsitys että marginaaliveroprosentin takia “maksaisi jotenkin enemmän veroja” mutta tuohan ei pidä paikkaansa.
EDIT2: Ja joo, tämä menee vähän ketjun ohi joten jos kuuluu siirtää jonnekin muualla niin luotan että ylläpito auttaa.
Ei minulla ainakaan kyse ole mistään kassanhallinnan ongelmista, vaan esimerkiksi mielenkiinnosta motivoitua esim parantamaan suoritusta parempien bonareiden toivossa, kun niistä isommista bonareista jää 40% käteen nettona.
Sen kun arvioit vuoden alussa bonukset koko vuoden tuloihin niin ei tarvitse maksaa mistään sen korkeampia veroja vaan kaikki menee suht samalla prosentilla (ylläolevan esimerkin mukaan 45%). Sitten jos bonukset ei osunutkaan kohdalle niin saat vielä veronpalautuksia seuraavana vuonna.
Ajatus taustalla on selkeästi kirkas, mutta yllä olevassa progressiivisen verotuksen keskustelussa voidaan halutessaan vielä selkeyden vuoksi erottaa käsitteellisesti ennakkoperintä ja säännönmukainen verotus.
Säännönmukainen verotus on suoraviivaista laskentaa, ja mitä enemmän on ansiotuloja, sitä suurempi on niiden suhteellinen veroaste. Tässä kontekstissa marginaaliveroasteikko on helppo ymmärtää - kun vuoden tulot ylittää tietyn pisteen, aletaan tämän pisteen ylittävää osaa verottaa ankarammin kuin edellistä, eikä sille oikein mitään voi. Riittävillä tuloilla jokaisesta palkankorotuksesta tai ylimääräisestä bonuksesta jää valitettavasti lopulta noin puolet käteen. Vuodenvaihteen jälkeen lasketaan, miten paljon paljon veroja vuoden tuloista määrätään.
Se mihin voi vaikuttaa verokortin avulla on tapa millä maksaa ennakot. Niitä voi maksaa vähän etupainotteisesti, tasaisesti tai enemmän vuoden loppua kohden, ja monella kaupallisella alalla bonukset on varmasti yksi mitä voi harkita kuten yllä mainottu. Jos maksat liikaa ennakkoja, saat palautuksia, ja jos liian vähän, tulee mätkyjä.
Kassa- ja motivaatio on hyviä näkökulmia, mutta nyt kun kyseessä on sijoitusfoorumi - jos rahalle on tarjolla parempaa tuottoa kuin seuraavan vuoden lopussa maksettava veronpalautuksen korko niin liian suuret palautukset eivät välttämättä ole toivottava tilanne kun ovat jumissa lähes vuoden verran. Vuonna 2023 veronpalautusten korko oli 0,5% (joskin verovapaata tuloa). Jäännösveron korko vuonna 2023 on 2%, eli jäännösverot ovat suht edullista ”lainaa” Verohallinnolta jos haluaa sillä tavalla ajatella.
Toki mahdollisimman tasainen ennakkomaksu, ja se että ennakkoverot ovat mahdollisimman lähellä lopullisia veroja, on Suomen ennakkoperintäjärjestelmän perusajatus ja varmasti monelle lähtökohta.
Ymmärrän että alkaa mennä ohi ydinaiheesta eli voi tarvittaessa poistaa/siirtää.
No tuosta ei voi päätellä vielä oikein mitään, kun ei tiedä vähennysten euromäärää tai alkuvuonna maksettuja ennakkoja. Veroprosentilla joku voi myös tarkoittaa sitä osuutta, johon sisältyy sivukulut.
Tuohon sitten esim alle 53v henkilöillä +8,65%-yksikköä (TyEL + työttömyysvakuutusmaksu) = 20,65%.
Veroprosentin ilmoittaminen ilman näitä maksuja meenee vähän samaan kategoriaan kuin oman painon ilmoittaminen newtoneina, jos sitä joku kyselee…
Tuosta hyvä taulukko, josta voit käydä tarkistamassa tulotasollasi marginaaliveroasteen. Vaivaa säästääkseni 38 ke tulotasolla tienatusta lisäeurosta menee 49-50 % veroluontoisia maksuja
Ja sitten voi käyttää tätä, tuohon “vero alarajan ylittävästä osasta” päälle kun lisää 10 %-yks. (kunnallisvero+sairausvakuutusmaksu) niin se toimii yrittäjälle kohtuullisesti, palkansaaja joutuu lisäämään vielä Tyel maksun, joka on valtaosalle 7,15% ja 53-63 vuotiailla 8,65%. Se on jänskä kuinka ihmiset ei vieläkään ymmärrä mitä progressiivinen verotus tarkoittaa, vaan moni tuijottaa koko vuoden veroprosenttia, vaikka pitäisi toki miettiä paljonko jokaisesta lisää tienatusta eurosta menee veroa.
Kyllä itse ainakin ymmärrän veroprogression. En kuitenkaan alunperinkään kommentoinut progressioon liittyen mitään, vaan tähän:
Verolaskuristakin voi tuon todeta, ettei pidä paikkaansa.
Lisäksi noissa tuloveroasteikoissa ei usein oteta huomioon edes automaattisia verovähennyksiä (tuon linkkaamasi osalta en osaa sanoa, osaatko sinä @Tuohenpolttaja ?) saati sitten kaikkia muita vähennyksiä mitä todella moni pystyy hyödyntämään. Siksi olisi parempi puhua toteutuneista veroprosenteista kuin hypoteettisista taulukoista.
“Yli 30 t€ vuosiansiosta alkaa menemään”, eli siis jokaisesta eurosta joka menee yli 30t€ menee veroa 40%. Jos tienaat tuon 30t€, niin maksat jo sen verran veroa että pystyt yleensä hyödyntämään jo kaikki “automaattiset” vähennykset sekä kotitalousvähennykset yms. Joten jos pystyy itse vaikuttamaan nostamaansa palkkaan, niin en ainakaan suosittele tuon enempää nostamaan, ellei sitten ihan vapaaehtoisesti halua maksaa enemmän veroja, kyllähän tällaisiakin henkilöitä usein lehtien palstoilla näkee, mutta harvempi kuitenkaan sinne Suomen valtion kirstuun ylimääräisiä veroja makselee, vaikka heille tilinumero vinkataan.
Toki voi haluta nostaa palkkaa ihan siitäkin syystä, että sitä tarvitsee elämiseen osinkoa, tai varsinkaan verohuojennettua osinkoa ei kuitenkaan nosteta “tuosta noin vain” siinä missä palkkaa voi nostella sitä mukaa kun tulee rahalle tarvetta. Osingon kanssa pitää budjetoida elämää vähän pidemmälle tulevaisuuteen vuositasolla, kun yleensä nostoja tulee kerran vuodessa. Toki tuosta sitten palkitaan sillä optimoidulla veroprosentilla.
Myös jos laskuttaa yli 300k€ vuodessa, jotka olisi periaatteessa mahdollista kotiuttaa itselle, niin aika monella iskee helposti halu nostaa elintasoa lyhyellä aikavälillä. Hyvää itsekuria jos itse maltat odotella ja kasvattaa firman pottia huojennettuja osinkoja varten
Tällaisessa tilanteessa tulee ehkä vastaan jo sekin, että mihin tarkoitukseen sitä rahaa loppuviimeksi säästää. Haluaako helpottaa ja parantaa omaa arkea nyt, vai jättääkö 10-20 vuoden päähän todella makean hillotolpan “eläkepäiviä” varten. Rahat kuitenkin kannattanee jossain kohtaa käyttää pois ellei haaveissa ole valtavan perinnön jättäminen, niin elääkö mielummin perusmukavaa hyvätuloista arkea, vai miljonääri-eläkepäiviä.
osinkoa, tai varsinkaan verohuojennettua osinkoa ei kuitenkaan nosteta “tuosta noin vain” siinä missä palkkaa voi nostella sitä mukaa kun tulee rahalle tarvetta. Osingon kanssa pitää budjetoida elämää vähän pidemmälle tulevaisuuteen vuositasolla, kun yleensä nostoja tulee kerran vuodessa. Toki tuosta sitten palkitaan sillä optimoidulla veroprosentilla.