Hyvä että päästään uutisiin muullakin kuin maailman kalleimmilla rakennuksilla (Olkiluoto 3). 
No ei, en löytänyt mihin viestiin vastasit enkä muista mitä tänne aiemmin rustaillut, mutta äkkiseltään näyttää että kaaviossa esitetään korkein tuloveroasteikko mikä ei vielä hirveästi kerro. Solidaarisuusveron, korkeimman kunnallisveron, kirkollisveron jne koko paketin maksajia ei ehkä montaa löydy ja silloinkaan ei päde kaikkeen tuloon vaan tietyn rajan ylittävään, progressiivista ansiotulojen verotus kun on.
On silti totta, että Suomen ansiotulojen verotus on korkeaa. Ohessa OECD:n vertailu, jossa Suomi on OECD-maiden kärkikymmenikössä. Tarkka vertailu on kuitenkin vaikeaa muuten kuin isolla pensselillä, ja ehkä vähän turhaa, ottaen huomioon pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin. Monet täällä julkiset palvelut joudut toisissa maissa palkalla ostamaan mutta yksityisesti, jolloin ne eivät vertailussa näy. Ei ole kokemusta mutta voi varmaan aika turvallisesti sanoa, että Suomen julkisen sektorin rooli on elämänlaatua edistävä verrattuna esimerkiksi pienen veroprosentin maihin kuin Chileen, Kolumbiaan tai Meksikoon. Tai voi niistä toki eduskunta ottaa halutessaan oppia, mutta toivottavasti ei.
Tällä alalla minne olen päätynyt on keskimäärin paljon korkeimman tulokymmenyksen palkkaa tienaavia (ja siten jatkuvasti isolla prosentilla maksajia), kuten itsekin, mutta yleisesti aika vähän ketään tuntuu kiinnostavan onko Suomi näissä sijalla 3., 10. tai 15., kun kaikki vaan yhteiskunnassa toimii, arkea voi pyörittää ja elämä mallillaan. Hyvät koulutkin sai käytyä ja sitä kautta kortit nykytilanteeseen, vaikkakin ehkä olisi joiltakin jäänyt käymättä jos lukukausimaksut olisi olleet kymmeniä tuhansia eguja vuodessa. Huomattavasti enemmän esim. inflaatio ja korkotaso herättävät keskustelua kuin pari prosenttia siellä täällä. Tässä muuten kiinnostavaa keskustelua solidaarisuusveron laskusta, mikä ihan linjassa omien arkihavaintojen kanssa:
Eniten kannatusta veronkevennys saa siinä suurituloisten luokassa, joka alarajan nostosta hyötyy. Heistä solidaarisuusveron alarajan nostoa kannattaa noin joka kolmas.
Enemmistö näistä yli 85 000 euroa vuodessa tienaavistakin kuitenkin vastustaa solidaarisuusveron höllentämistä.
Lisäksi kaikkein suurimpia tuloja tienaavat eivät Suomessa aikuisten oikeasti maksa noin suurilla prosenteilla kuin taulukossa, paitsi ehkä esim. Supercellin kaverit, vaan nostaa järjestäen isoja pääomatuloja. Se tulee huomioida pelkkiä kärkiprosentteja vertailtaessa.
Siltikin. Uskon, että nykyhallitus helpottaa suurimpien ansiotuloverojen tilannetta, kuten jo avaus varainsiirtoverokantojen laskusta ensiasunnon ostajien kustannuksella kertoo, ja on hyvä jos näissä pidetään joku tolkku. Koska niitä voi kerätä myös liikaa. Sanon vaan omasta näkökulmasta silti että isommassa perspektiivissä on tärkeämpää, että kaikki Suomessa toimii lähtökohdista huolimatta kuin se että saanko itse seuraavasta korotuksesta parisataa enemmän käteen. Se että mikä toimii ja mikä ei, on sitten erillinen keskustelu mitä on olennaisen tärkeää käydä.
