Tosiaan kun ilpin hyötysuhe on yli yhden aina 20pakkaseen, joissain piedmmälle, niin mitä enemmän ilppi vastaa lämmöntuotosta sen enemmän säästää. Välikeleillä voi yhdellä ilpin watilla tehdä 3-4w lämpötehoa. Tällöin patterit aivan minimiin ja ilppi huutamaan ns täysillä. Etenkin jos talo tyhjänä, niin suurimmasta puhallusnopeudesta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Laskea sitten puhallustehoa kun tulee töistä kotiin jos ei halua että tukka hulmuaa tuulessa. Kaikki patterin käytössä säästetty on siis suoraa säästöä x kertaisesti. Pattereita pahempi syöppö on sitten lattialämmitys - väliovet auki päiväksi, myös kph ja wc.
Jos löytyy takka/uuni, niin laittaa ilppi lämmön tulon aikana puhallus “fan” modeen ja nostaa puhallusta jotta ilma kiertää talossa. “Heat” asetus tulkitsee tavoitelämmön saavutetun ja vähentää puhallusta, riippuen ilpistä. “Auto” modea ei saa missään tapauksessa käyttää puulämmityksen kanssa, se alkaa sitten viilentää.
Edit. Kaukokäyttömahdollisuus ehdoton, lisätä jos ei ole jo. Voi mukavuutta lisätä ennakkoon varaamalla rakenteisiin lämpöä ennen saapumista.
Edit2. Oma vapaa-ajan kiinteistö, mökki nyt ilppi ym. pientä optimointia marraskuu 2021 735kwh, 2022 195kwh. Käyttöaste sama 0.
Vielä on halpa soppari, mutta uudet ilpit hankin kotiin sekä isoon autotalliin, ennen lämmitys oli pelkästään varaava sähkölämmitys, nyt ei ole muualla kytkeytynyt edes päälle kuin kylpyhuoneessa.
Meillekkin mitsun ilppi asennettiin alkuviikosta. Täällä olikin jo puhetta, että pienempi lämpö ja kovempi puhallus on järkevämpi kuin kovempi lämpö ja pienempi puhallus.
Mitenkäs onko järkevämpää pitää pumppu kokoajan puhaltamassa vai pelkästään yöaikaan kun siirtomaksu on pienempi ja pörssisähkön käyttäjillä mahollisesti pienempi hinta sähköllekkin, mutta tämä ei minua koske toistaiseksi. Onko kukaan tutkinut asiaa tarkemmin? Ja nimenomaan taloudellisesta näkökulmasta, melu ja ilmavirta ja muut vastaavat voi jättää tälläkertaa huomioimatta.
Lämpöpumppujen hyötysuhde paranee sen mukaan miten pieni on lämpötilaero lämmönlähteen ja lämmön kohteen välillä.
Ensimmäiseen ei voi vaikuttaa kuin lämpöpumpun tyypin valinnassa.
Jos talossa on tupa jossa on kuuma takka ja sitten esim viileämpi mutta lämmitetty tila, eteinen tms. niin parempi hyötysuhde irtoaa siellä eteisessä.
Minimoi se mahdollisuus että patterit ja lattia lähtevät lämpenemään jos ilppi ei käytössä. Itse huomasin että ilppi suurella puhalluksella leudolla kelillä kulutti melkoisesti vaikkei tuottanut lämpöä. Eli on järkeä ajaa leudolla kelillä sykleissä, muttei kovilla pakkasilla jos muut lämmönlähteet käynnistyvät, koska niiden hyötysuhde huonompi ja energiaa kuluu sitten enemmän kuin ilpillä.
No se on watti watilla, eli ei vastaa ilpin oikeaa hyötyä. Leudoilla keleillä siis ennemmin ajan syklejä vrk-ajastettuna muutama tunti kerrallaan päällä, ettei patterit käynnisty jossain. Mitattu tehokkaammaksi niin.
Kannattaa mitata ILPin stand by kulutus. Niissä on ulkoyksikössä sulanapitovastukset pohjassa ja lämmitin kompuralle. Näin ainakin omassa. Vastukset päällä aina alle+3 asteessa. iLPin pohja jopa käteen lämmin. Siirsin vastuksien anturin 3-tie venttiilin kylkeen ja laitoin eristettä ympärille. Nyt pumpun käydessä anturin on lämmin ja vain sulatuksella ja oikein kylmällä vastukset päällä. Nyt tuokin 180w (muistaakseni) on vain murto-osan käytössä, normaalisti -5:ssä vastukset kylmät. Pumppu pelannut näin autotallissa jo 5 vuotta, manuaalisesti pitää sulattaa vain kovatuulisen lumisateen jälkeen.
ei? jos lämpötila on jo saavutettu (tämä varsinkin siis leudoilla keleillä), ilp kierrättää vain sisäilmaa. Jos puhallin on vielä kovalla, menee sähköä siihen puhaltamiseen, mutta lämpöä se ei tuota. Eli hyvinkin turhaa, varsinkin jos talossa on vielä koneellinen ilmanvaihto niin muutenkin ilma liikkuu.
Kyse on nyt kuitenkin joistakin wateista eikä se hukkaan mene kun se muuttuu lämmöksi joka tapauksessa. Ei se mystisesti katoa.
Mutta joo, pumppu kiinni silloin kun ei ole lämmityksen tarvetta.
Käytin euroa konsulttina ja laskeskelin muuton ja vapaa-ajankämpän energiarempan vaiktuksen sähkölaskuun. kulutukset siis vuoden takaa marraskuu verraten nykysähkönhinnalla ja kulutuksen vähenemisellä marraskuu 2022. Vuoden 2021 kulutus nykyhinnalla kahden töllin sähköt marraskuussa olisivat olleet noin 800eur. Nykytilanne 220eur. Asuinneliöt about samat edelleen, mutta kunnallinen kaukolämpö ja vapaa-ajan kiinteistön energiatoimet. Kyllä nyt jää pinkkaa millä pientä lainaa lyhentää siis.
Leikkasin eilen hiukset ja sen innoittamana jaan parturointisäästövinkkini.
Jos et halua/osaa itse leikata hiuksia alusta loppuun, siisti (tai laita puoliso siistimään) väliajoin koneella sivut/niska ja mene parturiin vasta, kun päällisosa on liian pitkä.
Siilitukan jälkeen helpoin malli leikata kokonaan itse on ananas. Kävin itse aikoinaan parturissa leikkuuttamassa ananasmallin ja sen jälkeen olen ylläpitänyt sitä itse. Myös miesten geneerinen perusmalli on mahdollista leikata itse, mutta vaihdoin anananakseen, koska peilin kanssa on rasittavaa leikata koneella takaosia siististi.
Paras hiustenleikkuukone on Moser Primat 1230. Älä kärsi jumivista ja nipistävistä markettikoneista. Moser uppoaa paksuunkin tukkaan kuin kusetushimmeli Kanadan pörssiin.
Jos kuitenkin käyt parturissa, joka kaupungista löytyy lähi-itätaustainen nopea ja huipputaitava parturi, joka velottaa 15-17 euroa kerralta.
Kyllä se on juuri noin. Jos viitsii itse parturoida säästää takuulla.
Olen itse leikannut hiukset n. 15 vuotta. Alkuun jollain marketin halpis koneella. Siitä kuoleutui akku, niin Gigantin tarjoukseta ostin Braunin koneen noin satasella. Toiminut + 10 vuotta loistavasti.
Kone maksanut itsensä jo ekan vuoden aikana ja loput vuodet pelkkää säästöä.
Vakuutusten perkaaminen kannattanee tehdä jossain välissä. Itse olin yllättynyt siitä miten paljon rahaa menee kaikkiin vakuutuksiin yhteensä suhteessa siihen mitä ne lopulta korvaavat. Nyt lähti kaikki muut vakuutukset pois paitsi kiinteistön kotivakuutus, joka tosin sekin on lopulta aika huono.
Jotain yleisiä, itselleni yllätykseksi tulleita huomioita vakuutuksista:
Kotivakuutus korvaa vaikkapa palon sattuessa irtaimistoa. Kuitenkin esimerkiksi vaatteiden osalta ikävähennys lienee joka yhtiöllä 80% yli 2v vanhojen vaateiden osalta. Toisin sanoen jos koko vaatekaappi tuhoutuu palossa, joutuu sitä itse maksamaan silti 80% kuluista. Noita ikävähennyksiä on niin paljon eri laitteiden ja esineiden osalta, että päädyin irtisanomaan koko vakuutuksen.
Toinen huomio, kotivakuutukseen kuuluva oikeusvakuutus kattaa vain tilanteet jossa vakuutuksenottaja haastetaan oikeuteen, ei sitä jos itse haluaa hakea oikeutta jotain toista vastaan.
Kiinteistövakuutusten eksluusiolistat ovat pitkät ja pelottavat joka yhtiöllä. Jos oma talo vaurioituu kuivumisen, kostumisen, jäätymisen, kuumuudeen, lumen painon, yms seurauksena niin ne on kyllä kaikki rajattu ulos käytännössä kaikista vakuutusyhtiöistä. Ajatus “onneksi minulla on vakuutus!” lienee käypä ainoastaan tulipalon sattuessa. Kaikki muut murheet menee aika 50-50%. Tämä vakuutus minulla vielä on, mutta aika huomattavasti muuttui käsitys turvan tasosta luettuani ehdot ajatuksella.
Sairasvakuutukset ovat hirveän kalliita ja niissä on omavastuu. Aika monta kertaa saa käydä mehiläisen vastaanotolla ihan vain oman pankkikortin kanssa ennen kuin vuosimaksu + omavastuu on katettu.
Ajoneuvojen kaskovakuutukset ovat todella kalliita, jos laskee yhteen vuosimaksu + omavastuu + mahdollinen bonuksen lasku.
Sain kiveniskun autoni tuulilasiin. Niistä aina mainitaan että jos on tuulilasivakuutus niin kiveniskemät korjataan ilmaiseksi (arvo 80€). Minulla ei ollut tuota super-kaskoa vaan tavallinen kolarikasko niin soitinpa muutaman kilpailutuspuhelin ja sain kiveniskemän korjattua 20€:lla toisessa alan liikkeessä.
Ja yleinen huomio kaskovakuutuksesta (jota minulla ei enää sitäkään ole): Jos joudut kolariin ja syy on vastapuolen, niin sinun vakuutuksiasi ei tarvita.
Summa summarum irtisanottuani valtaosan vakuutuksistani säästän nyt varmaan +2000€/vuodessa jos mitään ei käy. Jos tulee joku auton puskuripusu tai vastaava niin teoriassa minulla on jo 2000€ käyttää sen korjaukseen. Jos pusu tulee vasta ensi vuonna niin 4000€
Just tuossa katsoin tullutta vakuutuslaskua ja päivittelin, että on halpa kyllä 46-vuotiaalle rapea 200€/vuosi sairaskuluvakuutus.
Viime aikoina olen todella paljon kiinnittänyt huomiota kun porukka kertoo jotain vammoistaan, leikkausoperaatioista jne. ja kuinka kauan meni odotellessa yhtä sun toista jne. Lopuksi kun kysyn, oliko vakuutusta - tiedätte vastauksen. Vakuutuksellla tarina olisi ollutkin, että leikattiin ja hoidettiin - pian.
Ja sitten omavastuu päälle → 400€/vuosi oli kipeä tai ei. Tuolla pääsee pari kertaa vuodessa lääkäriin omallakin kustanteella.
Noh, omassa tapauksessani työterveys hoitanee nuo lääkärikäynnit silloin joskus kun niitä sattuu tulemaan.
Minulla puolestaan on kaveri joka urheillessa loukkasi polvensa. Yksityisellä otettiin kuvia ja näytti heidän silmissään selvältä että jotain oli vääntynyt ja siksi sattuu. Vakuutusyhtiön lääkäri puolestaan esitti näkemyksensä, että vamma on synnynnäinen ja on ollut suorastaan hämmästyttävää ettei polvi ole koskaan aiemmin asianosaista vaivannut. Ei korvauksia, synnynnäinen vika.
Noissa terveyteen liittyvissä vakuutuksissa minulle pukkaa ihottumaa ihan jo siitäkin, miten vakuutuksen antajan edustaja määrittelee kuka on milläkin tavoin riittävän sairastunut. Siinä on ns. pässi kaalimaan vartijana. En halua tuohon lottoon osaa enkä arpaa, maksan omat laskuni itse (ja säästän).
Nämä menee tietysti herkästi kokemusperäisesti ja siitä voi vetää jotain omia, toivottavasti ei jälkikäteen katumusta aiheuttavia, päätöksiä.
Itselläni on keski-ikäisenä kokemuksia siitä, että perheessä ja verkostoissa ilman vakuutusta olisi käynyt tosi heikosti.
Tätä ei pidä missään nimessä ottaa ”flunssavakuutuksena”, buranat voi hakea muulla tavoin. Omavastuu on itsellä 100€ vuosi kattaen kaikki käynnit. Minä säästän tuon 300€ vuodessa mielelläni ihan muualta…
