Universal Music Group - The Day the Music Died

Lähiaikojen mukavin tutkimiskohteelle Universal Music Group en löytänyt vielä omaa ketjua. :blush:

Musiikkibisneksen sanottiin kuolleen jo parivuosikymmentä sitten. Digitalistumisen myötä kasvanut piratismi ja tiedon viraali leviäminen ajoi musiikkibisneksen vaikeuksiin. Immateriaalioikeuksien saralla on tehty vuosien varrella tiukasti töitä, mikä on alkanut kantamaan hedelmää.

Ranskan pörssiin listautunut Vivendi listasikim 21.9.2021 Amsterdamin pörssiin omistamansa Universal Music Groupin (UMG). Vivendi on ilmoittanut pitävänsä vähintään 10% omistusosuuden kahden vuoden ajan UMG:stä

Omistusrakenne listautumisen jälkeen:

Universal Music Group on tällä hetkellä maailman suurin levy-yhtiö. Sen kaksi suurinta kilpailijaa ovat Warner Music ja Sony Music Entertainment.

Toistaiseksi UMG on onnistunut lisäämään omaa osuuttaan markkinoilla. Vuonna 2021 UMGn markkina osuus on ollut globaalisti 32,4% ja Suomessa n. 36%.

Yhtiö perustuu laajaan levy-yhtiöverkostoon, jotka toimivat yrittäjinä. Yhtiö löytää, kehittää, markkinoi ja jakelee musiikkia yli 60 maassa.

Artistirosteri:
https://universalmusic.fi/artists/

Lehdissä kritisoidaan isojen musiikkialan yhtiöiden valtaa pieniin toimijoihin nähden, mutta toisaalta levy-yhtiöiden yhdistyminen antaa voimaa neuvotteluihin isojen teknojättien kanssa. Striimauksesta saatava tuotto ei näyttäisi tällä hetkellä olevan laantumaan päin.

UMG:n tulos on kasvanut kaksinumeroisia lukuja Vivendin selvityksen mukaan vuodesta 2016.

UMG julkaisi Q3 tuloksensa. Hieman päästiin oikaistun käyttökatteen avulla ylittämään odotukset.

kuva

17 tykkäystä

Voisikohan sieltä ostaa osuus johonkin tiettyyn biisiin/sävellykseen? Ainakin Juurikki tietää muutaman unohdetun biisin, jotka nousevat kyllä.

Juurikki kävi katsomassa paperilehdestä, että alalla on muutakin toimintaa, mm. Hipgnosis siellä toimii.

Hipgnosis vaikuttaa firmalta, johon voi luottaa, jos ei omistus ole muuttunut. Hipgnosis teki Pink Floydin, Yesin, ja monen muun LP-levyjen kansia. Aina oli uusi raikas ilmaisutapa. Sinäkin olet nähnyt niitä. Tai firma kuihtui ja vallattiin ja nyt on vain arvokas nimi?

Tästä biisien oikeuksiin siirtyneestä Hipgnosista oli juttu Viisas Raha -lehdessä 5/2021. Ja senhän saa, kun liittyy Suomen Osakesäästäjät ry:n jäseneksi.

Korjatkaa tiedot, mutta antakaa samalla myös lähteet, josta faktat saa. :wink:

2 tykkäystä

Pitää vielä jatkaa, vaikka tuskin kukaan Suomessa hereillä on. Lehtijutun mukaan 13 000 biisin keskihinta on vain 5 000 puntaa. Hitto jos saisi ostaa yhden biisin, siis tämän hetken arvostuksen mukaisesti halvan tulevaisuuden biisin, vaikka lahjaksi. Olisi upea syntymäpäivälahja. Vähän kallis, mutta jos sittenkin pitäisi itsellä 50%?

2 tykkäystä

Kyllä.

UMG:n lisäksi listautuneita musiikkialan yrityksiä on Hipgnosis Songs Fund marraskuu 2018 Warner Music kesäkuu 2020 ja Round Hill Music Royalty Fund marraskuu 2020. Sony Entertainmentiin pystyy sijoittamaan Sony Corporationin kautta, BMG Rights Management taitaa olla yhä KKR:n omistuksessa.

Aika hyvin kaikkien kurssit ovat kehittyneet. Pääosin on kasvu syntynyt striimauksesta.

Hipgnosis ostaa oikeuksia jo tunnettuihin tyypillisesti vanhempiin kappaleihin ja auttaa artisteja saamaan tekijänoikeuspalkkioita, kun kappaleita esitetään julkisesti:

Liiketoimitamalli on siinä mielessä erilainen, että artistit ovat jo haalineet mainetta itselleen ja eivätkä välttämättä ole enää uran nousukiidossa. Ehkä jo vetäytyneet pois aktiivisesta musiikin tekemisestä.

Sinänsä siis voisi yksinkertaistaa, että Round Hill ja Hipgnosis ovat arvosijoittajia ja UMG, Warner ja Sony kasvusijoittajia.

Round Hillin sivuilla on kuvattu julkaisuun liittyviä numeroita

Megatrendinä voi siis ajatella, että ala elää ja voi hyvin.

Vaikeuksista huolimatta.

Mitä olen lueskellut yhtiöiden sivuja Round Hillin ja Hipgnosisin liiketoimintamallit vaikuttavat aika samanlaisilta. Round Hill on kuvannut liiketoimintansa näin:

Huomion arvoista on, että tekijälle päätyvät maksut riippuvat yhä julkaisijan ja tekijän välisestä sopimuksesta. Tämä on se klikki, mistä taistelut levy-yhtiön ja artistin välillä ovat kuuluisia.

Haluaisiko @Juurikki avata, miksi pidät Hipgnosista luotettavana levy-yhtiönä? :hugs: Onko Hipgnosis luotettavampi kuin esimerkiksi palkittu BMG ja millä perusteilla?

Mikäli meinasit artistien turhautumista palkkioihin, löytyykö lähteitä, mistä näkyy jotain vertailua sen suhteen, että artisti pystyy tienaamaan Hipgnosiksen kirjoilla paremmin kuin UMG:n

kuva

7 tykkäystä

UMG julkaisi pyrkivänsä aktiivisesti hakemaan brändikumppaneita artisteilleen yhteistyössä Authentic Brands Group (ABG) kanssa

https://tools.eurolandir.com/tools/Pressreleases/GetPressRelease/?ID=3995542&lang=en-GB&companycode=us-umg&v=dark

Amerikkalainen ABG on 2010 perustettu yhtiö, joka omistaa yli 50 kuluttajarändiä. Näihin lukeutuu mm. Marilyn Monroe, Elvis Presley, Reebok, Shaquille O’Neal.

Monet brändeistä on ostettu konkurssipesistä.

Stockmann ketjun yhteydessä on täällä Inderesin palstalla ollut puhetta retailin ja kivijalkaliikkeiden ongelmista. ABG onkin ostanut pulassa olleiden Barclays ja Forever 21 brändit, vaikka se ei omista yhtään liikettä tai fyysistä esinettä. Se ei siis valmista mitään vaan keskittyy brändien identiteetin vahvistamiseen ja markkinoimaan sitä. Myy siis lisenssejä.

Esimerkkinä, mitä on sanottu ABGn ostettua Reebokin brändin Adidakselta elokuussa 2021 2,1B €:lla

Kurssi laski tänään -3,14%.

Tämä voi osittain johtua ABG:n entisten työntekijöiden nostamien kanteiden negatiivisesta julkisuudesta tai sitten on vain normaalia kurssiliikettä. Jenkkiyrityksistä on välillä vaikea sanoa, kuinka relevantteja oikeusjutut todella on yhtiön maineen kannalta. Kanteiden nostamisessa jenkeissä on sen verran matala kynnys.

ABG on myös ilmoittanut tänä vuonna listautuvansa kuitatakseen velkataakkaansa, joka on syntynyt agressiivisesta kasvustrategiasta.

Kommenttia ABGn listautumisesta:

Sinänsä ABGn liiketoiminnan ja taloudellisen tilan ei pitäisi vaikuttaa erityisen vahvasti UMG:iin, koska kyse on tiedotteen mukaan kumppanuudesta.

Mielenkiintoista, vauhdittaako kumppanuus ABGn kanssa UMGn brändiyhteistyökumppanuuksien myyntiä.

Aikaisempia esimerkkejä UMG Finlandin brändiyhteistöistä:

https://universalmusic.fi/umg-for-brands/

2 tykkäystä

Tänään Euronext tiedotti, että Universal Music Group lisätään Euronext Amsterdam AEX indeksiin 20.12.

Ostopaineita?

2 tykkäystä

Hieman huonosti on tullut jaettua täällä UMG:n uusia käänteitä. Varsinaiseen keskusteluun ollaan innostuttu kovin niukasti. Vaikka myös UMG:n kurssi on korjannut, kaikkenlaista uutta ja mielenkiintoista on tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen.

Ensinnäkin

Juttu Graingesta Billboardin sivuilla.

Billboard jakoi tunnustusta ja tänään 2.3 ovat jo sopineet

https://tools.eurolandir.com/tools/Pressreleases/GetPressRelease/?ID=4059128&lang=en-GB&companycode=us-umg&v=dark

UMG on lähtenyt siis tutkailemaan Billboardin kanssa, miten kaupallistaa fani-kokemusta NFT-teknologiaa hyödyntäen.

Viimeaikoina kasvua ja kannattavuutta tuottaneet striimauspalvelut saivat jatkoa.
Amazonin ja Twitchin kanssa hierottiin soppareita tammikuussa.

Twitch edustaa luovaa sisällöntuottamista ja tarjoaa UMG:n artisteille tapoja ansaita livestriimauksen ja sisällöntuotannon avulla.

Amazonin kautta UMG:n artistien kappaleet ovat saatavilla tilaajille. Toki. Tämän lisäksi Amazon tarjoaa artisteille mahdollisuuden myydä suoraan fani-tuotteita ja järjestää esimerkiksi tilaisuuksiin liittyviä Premium-kamppanjoita.

On siis luotu lisää mahdollisuuksia artisteille ansaita rahaa tavalla, jolla kukin haluaa sitä tehdä. Aavistuksen tuntuu myös siltä, että erilaiset palvelut hieman kilpailevat seuratuista sisällöntuottajista. Eikä ihme! Lisääväthän suositut artistit heidänkin kassavirtaa.

3.3. eli jo huomenna on UMG:n tulosjulkistuspäivä. Striimiinkin pääsisi ilmoittautuneet mukaan.

6 tykkäystä

Bloombergin Odd Lotsissa oli mielenkiintoinen jakso. Aikaisemmin tänä vuonna joukko itsenäisiä artisteja aloittivat liikkeen, jossa halusivat poistaa musiikkinsa Spotifysta.

Artisteja pääasiassa tuntuu harmittavan heidän mahdollisuutensa neuvotella itsellensä sopimukset. Katsauksessa pohditaan mm. hakutulosoptimoinnin laillisuutta, kun kyseessä on musiikki. Radiollakin on tähän tiettyjä rajoituksia. Jaksossa pohditaan myös musiikin tuottamista tekoälyn avulla.

Jos on ollut vielä tämä syksyinen Colossuksen katsaus kuuntelematta UMG:stä, sopii tähän kohtaan hyvin kyytipojaksi. Hieman levy-yhtiöiden historiasta, kolmen ison liiketoimintamallin yhtymäkohtia riskisijoittiseen ja tekijänoikeuksista levy-yhtiön näkökulmasta. UK mm. suunnittelee rajoittavansa yhä enemmän tekijänoikeuksien omistamisen aikaikkunaa. Tästä, mitä se tarkoittaisi levy-yhtiön kannalta.

Viime vuonna majoreiden tuotot nousivat nimenomaan striimauspalveluiden kautta. Striimauspalvelut toimivat silloin, kun niistä löytyy laaja sisältö. Tässä näkee laajan skaalan mahdollisuudet neuvotella kunnolla. Mielenkiinnolla seuraan, meneekö itsenäisten artistien neuvottelut toivotulla tavalla vai tarvitsevatko artistit yhä enemmän isoja levy-yhtiöitä.

Maaliskuussa UMG teki uuden aluevaltauksen NFT maailmaan. Näemme kaiketi minkälaisen virtuaalibändi Kingshipin manager Nöet All tulee kasaamaan. Ideahan ei ole uusi. Mielenkiinnolla seuraan, muuttaako NFT-bändi musiikkimaailmaa ja saadaanko tästä uusi harmituksen aihe dinosauruksille.

6 tykkäystä

Olen myös ollut kiinnostunut UMG:sta ja yrittänyt tutustua siihen sen IPO:n jälkeen. Jotenkin siitä vaan tuntuu löytyvän yllättävän huonosti tietoa. Esimerkiksi UMG:n IR-sivuilla ei ole vieläkään viime vuoden tai edes Q3:n taloudellisista raportista jälkeäkään. Pelkästään lehdistötiedotteet. Onko tietoa mistä nuo löytyisi?

Miksi tämä silti kiinnostaisi? Alla muutama syy, katsotaan syntyisikö näistä keskustelua.

  1. Kilpailuedut ovat kiistattomat ja kestävät. Nämä kumpuaa UMG:n katalogista, joka lienee alan paras. UMG esimerkiksi omistaa oikeudet The Beatlesin musiikkiin. Sitä musiikkia ei tule lisää, vaan jos haluat käyttää heidän musiikkiaan julkisesti niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kävellä hattu kourassa UMG:n toimistolle. Muita UMG:n katalogin isoimpia kaloja ovat Bob Dylan, Abba, Metallica, Rolling Stones, Queen, Eminem jne. Nämä ovat mielestäni ajatonta musiikkia, ja tuottavat UMG:lle jatkuvaa korkeakatteista kassavirtaa tästä ikuisuuteen. UMG myös opportunistisesti ostaa näitä lisää aina kun tilaisuuksia tulee, mm. viime aikoina Stingin ja Aerosmithin koko katalogit. Uutta katalogia rakennetaan toki myös levytetyn uuden musiikin avulla.
  2. UMG on myös uuden levytetyn musiikin alalla selkeä johtaja. Esim. IFPI:n Global Artist Chartin 2021 kymmenestä vuoden menestyneimmästä artistista 8 oli UMG:n artisteja (BTS, Taylor Swift, The Weeknd, Billie Eilish jne.). Myös Spotifyn viidestä kuunnelluimmasta artistista 2021, 4 oli UMG:n artisteja. Tämä ala on enemmän VC-tyyppistä toimintaa, ja elää ja kuolee niiden ihmisten mukana jotka UMG:lla etsivät uusia ja kehittävät sopimuksen alaisia artisteja. Tällä hetkellä UMG näyttää tekevän tässä kilpailijoita parempaa tulosta.
  3. Musiikki on suhteellisen defensiivinen ala striimauspalveluista kuunnellun musiikin suhteen. Huonoina aikoina voi jopa olla, että ihmiset kuuntelevat musiikkia enemmän. Live-musiikki ja vinyylit toki luksustuotteita, joista varmasti silloin karsitaan kun rahatilanne heikkenee.
  4. Levy-yhtiö on musiikin arvoketjussa parhaassa neuvotteluasemassa. He omistavat oikeudet siihen resurssiin, joka on Spotifylle ja muille striimaajille elinehto. Toisaalta artistien suuntaan levy-yhtiöillä on myös hyvä neuvotteluasema, koska pystyvät tukemaan ja markkinoimaan heidän musiikkiaan paljon paremmin kuin he pystyisivät tekemään ilman levy-yhtiötä tai pienempien pelurien kanssa.
  5. Striimausmarkkina tulee luultavasti tulevina vuosina maturoitumaan. Tällä hetkellä on menossa kilpailu siitä, kuka pystyy pisimpään pitämään polkuhintoja yllä ja selviää hengissä. Kun sen alan pelurien määrä vähenee, noussee myös hinnat. Ja silloin, edelliseen kohtaan viitaten, pääsee myös levy-yhtiöt neuvottelemaan isompia rojalteja musiikistaan.
  6. Kehittyvillä markkinoilla piilee paljon potentiaalia levy-yhtiöille, jos se osataan sieltä ottaa. Suurin osa musiikin käytöstä näillä markkinoilla on ollut pitkään luvatonta, mutta nyt levy-yhtiöt näkevät, että sieltä voi alkaa kerätä rojalteja musiikin kuuntelupalveluiden konsolidoituessa. Tästä kertoo mm. UMG:n uusi rojalti-sopimus Tencent Musicin kanssa sekä heidän yritykset hakea uusia artisteja mm. Intiasta.
  7. Sir Lucian Grainge on tehnyt UMG:n johdossa vakuuttavaa työtä ja osoittanut sopeutuvansa uusiin markkinoihin ja uusiin musiikin digitaalisiin jakelukanaviin kilpailijoita nopeammin. Täysi luotto hänen tekemiseensä.

Markkinalla on kolme isoa peluria (UMG, Warner Music Group ja Sony Music Group), joista UMG on noussut isoimmaksi. Seuraan mielenkiinnolla alan kehittymistä.

7 tykkäystä

No eivät nyt sentään. EU-maissa äänitteiden suoja-aika on 70 vuotta tallentamishetkestä. Monien listaamiesi artistien varhaisista hiteistä alkaa olla kulunut jo 60 vuotta. Kun suoja-ajat päättyy, voivat kaikki halukkaat alkaa julkaisemaan Beatlesin levyjä siinä missä Universalkin ja esimerkiksi radiosoiton Gramex-korvaukset päättyvät.

Toivottavaa tietenkin olisi, että äänitteiden suoja-aikaa saataisiin vielä pidennettyä siihen 95 vuoteen, mitä EU:n komissio aikoinaan ehdotti, mutta josta tingittiin 70 vuoteen. Ehkä hieman mutkia oikoen tänä päivänä kaupallisesti merkityksellisen musiikin kulta-aika alkoi 1960-luvulla. Sen musiikin ehdoilla suoja-aikaa on sitten muutamaan kertaan muutettu. Joskus 1980-luvun lopullahan suoja-aika oli Suomessakin vain 25 vuotta. Siitä se nousi 50 vuoteen ja nyt viimeksi 70 vuoteen.

Kannattaa myös muistaa, että äänitemusiikin käyttö edellytää monessa tapauksessa paitsi masteroikeuksien omistajan (=yleensä levy-yhtiö) lupaa, niin myös säveltäjiä/sanoittajia/sovittajia edustavan teoskustantajan lupaa. Usein nämä oikeudet löytyvät levy-yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvan kustantamon katalogista, mutta ei kuitenkaan läheskään aina.

7 tykkäystä

Kiitos korjauksesta, tämä on aivan totta ettei nuo oikeudet ikuisuuksia kestä. My bad.

Tästä aiheesta itse asiassa puhuttiin juuri edellisen kvartaalin analyytikkopuhelussa. Toisin kuin monet muut alan toimijat, mm. täällä jo mainittu Hipgnosis, UMG ei ole Graingen sanojen mukaan kiinnostunut ostamaan pelkkiä passiivisia rojaltivirtoja. He keskittyvät hankkimaan vain katalogeja, joissa heillä on täysi kontrolli. Eli he haluavat omistaa oikeudet sekä levytettyyn että kirjoitettuun musiikkiin. Näin toimittiin käsittääkseni esimerkiksi juuri Stingin ja Aerosmithin kanssa. Uuden musiikin kohdalla toki saattaa olla eri tilanne, etenkin tunnetuimpien artistien kohdalla.

4 tykkäystä

Esimerkiksi The Beatlesin Lennon-McCartney-kappaleiden kustannusoikeudet ovat Sony/ATV Musicin omistuksessa. Toki The Beatlesin katalogia ei ole Universalille erikseen ostettu, vaan se on tullut EMI-kauppojen yhteydessä firmaan.

Teosten kustannusoikeuksien osalta kiinnittäisin huomiota myös noiden sopimusten pitävyyteen. Vuosikymmeniä sitten kustannuoikeuksien ikuisuutta pidettiin lähes itsestään selvänä asiana. Suomessa tilanne muuttui merkittävästi ns. Kuuva-tapauksessa, jossa EMI hävisi riidan, jossa laulunkirjoittaja halusi purkaa vuosikymmenten takaiset sopimukset: https://musiikintekijat.fi/artikkeli/historiallinen-ennakkopaatos-kari-kuuva-voitti-ja-emi-havisi/ Myöhemmin näitä sopimuksia on purettu ilman oikeudenkäyntejä Suomessa kaikessa hiljaisuudessa enemmänkin. Miten käytännöt toimii eri maissa riittarilanteissa, siitä minulla ei ole aavistustakaan, mutta huomioimisen arvoisena asiana tuota kuitenkin pitäisin liiketoiminnan riskejä arvioitaessa.

3 tykkäystä

Samaa fiilistä ollut, että älytön työmaa tämä tietojen kaivaminen. :sweat_smile: Sen verran vähän noussut keskustelua tai tykkäämisiä, niin en ole jaksanut tänne kaikkea laittaa.

Tykkäilkää viesteistä ja nostakaa asioita esille, jotka kiinnostaa, niin tietää kannattaako kaikkea postata. :blush: Hienoa, että oli virinnyt keskustelua.

Listautumisen jälkeisiä taloustietoja löytyy täältä:

https://investors.universalmusic.com/reports/annual/

Alasvetovalikosta vain niin löytyy nuo viime vuoden kvarttaalikohtaiset talousluvut. UMG:n spinnasi pörssiin ranskalainen media-alan yhtiö Vivendi. Vivendi omistaa mm. Canal+, Gameloftin

UMG:n varhaisemmat talousraportit löytyvät siis heidän taloustiedoistaan:

Listautumisesite saattaa olla myös jollain hukassa.

Mielenkiintoista luettavaa.

En oikein osaa sanoa, mikähän näistä isoista tulee olemaan se, joka vie homman kotiin. Mutta hyvin sanoit, että UMG on kasvattanut omaa markkinaosuuttaan.

Jos kuunteli Odd Lotsin haastattelun, itsenäisten artistien tulee olemaan aika vaikea saada omaa ääntään kuuluville isojen striimaajien kanssa. Ilman heitäkään on vaikea saada ääntään kuuluville, kun ihmiset vain yksinkertaisesti hakevat musiikkinsa sieltä ja ovat halukkaita maksamaan musiikista kuukausimaksuina. Neuvottelupöytiin pääseminen vaatii jonkinlaista järjestäytymistä. Sanoisin vielä turhauttavampi paha kuin se stereotyyppinen kasarimanageri, josta DNA mainoskin irvailee.

Kun kuuntelee molempia osapuolia, artistien ja levy-yhtiöiden välithän ovat vuosien varrella tulehtuneet. Ihan syystä. On artisti, joka haluaa tehdä musiikkia ja saada oman osansa raskaasta työstä. On manageri, joka näkee artistin tuotteena, jota myydä ja on levy-yhtiö, joka sijoittaessaan 10 artistiin yksi näistä todennäköisesti muuttuu kassavirtakoneeksi. Aikamoista riskinottoa, mutta levy-yhtiölle riittää, että se on joku hänen artisteistaan, joka menestyy. Toisaalta se menestynyt artisti aika todennäköisesti ei välttämättä koe tarpeelliseksi rahoittaa muiden yhdeksän huonommin menestyneen diilejä. Harvemmin kuullaan niistä tarinoista, jolloin artisti allekirjoitti levysopparin sai miljoonan ja ei nyt vain sattunut menestymään.

Jotenkin rivien välistä luettuna vaikuttaisi siltä, että levy-yhtiöt ovat havahtuneet siihen, että on oikeasti ongelma, ettei artistit haluaisi tehdä yhteistyötä heidän kanssaan, mutta heidän on vain pakko. Tämähän on ongelma, joka pitää muuttaa ja ilmeisesti UMG:llä olisi aikomusta tähän. Sen lisäksi että heillä on jo tekijänoikeuksia ikivihreihin klassikoihin, heille on tärkeää olla artisteille se houkutteleva yhteistyökumppani, joka auttaa heitä menestymään, antaa avaimet menestykseen ja mahdollistavat sen, että artisti voivat keskittyä tekemään sitä, missä se on parhaimmillaan eli musiikin tekemisessä.

Menestyvä muusikko on usein aikamme yleisnero. Ei menestys tule kellekään ilmaiseksi. Sen eteen on tehty töitä. Ihmisillä on kuitenkin vuorokaudessa rajallinen määrä tunteja. Se, että onnistuu olemaan kaikkialla esillä, luomaan hyvin erilaisia fanikokemuksia moneen nälkään vaatii aika paljon organisaatiolta ja siinä ohessa vielä neuvottelemaan kaikesta isojen toimijoiden kanssa hyvät sopparit. Otetaan vielä huomioon, että yksittäisen menestysbiisin paras taloudellinen potentiaali on julkaisusta ensimmäisen kolmen vuoden ajan ja viimeistään kymmenen vuoden jälkeen alkaa olla jäljellä enää murto-osa alkupotentiaalista. Ei sitten sotketa tähän artistinpotentiaalia vaan keskitytään yksittäisen biisin taloudelliseen potentiaaliin.

Huh huh… Päästäänpä lopulta tähän:

Spotify esimerkiksi on vain murto-osa striimausmarkkinoista. Senkin kanssa neuvottelut UMG:llä kestivät kaksi vuotta ja saatiin päätökseen 2018. Youtuben kanssa 2019.
Viimeisen 12kk:n aikana UMG on neuvotellut sopimukset mm.:

  • Snapchat
  • TikTok
  • Amazon Music
  • Twitch

Lisäksi se selkeästi panostaa NFT-markkinoille pääsyyn. Nähkäämme myöhemmin, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan. Saako artisti jatkossa myös kuvista, joissa se esiintyy rojalteja? Ei ole itselle vielä kokonaan selvinnyt.

UMG:llä on siis valmiiksi neuvotteltuja soppareita ja isojen levy-yhtiöiden takana taisi olla 70% kaikesta musiikillisesta sisällöstä.

Niin… Vähän tässä näyttäisi siltä, että näitä valtikkaa heiluttelevia levy-yhtiöitä tarvittaisiin. Mitä olen koittanut hieman tonkia näitä kilpailijoita, niin toistaiseksi näyttäisi siltä, että UMG on muihin isoihin nähden pidemmällä neuvotteluissa ja itsenäiset vasta kunnolla aloittamassa.

Historiassa on mielenkiintoisia heiluriliikkeitä. Netflix aloitti aikakauden, jossa sillä oli valta, jolla oli katsojat. Kilpailu on kiristynyt palvelun tarjoajien keskuudessa, jospa neuvotteluvoima siirtyy pikku hiljaa siihen suuntaan kellä on immateriaalioikeuksia. Mitenhän mahtaa käydä levy-yhtiöiden riskipääomasijoitusmallin? Itsellä oma valistunut arvaus tähän. Mielenkiinnolla seuraan. :blush:

8 tykkäystä

Asiaa kirjoitat edellisessä(kin) viestissä. Muutama kommentti:

Minun käsittääkseni taas esim. sopimukset YouTuben ja Spotifyn kaltaisten musiikkipalveluiden kanssa etenevät yleensä melko samanaikaisesti. Merkittäviä toimijoitahan on neljä: Universal, Warner, Sony sekä indie-yhtiöitä edustava Merlin.

Täytyy kuitenkin muistaa, että digipalveluissakin levy-yhtiöt ovat vain yksi neuvottelija-osapuoli. Hyvänä esimerkkinä YouTuben ja “Saksan Teoston” takavuosien erimielisyydet, minkä vuoksi suuri osa YouTuben musiikista oli blokattu saksalaisilta kuluttajilta. Ja hyvä niin. Ihmeen kauanhan YouTubesta löytyi käyttäjien lataamana merkittävä osa maailman musiikista, mutta euroja ei herunut oikeudenomistajille yhtään. Ja kun niitä korvauksia alkoi kertyä, olivat ne aluksi aivan naurettavia. Nykyään YouTube on yksi musiikkialan merkittävimmistä tulolähteistä, vaikka korvaustasoissa on vieläkin parannettavaa.

Suurin alan haaste mielestäni on ollutkin viimeiset 15-20 vuotta se, että kuluttajat saadaan maksamaan käyttämästään musiikista. Kehityssuunta on ollut länsimaissa onneksi ihan rohkaisevaa. Vielä takavuosina jotkut Jari Sarasvuot julistivat kuinka ääniteala on auringonlaskun ala ja porukalta menee työpaikat alta. Nyt varmaan Jarikin tunnustaisi jo, että verkkomaailmassakin voi tehdä liiketoimintaa.

Toinen haaste on sitten se, kuinka kuluttajat saadaan maksamaan palveluista tarpeeksi. Esimerkiksi Spotifyn kuukausihinta on tällä hetkellä kolmanneksen pienempi kuin Storytel-äänikirjapalvelulla. Ajan saatossa hinnat pitäisi saada nostettua samalle tasolle. Mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kun kuluttajia on totuteltu pitkään ilmaisiin tai puoli-ilmaisiin palveluihin.

Ps. Vaikka yritystoiminnassa on tietyllä tavalla aina kyse kilpailusta, niin silti levy-yhtiöiden toiminnassa käsite “kilpailija” on varsin erilaista kuin suuressa osassa muuta yritysmaailmaa. Yhtiöt tekevät enemmän tai vähemmän tiivistä yhteistyötä keskenään, ovat henkilötasollakin paljon tekemisissä “kilpailijoiden” kanssa vapaa-aikanakin ja esim. edunvalvonnassa tavoitteet ovat jokseenkin identtiset. Näin siis Suomessa, mutta varmasti paljolti muuallakin maailmassa. Suomessahan esim. Universalin fyysisten levyjen jakelustakin vastaa indieyhtiö/jakelija Playground Music.

2 tykkäystä

No juu… Muistan itsekin kun 2017 Youtubesta oli vedetty hetkeksi kaikki suomalainen musiikki, kun Suomen Teosto ja Youtube oli nokikkain. Tuttu musiikintekijä harmitteli 2020 muistaakseni, kun hänenkin musiikkinsa vedettiin jälleen Youtubesta pois ja tubettajilla oli vetoavia videoita, kun oltiin jälleen nokikkain.

Hyvä, että pidetään pienten puolia, kun herkästi ahkera työläinen ei aina osaa vaatia omaa osaansa.

UK on ilmeisesti säätämässä lakia, joka lakisääteisesti palauttaa tekijänoikeudet levy-yhtiöltä takaisin artistille. Ehkä tämä kannustaa levy-yhtiöitä tekemään toisenlaisia sopimuksia.

Varmaan se suurin ongelma on sama kuin tv-luvan tai eettisen sijoittamisen kanssa. Ei se oikeasti haittaa maksaa hiukan enemmän, jotta tekijälle saadaan kunnon korvaus työstään. Et vain halua olla se hölmö, joka maksaa hyvää hyvyyttään muiden ilmaiset lounaat.

Itseä välillä harmittaa mm. Youtuben ja Spotifyn tapa kohdistaa tietynlaista musiikkia, eikä se useinkaan ole sitä, mitä etsii. On mukava aina löytää uutta ja voisi maksaa palvelusta, joka tekee sen työn sun puolesta. Herkästi noilla palveluilla on juuri tapana pitää sut haluamassaan kuplassa hakukoneoptimoinninsa ja ansaintalogiikkansa turvin ja jää paljon hienoa musiikkia piiloon tai unholaan.

6 tykkäystä

3.5. julkaistaan Q1 tuloksia ja pukkaa webcastia

https://tools.eurolandir.com/tools/Pressreleases/GetPressRelease/?ID=4093889&lang=en-GB&companycode=us-umg&v=dark

Jahas.

Olikohan tämä 2021 rapsa jo täällä.

Tullut taas lissää sopparia.

https://www.prnewswire.com/news-releases/universal-music-publishing-group-signs-dave-bayley-of-glass-animals-to-exclusive-global-publishing-agreement-301537577.html

Glass Animals on itselle outo, mutta esimerkiksi Youtubesta tältä vuosi sitten julkaisulla biisillä on 276milj. katselu kertaa ja sijalla 40. maailman suosituimmista musiikkivideoista.

Noh… Oonkin boomer.

Aikasmoinen Q1 myös. Ei kyllä varmaan ketään yllätä. Antaa rapsan puhua puolestaan. :blush: Kesä saa tulla.

Katsaus palkkiojärjestelmään. Ketä se ei suuren levy-yhtiön kohdalla kiinnostaisi.

12.5 kokkoontumis keikkaa pukkaa. Omien osakkeiden ostoa esimerkiksi ehdotellaan.

Oisko tää se firma, joka ei jaa osinkoa?

2 tykkäystä

UMG sai kaksi luottoluokittelua nyt ensimmäistä kertaa itsenäisenä yhtiönä listauksen jälkeen.

Moody’s

Prime -2 lyhyellä tähtäimellä
Baa1 - Pitkällä tähtäimellä

S&P Global Ratings

A2 lyhyellä tähtäimellä
BBB pitkällä tähtäimellä

Molemmat kiittelivät Muirin mukaan maltillista rahoituspolitiikkaa ja markkina-asemaa.

Moody’sin raportti

Huomioita

  • Vivendin ja Tencentin yhteinen ääniosuus 48%.
  • Kiitosta on tullut varovaisesta rahoituspolitiikasta.
  • Odotetaan maltillista kasvua
  • Pandemian jälkeen odotetaan tietyillä sektoreilla elpymistä, jotka tosin ovat matalakatteisia tulovirtoja ja inflaatio rajoittaa mahdollisuuksia nostaa katteita

Kannattaa lukaista koko raportti. Nämä on aina mielenkiintoisia. :grin:

Hyvää

  1. UMG:n asema maailman johtavana musiikkiyhtiönä, jolla on vakaat markkinaosuudet
  2. Meneillään oleva siirtyminen ennakoitavampaan ja toistuvampaan tuloprofiiliin, joka perustuu suoratoisto ja julkaisuprofiilin kasvuun
  3. Kuluttajien om
  4. Hyvä kokemus taiteilijoiden uran tukemisesta ja kehittämisestä 200 markkina-alueen maailmanlaajuisen verkoston kautta
  5. Luokkansa paras musiikkiluettelo, jossa on hyvä maantieteellinen monimuotoisuus ja monetisointi mahdollisuudet
  6. Kokenyt johto, joka on todistanut pystyvänsä sopeutumaan uusiin trendeihin innovaatioiden avulla
  7. Vakaa taloudellinen profiili, jota tukee vahva kassavirran tuotto (poislukien luettelosisällön hankinta) and relatively low gross leverage levels of slightly below 2.0x for the next two years (en ihan luota google-kääntäjän suomennokseen kukin suomentaa omalla vastuulla :sweat_smile:)

Riskejä

  1. Jatkuva investointi tarve artisteihin varmistaakseen uusilla hiteillä yhtiön johtoasema markkinoilla ja markkinaosuus
  2. Rahoitusalan toimijoiden ilmaantuminen alalle, jotka haluavat ostaa ja kaupallistaa musiikkiluetteloita, mikä johtaa kalliimpiin hankintakertoimiin
  3. Vapaan kassavirran volatiliteetti, joka riippuu yhtiön musiikinsisällön hankintamenoista
  4. Teknologian kehittymiseen liittyvät riskit, joka on aikaisemmin estäneet yritystä rahallistamasta sisältöään, luokitushorisontin näköpiirissä tällaista ei ole toistaiseksi näkyvissä
  5. Kokemuksen puute toimimisesta Vivendi SE:stä erillisenä yksikkönä

En ihan äkkiseltään löytänyt S&P:n raporttia. Pitää vielä myöhemmin vilkaista paremmalla ajalla. :grinning:

8 tykkäystä

Olli Pöyhöseltä hyvä analyysi UMG:stä. Kannattaapi lukaista. Paljon toki myös samoja asioita,

7 tykkäystä