Universal Music Group - The Day the Music Died

En ole itse rahoitusalan ihmisiä. Moni on viisaampi, mitä tämä tarkoittaa vai tarkoittaako mitään.

Tällainen ilmoitus tuli eilen:

2 tykkäystä

Komeaa pörssireaktiota on ollut ilmassa. Parin päivän aikana liki +10%. Rahoitusjuttuja jopa mielenkiintoisempana (rahoitusasiat olivat jo raporttien mukaan ihan hyvällä mallilla) UMG on eilen julkaissut myös edistävänsä brändien ja artistien yhteistyötä julkaisemalla UMusic Media Networkin.

https://www.universalmusic.com/universal-music-group-for-brands-launches-advanced-media-and-data-platform-umusic-media-network/

Jos sain tarpeeksi penkomalla selvää, tarkoituksena on data-analytiikan avulla auttaa brändejä valitsemaan heidän kohderyhmän kannalta mielenkiintoisimpia artisteja läpi konsernin. UMG on kuitenkin iso yhteisö.

Joskus on vaikea mainostajille pysyä kuumimpien trendien aallonharjalla varsinkin silloin, jos kohderyhmällä on erilaiset mielenkiinnon kohteet kuin itsellä tai tarkoitus kohdentaa tarkasti brändäys jollekin sektorille. Helpottaa tuo myös kaiketi pienempiä toimijoita ja artisteja. Kunhan aavistuksen verran mutuilen, millainen tuo tulee olemaan, mutta niin sen itse tekisin.

Esimerkkejä brändiyhteistyöstä:

https://www.umgb.com

4 tykkäystä

Uusi lisenssisopimus Audiomackin kanssa solmittu 22.6. Uuden lisenssisopimuksen sisältö keskittyy Afrikan markkinoille.

https://www.universalmusic.com/audiomack-signs-licensing-agreement-with-universal-music-group-to-expand-global-footprint-in-africa/

4 tykkäystä

Muutama huomio:

“Yleensä nuo sopimukset kattavat useita albumeita”.

Ihan joitain kovimpia staroja lukuun ottamatta, aika vähän alalla tehdään enää mitään albumidiilejä. Me olemme palanneet 1950-luvulle, eli yksittäisbiisien julkaisuun. Ihan Suomen meininkiä katsellessa on helppo huomata, että monesti levytyssopparit päättyy jo melkein ennen kuin alkaakaan, jos eka tai toka biisi ei herätä huomiota.

“Kolmella suurella levy-yhtiöllä on puolestaan alan johtava riskinottokyky ja verkostot. Lisäksi niiden musiikkitarjonta on kriittistä suoratoistopalveluille. Tuon kriittisen roolinsa ansiosta, suuret levy-yhtiöt saattavat jopa vaivihkaa vaikuttaa siihen, mitä musiikkia suoratoistopalveluissa korostetaan.”

Oikeastaan niitä vahvoja toimijoita on neljä, jos puhutaan neuvotteluvoimasta. Se neljäs on pienyhtiöitä edustava Merlin. Väitän muuten, että noiden striimauspalveluiden toiminta on aikamoisen suurennuslasin alla, mitä tulee yksittäisten levy-yhtiöiden suosimiseen.

“Kolme suurinta levy-yhtiötä, Sony, Warner ja UMG pitävät hallussaan noin 70 %:a tallennetun musiikin markkinasta.”

Tuossa taitaa tosin olla jakelu mukana. Suomessa kolmen suurimman markkinaosuus on IFPI:n mukaan jotain 95 %, mutta täytyy muistaa että suurilla levy-yhtiöillä on pienempiä toimijoita jakelussa. Ei se huomio tee suurista pieniä, mutta hieman tasoittaa prosentteja. Maantieteellisestihän erot ovat valtavia ja joissain maissa indie-yhtiöt ovat todella merkittävässä roolissa. Ja toisissa maissa niillä ei ole oikein enää mitään asemaa.

“Esimerkiksi vuonna 2020 yli puolet UMG:n tallennetun digitaalisen ja fyysisen musiikin liikevaihdosta tuli kappaleista, jotka olivat julkaistu yli kolme vuotta aiemmin.”

Perinteisesti back-katalogi pärjää fyysisessä myynnissä (mitä siitä nyt sitten on jäljellä), latausmyynnissä sekä YouTubessa. Jos liikevaihto siirtyy vielä entistä vahvemmin maksullisiin striimauspalveluihin, en oikein usko että back-katalogin osuus pysyy noin suurena. Tai sitten palveluiden maksaviksi käyttäjiksi täytyy saada enemmän varttuneita ihmisiä, mikä tähän saakka on ollut hankalaa.

Toisaalta, jos striimauspalveluissa siirrytään nykyisestä pro rata -tilitysmallista user centric -malliin, voi se suosia katalogia entistä enemmän. Kokonaisuudessa Universal silti lienisi tuossa muutoksessa häviön puolella, kun taas erilaista diggarikamaa julkaisevat toimijat ja vaikkapa klasariyhtiöt olisivat selkeitä voittajia.

3 tykkäystä

Tästä oli juu tuossa Odd Lotsin podcastin jaksossa.

Spotifyssa artisti ei pysty juuri vaikuttamaan sivustojensa sisältöön, eikä yrityksen ulkopuoliset tiedä, miten hakuoptimointi toimii. Spotify ei jaa sitä tieto. Jos maksaa Spotifylle näkyvyyden buustaamisesta, se ilmestyy käyttäjien feedille 40% useammin. Maksu tapahtuu matalampina royaltipalkkioina, jolloin kiertävät radioille 1950- ja 1960-luvuilla asetettua Payola-lakia korruptoitumisen kitkemiseksi. Osaat varmaan sanoa, miten tuo tarkkaalleen ottaen menee, joten en halua lähteä mutuilemaan. Koskeekohan tuo laki muitakin kuin US:n markkinoita? Vai sopiiko muualla tiskijukkaa voidella?

Payola skandaalista muille taustatietoa:

Itse kun olen tällä saralla tällainen itse oppinut Kolumbus ja vaikuttaisi siltä, että sulta löytyy hyvää infoa. Mitä nämä pro rata ja user centric-malli ovat ja miten eroavat toisistaan?

Mikä on klasariyhtiö? Klassinen musiikki vain tulee yhtäkkiä mieleen.

2 tykkäystä

Nykyisessä pro rata -mallissa kaikki tulot ja kuuntelukerrat lasketaan yhteen, ja jaetaan tilitykset sen pohjalta. User centric -mallissa raha jaetaan sen maksavan käyttäjän kuunteluiden mukaan. Ei tuo muutos kokonaisuutta päälaelleen muuttaisi, mutta joka tapauksesa se siirtäisi selkeästi tulovirtaa nuorisohiteistä pidempiin teoksiin ja vanhempien ikäluokkien kuluttamiin teoksiin.

Klasarilla tarkoitin siis klassisen musiikin yhtiötä. Siinä genressähän teokset ovat tunnetusti pitkiä, olkoonkin että striimausaikana teoksia tunnutaan pätkityn entistä aktiivisemmin omiksi raidoikseen. Mutta ääriesimerkki: Kuuntelen 50 minuutin klasarilevyn, jolla on yksi raita. Tekijät saavat siitä palkkioksi yhden pähkinän. Jos käytän sen saman 50 minuuttia pop-levyn kuunteluun, jolla on 20 raitaa, tekijät saavat sitä palkkioksi 20 pähkinää.

Jos ajatellaan, että yhden pähkinän arvo on vaikka se 0,5 senttiä, niin ihan perustellusti klassisen musiikin tuottaja voi ajatella, että joku on raitaperusteisessa korvauskäytännössä pielessä. Olkoonkin, että onhan Spotifyssakin se 30 sekunnin minimiraja teoksille, joista maksetaan korvauksia. Jos raidan pituus on vähemmän, siitä ei tilitetä mitään. Ei ainakaan levy-yhtiölle/artistille. Sitä en tiedä, onko käytäntö “Teosto-maksujen” (säveltäjän, sanoittajan, sovittajan ja kustantajan palkkio) osalta toinen.

Ps. Noihin Spotifyn toiminnallisiin hienouksiin on minun parempi olla esittämättä arvauksia. Se on kyllä tullut huomattua, että esim. Spotifyn algoritmisoittolistoille voi päätyä ihan mitä vain versioita kappaleista riippumatta siitä, onko julkaisijana pieni vai suuri levy-yhtiö, tai onko versio edes se suosituin. Oma lukunsa on sitten noiden erilaisten soittolistojen spämmäämiset: Levy-yhtiö lisää väkisin kappaleita soittolistoille Tosin mitä olen yrittänyt tuota esimerkkiä seurata, niin suurista kuuntelumääristä huolimatta Pesukone-yhtye ei ainakaan Spotifyn toimitetuille soittolistoille ole noussut, eikä kai edes juurikaan noille automaattisesti luoduille listoillekaan. Ja se on hieno asia. Silti tuosta spämmäämisestä kannattaa olla huolissaan, sillä kaikki eurot spämmäreille on pois muun musiikin tuotoista.

3 tykkäystä

Täällä ketjussa ei tainnut olla vielä puhetta H1 raportista, joka jonkin aikaa sitten julkistettiin.

UMG_Press_Release_H1_FY_2022.pdf (296,7 Kt)

Kasvu jatkui ihan mukavasti. Kovinta kasvua viime vuoteen nähden oli Merchandising-puolella, joka toki selittyy konserttien ja festivaalien jatkumisella koronasulkujen jälkeen. Merchandising on huomattavasti pienemmän katteen liiketoimintaa UMG:lle, joten tämä myyntimixin pieni muutos alentaa hieman koko yhtiön marginaaleja. Kokonaisuutena ihan hyvä vuosipuolikas omiin odotuksiin nähden.

Toisena mielenkiintoisena nostona Pershing Square Holdingsia vetävän Bill Ackmanin sijoittajakirje, jonka Seeking Alpha on julkaissut. Siinä hän kertoo hieman omia ajatuksiaan yhtiöstä. Toki pitää pitää mielessä, että Pershing Squarella on iso omistus UMG:ssa ja Ackman istuu sen hallituksessa. Kuitenkin ihan mielenkiintoinen näkemys.

High absolute levels of revenue growth coupled with UMG’s fixed cost base should allow UMG to significantly expand its operating margins over time, generating highly attractive earnings growth for the foreseeable future.

We believe that music is the lowest-cost, highest-value form of entertainment. For a $10 monthly fee (and less in a family plan) one can listen to over 80 million songs. We expect music streaming to be highly resilient, even in a recessionary environment, as consumers forgo other expenses before cancelling their music subscriptions.

2 tykkäystä

Kolmannen kvarttalin tulokset jälleen julki.
Pitääkin kurkata paremmin, kunhan ehtii.

https://tools.eurolandir.com/tools/Pressreleases/GetPressRelease/?ID=4180110&lang=en-GB&companycode=us-umg&v=dark

2 tykkäystä