Ei mitään. Aivan mahtavaahan tällainen on, että joku malttaa käyttää aikaa kirjoittaakseen omasta alastaan.
Tää on ollut itselläkin omalta alaltani usein mielessä.
Ala on vielä sellainen, että luulisi jäävän digitalisointiin varoja ja sen paperipinon vieressä on usein tuhansien asteiden lämpötiloja ja hapokkaita yhdisteitä.
Toisaalta itse ajattelin aikoinaan perheen valokuvien säilyvän paremmin, kun ovat digitaalisessa muodossa. Joskus tietokoneiden vaihtuessa ennen pilviaikaa tallensin ne ulkoiselle kovalevylle, sitten meni sen kovalevyn liitäntä rikki digikuvat siellä ja ikivanhat paperikuvat mukavasti tallella albumeissa.
Varmaan yritysten digitalisoinnissa ei ilman varmuuskopioita asioita jätetä tekemättä, mutta johonkin se digiversiokin on tallennettu ja sekin voi vaikka tulipalossa tuhoutua.
Digiversiot on tietenkin monikäyttöisiä ja saattavat levitä varmuuskopiona muidenkin palvelimille.
Nämähän on siitä mielenkiintoisia, että jokin ikivanha biisi voi yhtäkkiä alkaa trendaamaan, kun joku sisällöntuottaja valitsee sen videolleen korvamadoksi tai tulkitaan uudelleen jossain hittielokuvassa.
Varmaan kaikesta jollekin joutuu jotain maksamaan, mutta meinasin itse tuotettua sisältöä.
Netflixin esimerkissä oma tuotanto vs Disney tuotanto. Toinen on edullisempaa yritykselle.
Jos Spotifylla omat algoritmit twkevät taustamusiikkibiisejä, niistäkään ei taida olla selkeää tapaa vielä, miten maksetaan datan tuottajalle. UMG:hän pyrkii siihen, että maksettaisiin.
Tämähän ei merkittävästi poikkea halpispalveluista joita on ollut pitkään olemassa. Esim. eräs urheiluvälineliikeketju soittaa musat kaupoissaan palvelusta jonka hinta on poljettu alas sillä että palveluun otetaan vain musiikkia joka on tekijänoikeusjärjestöjen valvonnan ulkopuolella. No, voi toki olla että tekoälyversiossa sisältö on jopa tasalaatuisempaa.
Tuo datapuoli ja sen rahavirrat on kyllä kiinnostava musta laatikko. Tai varmaan kun olisi riittävästi aikaa tutkia niin siitä saisi paremmin selkoa, mutta lähinnä omien ja kollegoiden käytännön kokemusten kautta olen huomannut että skaala korvauksissa voi olla todella suuri. Suurin yllätys itselleni on toistaiseksi ollut kuinka hyvin Pond5 -palvelun kautta on maksettu datasta musiikintekijöille (käytännössä siis tuotantomusiikkibiisien metadatatiedoista, ei edes soivasta sisällöstä) ainakin näin alkuvaiheessa. Toki juuri ilmoittivat että dataset earningsit pienenevät jatkossa. Odotusarvoisesti ajattelin, että tällaisella tienaisi pennejä, mutta selkeästi jollekin tuokin data on suuressa arvossa kun siitä ollaan valmiita maksamaan. Rohkeasti oletan vailla faktatietoa, että soivan sisällön myynti tekoälytarkoituksiin olisi lähtökohtaisesti vielä arvokkaampaa.
Koneoppiminen pystyy silti myös tuottamaan digitalisointiprojekteihin omaa lisäarvoaan. Viime vuonna julkaistiin uusi Beatlesin biisi ”Now and then”, jossa herätettiin henkiin John Lennonin vanha äänite, joka oli vaurioitunut. Siihen sitten yhdistettiin muiden bändin jäsenten jälkiäänitettyjä biisejä.
Tasalaatuisempaa, ja varmasti myös nopeammin päivän musiikkitrendejä mukailevaa.
Itseä mietityttää myös tekoälymusan rooli tulevaisuuden hittilistoilla ja kuluttajien kuunteluvalinnoissa (puhumattakaan sitten pakkosyötetyssä soittolista-musiikissa). Tuossa pari viikkoa sitten oli juuri eräässä tilaisuudessa, jossa eräs tekijänoikeusjärjestön edustaja hieman vähätteli tuota uhkaa toteamalla, että kuluttajat kuitenkin haluavat sen lähestyttävissä olevan artistin. Suuressa kuvassa varmasti noin, mutta ei se ole koko totuus. Meillä Suomessa myytiin vuosituhannen vaihteen tietämillä noin miljoona levyä Smurffit-nimellä. Eli “menestysartisti” ei vaadi verta ja lihaa olevaa laulajaa, vaan se voi olla myös vaikka peli- tai sarjakuvahahmo. Ja kyllähän jo 1960-luvulla sarjakuvayhtye nousi Billboardin ykköseksi:
Toisaalta, kun perinteiset levy-yhtiötkin nykyaikana jahtaa artistikaartiin tubettajia, kiinnostuksen ollessa enemmän seuraajamäärässä kuin musiikillisissa lahjoissa, miksei myös tuollaista julkisuusarvoa voisi hyödyntää musabisneksessä tekoälypohjaisessa tuotannossa tavalla, jossa sen esittäjänimen taiteellinen panos jää olemattomaksi.
Ja millään edellä kirjoitetulla en tarkoita sitä, etteikö perinteisellä musiikkituotannolla olisi se pääasiallinen rooli tulevaisuudessakin. Mutta mielenkiintoista nähdä silti, millaisen roolin uudet toimintamallit markkinoilla saavat.
Juu täähän on tosiaan myös oma mielenkiintoinen uloittuvuutensa.
Gorillaz on myös yksi bändi joka tulee itselle takavuosilta mieleen.
UMG tosiaan on sijoittanut NFT-taiteeseen ja esimerkiksi Bored Ape -hahmoon Manager Noët All, jonka on määrä perustaa oma bändinsä Bored Ape YachtClub, Kingship. Vuonna 2021 luova tiimi osti useita hahmoja, mutta en ole sen tarkemmin seurannut sitä hommaa.
Muitakin NFT kaappauksia on ollut kuten Curious.
Virtuaalihahmot tosiaan ei vanhene ja kuole. Sillä on hyvät ja huonot puolensa.
Leevi and the Leavings ei myöskään tehnyt keikkoja tai antanut haastatteluita. Silti itsekin olen tykännyt lapsesta asti heidän musiikistaan.
