Nytkun vaalit ovat ohi ja äänet on essentiaalisesti laskettu, on aika miettiä mitä on edessä. Olen tässä itse pureskellut tuloksia pari päivää ja pidättäytynyt kommentoinnista osittain sen takia, että ketjuun mitä ilmeisemmin Trumpin voitosta voimaantuneena virtasi minun vierastamiani Venäjän ymmärtäjiä, mutta ehkäpä on hyvä jotain silti riipustaa ihan vaan omien ajatusten resetoinnin kannalta.
Tuloksista
Vaalit menivät lopulta aikahyvin kyselykeskiarvojen teoreettisiin virhemarginaaleihin, joskin mielestäni vähän väärästä syystä. Oli selkeää, että pollaajat säätivät numeroitaan lähemmäksi keskiarvoa, jotta välttyisivät suurilta epäonnistumisilta. Selzer teki kyselyuransa huonoimman kyselyn, mutta jää silti minun mieleen näiden vaalien yhtenä parhaista kyselijöistä. Tilastotieteeseen ei kuulu kokeen uudelleen tekeminen, jos saat epämieluisan tuloksen, vaan kyselyt tulisi julkaista meni ne oikein tai väärin. Normaalissa maailmassa eri suuntiin menevät outlierit kumoavat toisensa, ja ennustaminen toimii.
Huvittavaa on kuitenkin, että AtlasIntel lopulta oli melko oikeassa. Olin skeptinen heidän metodologiastaan, joka sisältää instagram kyselyitä, mutta kun katsoo äänien tabulointeja, voi miettiä onko siellä sittenkin joku populaatio, jota ei tavoitakkaan kuin somesta kyselemällä? Nuoret miehet voivat sellainen olla.
Mitä tulee malleihin, en usko jotenkin että Nate Silver jatkaa enää. Hänen reaktionsa vaalipäivän 50-50 ennusteeseen oli ehkä vähän sellainen “gonahtanut”. Jonkun verran oli netissä etukäteen spekulointia, että malli ihan varmasti konvergoituu tasapeliin vaalipäiväksi kun kyselijät eivät julkaise muutakuin tasapeliin johtavia kyselyitä, ja niin siinä sitten kävi. Jossain määrin pidän tätä Silverin omana syynä. Ei hänen mallinsa, vaan hänen aloittamansa trendin. 538 vei kyselijöiden narratiivin ja uudelleenpaketoi sen omaksi tuotteeksi. Alkoi antamaan kouluarvosanoja siitä kuka ennustaa marginaalin parhaiten (hieman huono metriikka), ja loi insentiivin kyselyiden tekijöille tavoitella pientä marginaalia → “herging”. En tiedä onko kerran tapahtuvan tapahtuman mallintamisesta lopulta mitään muuta hyötyä kuin toimia aivan liikaa aikaa vaalien seurantaan käyttävien viihdykkeenä. Saa nähdä.
Demografisesti vaikuttaa siltä, että naiset eivät ilmaantuneetkaan niin sankoin joukoin uurnille, ja Trump vei latinot. Harris voitti hyvätuloiset ja koulutetut, Trump huonotuloiset ja huonosti koulutetut.
Politiikasta
Taloudesta
Ukrainaa on täällä analysoitu jo loppuun asti, ja en ehkä jaksa siihen keskusteluun enää osallistua, toistaiseksi. Ehkä minua kiinnostaa nyt juuri enemmän talouspolitiikka.
Vaalit olivat lopulta “its the economy, stupid” vaalit. Oma virheeni oli yliarvioida äänestäjiä. Jos katsotaan eri äänestyskuntien äänijakaumaa, ne köyhien äänet meni nyt Trumpille. Jos katsotaan dataa, viimeisen 4 vuoden aikana, reaali ansiot on nousseet kaikista eniten alimmalla 10 desiilillä. Toiseksi eniten seuraavalla jne, ja oikeastaan huonoiten pärjännyt desiili on korkeatuloisin 10%. Sama tarina pätee töihin. Yhdysvalloissa on täystyöllisyys, ja muuten voimakasta työllisyys trendiä on rikkonut lähinnä teknologia firmojen irtisanomiset, jotka ovat osuneet niihin hyvätuloisiin Harrisin äänestäjiin.
Yliarvioin äänestäjien ymmärryksen taloudesta. Jos on lukenut nettiä, niin on pakosti huomannut että ihmisten tunne taloudesta on negatiivinen. Samaa on nähnyt kyselyistä, joissa valtaosa vastaajista on vastannut että taloudella menee huonosti, mutta vastauksena kysymykseen henkilökohtaisesta taloudesta saadaan paljon paremmat luvut. Jostain (köh köh fox news) on syntynyt hyvin voimakas käsitys siitä, että taloustilanne amerikassa on todella huono, vaikka se on varsin hyvä. Demokraatit epäonnituivat kääntämään tämän harhakuvitelman kampanjassaan, mutta olen skeptinen siitä oliko se lopulta edes mahdollista. Jos oltiin valmiita äänestämään valtavien tariffien ja inflaatiuon puolesta, ehkä ei koskaan ollutkaan mahdollisuutta selittää miten talous toimii valtaosalle äänestäjistä. Muistan lukeneeni joskus amerikkalaisen paperin joka väitti että ihmisillä on tapana atribuoida palkankorotukset kokonaan oman hyvän työnteon palkitsemisena, eikä elinkustannus korotuksena, mutta ei nyt ole löytää nimeä valitettavasti. Monen sisäinen ajatusprosessi voikin siis olla, että he olisivat saaneet massiiviset palkankorotukset myös ilman inflaatiota, ja heillä kuuluisi nyt olla paljon parempi elintaso. Lopulta minun käy sääliksi näitä työtätekeviä, sillä heihin tariffeista tuleva inflaatio tulee osumaan taas pahiten.
Muusta
Muulla agendalla on paljon asioita, jotka varmasti herättävät huolta amerikkalaisissa. Paljastaakseni vähän itsestäni, niin minulla on eräs krooninen terveysvaiva jonka lääkitys etenkin amerikassa saattaa olla erittäin kallista. Seuraan tästä syystä erinäisiä foorumeita joissa on samasta kärsiviä ihmisiä, ja sydämmeni särkyy heitä kuunnellessa. Trumpin hallinnon agendalla on mitä todennäköisimmin ACA:n (eli lempinimeltään Obama Care) kumoaminen. Se oli Trumpin tavoite jo ensimmäisellä kaudella, mutta mitään ei tapahtunut pitkälti kaoottisuuden vuoksi. Tällä kaudella se tulee varmaan tapahtumaan, mutta mitä tulee tilalle on epävarmaa. Trump sanoi tästä kuuluisasti, että hänellä on “konsepti suunnitelmasta”. Suomeksi siis ei mitään. Amerikassa on tällä hetkellä valtavasti ihmisiä, jotka pelkäävät henkensä puolesta. Eräs ACA:n erityisitä piirteistä on, että vakuutusyhtiö ei saa rajata olemassa olevaa vaivaa ulos sopimuksesta, eikä se saa vaikuttaa hintaan. Tämän kaatuessa minun kohtalon toverit voivat joutua maksamaan Amerikan kohtuuttomilla lääkehinnoilla pahimmillaan 100 000 dollaria vuodessa lääkkeistään. Tuhoa tuon kumoaminen tulee aiheuttamaan.
Ehkä hyytävin Trumpin tavoitteista on Schedule F:n uudelleen saattaminen voimaan. Kyseessä on Trumpin ensimmäisen kauden lopussa voimaan tullut säädös, jolla Trump pyrki uudelleenmäärittelemään valtion työntekijöitä niin, että heidät voisi irtisanoa poliittisin periustein. Trump on luvannut, että ensimmäisenä päivänä kun hän on virassa, Schedule F tulee uudelleen voimaan. Tätä varten on jo kerätty listoja MAGA lojalisteista, joita nimitetään irtisanottavien tilalle, mikäli he eivät taivu Trumpin suoraan tahtoon. Tämä ei ole salaliitto, vaan täysin avoimesti tehty lupaus ja täysin avoimesti tehtävä rekrytointi operaatio. Luettavaa atlanticista. Nopeasti mietittynä, meillä jokaisella on varmasti se joku inhokki virkamies suomen jossain virastossa josta varmasti haluaisimme eroon, mutta virkamiehet on mahdoton erottaa poliittisesta syystä ihan hyvin perustein. Esimerkiksi NOAA ja FEMA on virastoja, jotka on tulen alla on tulevalla kaudella. Mitä käy, jos yhdysvalloissa ilmastotieteet menee poliittisen valvonnan alle? Tämä potentiaalisesti tappaa tuhansia syyttömiä ihmisiä huonon reagoinnin ja ilmastodenialismin kautta. Pätevät virkamiehet piti Trumpin aisoissa viimekaudella. Entä nyt? Olen huolissani ilmastonmuutoksen torjunnan tulevaisuudesta, ja yleisesti ympäristön suojelusta.
Jokseenkin talouteen liittyvästi, mutta ei kuitenkaan talouspolitiikkaa. Trumpin ensimmäisellä kaudella FED:n itsenäisyys kävi jo koetuksella. Nyt valmistautuneena, minulla ei ole luottoa sille, että FED on tarpeaksi suojattu instituutiona. Sekä Vance että Trump haluaa, että Presidentti voi sanella korkopolitiikkaa. Ei tarvitse katsoa kuin Turkkiin, mitä käy kun presidentti kuvittelee tietävänsä mikä on sopiva korkotaso taloudelle. Amerikka tai maailma ei ole valmis tähän. Jos FED:n itsenäisyys kyseenalaistetaan, markkinoilla on luvassa hyytävää kyytiä. Nyt en puhu pikku osakemarkkinoiden romahduksesta, vaan dollarin reservivaluutta statuksen totaalisesta tuhoutumisesta. Maailma on vielä nyt unipolaarinen pitkälti dollarin ansiosta. Dollarin status takaa yhdysvalloille erittäin uniikin position alijäämäpolitiikassa. Millään muulla maalla maailmassa ei ole tätä, ja jos tämä viedään pois tuloksena on juuri se mitä Kiina ja Venäjä haluaa, eli monipolaarinen maailma. Haluasin tässä laittaa uskoni sille, että Trumpin pelko Kiinaa kohtaan on suurempaa kuin hänen egonsa, mutta ensimmäinen kausi ei anna uskoa.
Vastuu
Politiikasta voi puhua ikuisesti, mutta ehkä lopetan. Päälimmäinen reaktioni vaalivoittoon ei ole ahdistus tulevasta politiikasta ja kärsimyksestä. Päälimmäinen tunne minulle on uskon menetys. Usko siihen, että jos ihminen tekee pahaa, hän kantaa siitä vastuun. Tälläkin palstalla on näkynyt varsin värikkäitä kannanottoja Trumpin “poliittisista oikeudenkäynneistä”, mutta näissä paistaa päälimmäisenä hyvin vahva informaation puute. Suomen mediaa ei tietenkään ole hirveämmin ole kiinnostanut seurata Trumpin monia oikeudenkäyntejä kuin summittaisesti, joten en siitä niin paljon ole ihmeissäni. Avomielisiä suosittelen kuitenkin vaikka aloittamaan katsomalla dokumentin “Democracy on trial”, joka löytyy YouTubesta, ja ehkä vielä Areenasta nimellä “USA:n demokratia vaarassa”. Se käy läpi ytimekkäästi, mitä Trump tiesi tammikuun 6 päivä, mitä hän teki, mitä hän ei tehnyt ja mihin aikaan kaikki tämä tapahtui. Mutta jatkaakseni itse asiaa, jos Bidenin kaudesta jäi jokin kritiikki päälimmäisenä, se oli Garlandin nimittäminen oikeusministeriksi. Bidenin puolesta on kuitenkin sanottava, että hän teki oikein kun ei painostuksesta huolimatta vaihtanut oikeusministeriään (toisinkuin Trump teki Sessionsille, kun tämä ei suostunut kantamaan vettä kaivoon) julkisesta paineesta huolimatta. M. Obama sanoi sen hyvin. “When they go low, we go high.”. Mutta jos tammikuun 6 päivä ja salaisten dokumenttien levittely ei estä presidenttiyttyjä, mikä pohja on enää lailla? Mikä pohja on lainkuuliaisuudella?
Trumpin lisäksi, jää auki vielä useita muita. Mullerin tutkinnan pohjalta vankilatuomion sai suuri määrä Trumpin 2016 vaalien tiimistä ja neuvonantajista. Mullerin tutkinnan pohjalta saatiin varsin hyvä kuva Trumpin lähipiirin venäjäkytköksistä (vaikka suoraa Trump kytköstä ei voitu todistaa). Nyt maanpetturi Flynn on lentämässä takaisin valkoiseen taloon. Jopa The Intercept – Glenn Greenwaldin (Snowdenin paljastusten pää journalisti) perustama lehti – kirjoitti hetki ennen vaaleja siitä, että Trumpin kampanjan kytkökset venäjään eivät olleet keksittyjä, vaikka The Intercept ja Greenwald on käyttänyt viimeiset 7 vuotta väittäen täysin päinvastaista. Näissäkin vaaleissa saimme jo lukea raportteja Muskin salaisista puheluista venäjälle. Mitään tuskin tullaan tällä kertaa edes tutkimaan. Jos normaali ihminen voi saada vuosien vankilatuomion joissain osavaltioissa suhteellisen pienen kannabis määrän hallussapidosta, ja menettää äänioikeutensa loppuelämäksi, mutta rikkaat eivät joudu vastuuseen edes tiedustelurikoksista, niin miten kukaan enää voi luottaa lain toteutumiseen?
Tänään oli varsin hyvä artikkeli Washington Postissa. Juttu on erään Tammikuun 6 2021 palvelleen Capitolon poliisin kertomus vaaleista ja edellisestä neljästä vuodesta. Vaikka hän oikein syyttääkin vain Republikaaneja siitä mitä tapahtui, ei säästä oikeastaan sanoja Demokraattejakaan kohtaan, sillä demokraatit isuivat viimeiset 4 vuotta hänen mielestään perseellään vallankaappausyrityksen kanssa, ja media teki työnsä kun yritti “sane washata” Trumppia. Artikkeli on lukemisen arvoinen (linkki on taas luettavissa ilmaiseksi kirjautumalla), mutta laiaan jotain tähän
Fanone looks the same as he did when he testified on Capitol Hill more than three years ago: silver-haired, bearded and brawny. On Tuesday, he wore a dark green T-shirt, jeans and camo Crocs. He’d left the police force not long after he’d testified to Congress in July 2021. Then he worked on the book and traveled with Courage for America, an organization founded in the aftermath of the insurrection that aims to prevent another one. When he came back, he’d tried to get a job — at Walmart, at Costco, at Cabela’s — and nothing came through.’ “No one gives you a reason, but it’s pretty obvious,” he said, alluding to his belief that half the country thinks he’s a traitor.
He’d had a contract with CNN that expired late last year, but it wasn’t renewed. Fine by Fanone. He’d hoped the platform would help him lead a conversation about policing in America. Instead, he was livid at the news organization for allowing contributors and guests to “espouse conspiracy theories and bulls— in the name of access.” He was so outraged over CNN’s decision to hold a town hall with Trump that he’d published an op-ed about it in Rolling Stone. The headline: “CNN is hosting a town hall for a guy who tried to get me killed.” He was never again asked to appear on the network, he says.
Mistä päästäänkin…
Lopuksi
Mihin tästä voi mennä? Luin noin kuukausi sitten artikkelin siitä, miten ihmiset ottivat Feman pelastajat vastaan Helenen tuhoamilla alueilla. Artikkeli kuvasi kuinka osa ihmisistä ei suostunut tulemaan eutetuksi, koska kuvitteli että hirmumyrsky on tekosyy, jolla Fema ottaa haltuunsa heidän asuntonsa ja maansa, ja muuttavat ne litium kaivoksiksi. Mihin demokraatit voi mennä, kun puolet maasta uskoo kaikki salaliitot jotka netistä lukee? Mihin USA voi maana mennä? Mitä demokraatit voi tehdä kun heiltä vaaditaan kuuta, ja republikaanelta kelpaa kura? Mitä tehdä kun toinen puolue ajaa maata alas kalliolta, ja toista vaaditaan käyttäytymään nätisti pöydässä?
Vaikea sanoa. Vaalien jäleen minulla on pyörinyt päässäni Konstantinopolilaisen Cavafy:n vuonna 1904 julkaistu runo Waiting for the Barbarians. Haluaisin referoida sen kokonaisuutena tähän sillä tiedän ihmisten olevan vastentahtoisia avaamaan linkkejä foorumeilta. Mutta kunnioittaakseni käännöksen vielä voimassa olevia tekijänoikeuksia, se löytyy viestissä alimpana olevasta Poetry Foundation linkistä, josta sen voi lukea kokonaisuudessaan tekijän luvalla. Mielestäni runolla on yksi selkeä tulkinta, joka ikävä kyllä saattaa kuvata elämäämme aikaa.
