Hmm vaikuttaisi siltä, että tuo ei ole keskuspankin “ennuste”, tai ainakin kovin nopeasti he olisivat takkinsa kääntäneet koronnostolle.
Kirjoitin tänään makrokatsaukseen negatiivisista koroista, jotka eivät oikein näytä enää maistuvan:
5 tykkäystä
Ensi viikolla muuten EKP:n korkokokous. Aika suuri hajonta on odotuksissa sen suhteen, mitä keskuspankki aikoo oikeasti tehdä kun uudelleenarvioi rahapolitiikkaansa:
All time High lukemissa mennään…
Voisiko @Marianne_Palmu mahdollisuuksien mukaan kertoa, mitä tuleva ekp:n(kun on julkaistu) uusirahapolitiikka tarkoittaa asuntovelalliselle? Vieläkö on vuosien ihanne ja lepposet olot minimilyhennyksillä?
1 tykkäys
Juu yritän summata, lisätietoja saadaan puoli viideltä Suomen aikaa 
1 tykkäys
No niin, kävin läpi tuon tiedotteen rahapolitiikan uudelleenarvioinnista. Kuten makrokatsauksessakin mainitsin, prosessi on vasta aluillaan ja kestää vuoden loppuun, mahdollisesti kauemminkin. Eli käytännössä tiedetään, mitä arvioidaan mutta ei sitä, mihin lopputulokseen päädytään.
Koska valmistumista odotellessa tarvitaan kärsivällisyyttä, ei asuntovelallisenkaan kannata hötkyillä. Edelleen markkinaodotuksissa on korkotason pysyminen alhaalla (katsoin, että euroalueen korkoswap neljän vuoden päähän oli edelleen negatiivisella korolla), joten siinä suhteessa näkemykset eivät ole muuttuneet.
6 tykkäystä
Huomenta! Reutersilla oli tarjolla ekonomistikyselyn päivitetyt mediaaniennusteet. Pientä piristymistä mm. USA:ssa ja Ranskassa, mutta hitaan kasvun näkemys vallitsee edelleen vahvana.
1 tykkäys
Vuodelle 2021 Intiaan ennustetaan 6% kasvua. Kovinta maailmassa. Mitä ennustettiin lokakuussa?
2 tykkäystä
“Pörssien suunta” threadia lueskellessa tulee miettineeksi, kuinka nopeasti talouden seuranta ja myös esim rahapoliittinen reaktionopeus on noussut… Peli on muuttunut 2000-luvulla kyllä paljon herkempään ja frekvenssi on kohonnut pirusti.
Sen kvantifoiminen ja vaikutukset talouteen olisivat kiinnostava väikkäriaihe jollekin reippaalle 
1 tykkäys
USA:n bondimarkkina on viime viikkoina “kongergoitunut” vauhdilla Euroopan ja Japanin tielle.
Ennen vuodenvaihdetta ylös laittamani osuva sitaatti vanhenee nyt nopeasti: “The US bond market is no longer the best house in a bad neighbourhood: it is pretty much the only house still standing.”
Jotenkin nyt tämän ja viime viikon aikana tullut todella paha fiilis rahoitusmarkkinasta. Erityisesti jenkkien meiningistä. Listaan jotain pointteja. En halua ruokkia alarmismia tai sano, että huomenna rahamarkkina romahtaa mallia ikibearit vaikka nyt laskussa ollaankin. Markkinoita ja diskurssia on kuitenkin hyvä haastaa. Olen itse esim. edelleen longina osakkeissa.
1. CDS
(Credit default swap) on edelleen kallis suhteutettuna osakekursseihin. Yleensä mennään aika hyvin pariteetissa. Rahoitustoimijat ovat siis ilmeisesti enemmän bearish markkinan kanssa kuin pörssi ja heillä on paras näkemys lainamarkkinoihin. Mielestäni ihan huomionarvoista “sisäpiiritietoa”.
2. Repo:
Hedge fundit käyttää repoa vivuttamiseen. Osta t-billejä, vaihda ne euroiksi repon kautta ja sijoita rahat jonnekin muualle. Ilmeisesti tuolla voi tehdä myös jotain arbitraasia, jossa vipua käytetään vielä enemmän mutta sen logiikka ei ihan auennut mulle.
- Mielenkiintoinen katsaus asiaan: Bank of international settlements - September stress in dollar repo markets: passing or structural?
Mukana kyllä myös ei suoraan tuomionpäivää näyttäviä asioita. Esimerkiksi suurimmat lainoittajat (nettolanoittajia olleet käytännössä ainoastaan Amerikan neljä suurinta pankkia) ovat poistuneet markkinalta siksi, että bondeista saa paremman luottoluokituksen kuin lainaamalla rahaa repossa. Lisäksi pankkien likviditeettiä on poltettu omien ostoihin ja osinkoihin.
FED:n kannalta repo-markkinan toimivuus on kuitenkin edelleen ensisijaisen tärkeää, koska siellä toimivat pankit tarvitsevat likviditeettiä. FED on siis pakotettu repon väärinkäytöstä huolimatta toimimaan siellä.
Konseptia tukee:
- FED on viime päivinä myös hylännyt lainoituspyyntöjä repossa. Miksi FED hylkäisi lainan taatun lainan? En keksi mitään muuta kuin, että FED ei nimenomaisesti halua lainoittaa tiettyjä osapuolia. (mikäli tiettyjen toimijoiden hylkääminen markkinalta noin edes on mahdollista)
- BIS:n tietojen mukaan (yo linkki) USA:n pankit eivät edes lainaa kovin suuria summia suhteessa nyt tehtyihin operaatioihin. Mihin ne rahat menevät josseivat pankeille?
Konseptia vastaan
- Jos FED tietää tilanteen, miksi sille ei ole tehty mitään? Esimerkiksi reguloitu pörssipelurit jotenkin pois markkinalta.
- Uskoiko FED tosiaan, että repo-operaatioita voitaisiin skaalata alas? (n. kuukausi sitten repoa ilmoitettiin rajattavan alle 20B$/d tasoille, lainat ovat nyt kuitenkin olleet lähes 100B$/d) Jos uskoi, tarinasta puuttuu jokin palanen. Jokin asia ei ole palautunut normaaliksi FED:n oletuksen mukaan. Mikä? - en tiedä, eikä tunnu tietävän kukaan muukaan.
Tärkein huomio kuitenkin, että jos tämä tarina on edes puoliksi totta FED katsoo aika hemmetisti läpi sormien. Hedge fundeista raha kuitenkin virtaa suoraan markkinoille. Menee erittäin pahasti keskuspankin mandaatin ulkopuolelle. Olemme ehkä syvemmällä keskuspankkitaloudessa kuin arvaammekaan.
*hedge fundithan eivät voi suoraan toimia repossa, mutta kykenevät siihen käyttämällä proxyna tavallista tai investointipankkia.
3. Keskuspankkielvytys ja diskurssi keskuspankkien kaikkivoipaisuudesta saattaa olla väärä
Koko 2010-luku on enemmän tai vähemmän elvytetty. Korkojen laskeminen tai QE ei ole kuitenkaan tuottanut juuri yhtään reaalitalouden kasvua. Jos nyt oikeasti ajadutaan taantumaan koronan katalysoimana en usko, että keskuspankit voivat enää tehdä juuri mitään. Se, että keskuspankkien korkoa lasketaan puoli prosenttia ei nosta vakaiden yrityksien investointeja pätkän vertaa. Kaikki omaisuusluokat ovat jo saturoituneet. Ihan käytännönläheisesti ajateltuna jos 15% junk bondin korosta riskittömän pääoman kustannus laskee 0,5%-yks se ei pelasta yhtäkään firmaa.
Liittyen tähän junk-bondien korot ovat itseasiassa nyt nousseet, mutta liittyy enemmän ympäröivään markkinaturbulenssiin. Ei tee kuitenkaan hyvää taloudelle:
Yleisesti sijoittajien keskuudessa diskurssi tuntuu olevan, että keskuspankit kyllä saapuvat pelastamaan markkinat ja talouden hädän tullen. Tässä on kaksi ongelmaa: 1. Keskuspankkien pelivara on oikeasti lähes nolla. 2. Markkinat on jo niin saturoitu QE:llä, että sen vaikutukset reaalitalouteen ovat aivan marginaaliset.
Ensimmäisenä ongelmana keskuspankeilla on, että riskittömän pääoman tuotto on jo nolla ja koroilla riskittömän pääoman hintaa voidaan laskea vain nollaan asti. Nollan päälle sijoittaja laskee kuitenkin aina riskin ja vaatii tämän ja vähän päälle tuottona sijoitukselleen.
Jos nykypisteestä halutaan jatkaa keskuspankkielvytystä ainoa tapa tunkea rahaa markkinoille on se, että keskuspankit maksavat osan sijoittajan riskipreemiosta eli käytännössä esim. QE:n hengessä ostamalla high-yield assetteja ylihintaan. Sanoisin, että seuraukset taloudessa saattaa olla aika arvaamattomia, koska tällöin FED suorastaan sallii tappiolliset sijoitukset, bail-outtaa sijoittajat tappioista ja kannustaa pääomia tuhoavaan allokaatioon. Tunnustan, että tämä ajatus ei ole ihan valmis ja kuulen varsinkin tästä mielelläni eriävän mielipiteen. Erityisesti mitä kävisi taloudelle jos näin kuitenkin tehtäisiin.
Mieluummin vaikka helikopterirahaa (mulle ainakin kelpaisi, suorana tilisiirtona keskuspankilta tänne kiitos ). Ei tue pääomia tuhoavaa allokointia.
Toinen ongelma on elvytyksen marginaalisen pienet vaikutukset. Hahmottelen ensin elvytyksen suuruusluokan:
USA:n bruttokansantuote on n. 20,54 biljoonaa ja joidenkin arvioiden mukaan pääomaa n. 4,2-kertaisesti siihen verrattuna eli ~86 biljoonaa. Fedin taseessa tavaraa on nyt 4,2 biljoonaa eli lähes 5% koko USA:n kansanvarallisuudesta.
Viime syksyn FED:n taseen pohjista on nyt 170 päivää. Sen jälkeen FED:n tase on kasvanut 0,48 biljoonaa dollaria.
Annualisoituna kasvu suhteessa kansanvarallisuuteen on n. 1,2% ja vastaavasti bruttokansantuotteeseen 4,2-kertaisesti eli ~5%.
Mitä tuolla viidellä prosentilla bruttokansantuotteesta on saatu reaalitalouteen? - ei juuri mitään. Miksi siis sijoittajan olisi syytä olettaa, että oikeassa taantumassa seuraava - kertaluokkaa suurempi - elvytysohjelma auttaisi ja nostaisi talouden suosta?
18 tykkäystä
FED ilmoitti pistävänsä repo-operaatioissa kaasun pohjaan, uutta vaihdetta silmään ja tankkiin nitroa. Repojen voimassaoloa pidennetään: nyt lainaa tarjotaan jopa 84 päivää pitkänä ja yksittäisen operaation koot jopa 500 miljardia dollaria.
Repo-operaatiot tulee näyttämään tältä.
Ja miltä nuo näyttää taseessa ajan suhteen? - no tältä (huom, jokaisen kohdalla “vähintään”):
Pahoittelen heikkoa väritystä, mutta huiput joskus ~10.4. summana 6000 miljardia
Lisäksi tänään ammuttiin 1500 miljardia repoon - en tiedä millaisilla maturiteeteilla.
Summa summarum, FED tulee kasvattamaan tasettaan nykyisestä neljästä biljoonasta kymmeneen noin kuukaudessa. Lisättävä summa vastaa kolmannesta vuosittaisesta USA:n bruttokansantuotteesta.
*kaikki luvut tässä ja edellisessä tottakai suomalaisittain.
3 tykkäystä
Helsingin yliopiston avoin verkkokurssi talouskriiseistä alkoi tänään ja luentoja ilmestyy seuraavan kuukauden aikana muutaman päivän välein. Käsittelyssä on viime vuosikymmenien talouskriisit ja nykyisen kriisin asettaminen perspektiiviin.
Ensimmäinen luento Youtubessa:
10 tykkäystä
Tähän ketjuun kaipaisin lisää keskustelua. Onko jotain hyvää kanavaa mistä voisi seurata, lukea ja opiskella enemmänkin euriborien kehitystä / ennusteita ym. aiheeseen liittyvää? Yleisesti ottaen intterwebistä löytyy euriborit ja niiden historiakäppyrät. Inflaatiosta samaten. Näiden keskinäinen suhde ja sen ymmärtäminen vaatisi hieman perehtymistä.
Viimeistään asuntokauppojen näkökulmasta euriborien kehitys ja ennusteet tulevat ajankohtaiseksi. Muun muassa onko ajankohtaista ottaa asuntolainaan korkosuojaksi 6kk euribor 0,25% - 1,05% korkoputkella seuraavalle seitsemälle vuodelle vai mennä 12kk euriborilla. 12kk euriborin tarvisi nousta tuonne 1,05% yläpuolelle, jotta alkaisi harmittamaan ettei ottanut tuota korkoputkea. Tämä vaatisi siis yli prosentin verran korkojen nousua. Euroalueen talous ei taida tällaista kestää? Inflaatio on ollut vuoden 2016 jälkeen 1-2% haarukassa, mutta euriborit ovat pysyneet nollan alapuolella. Vuosien 2018 ja 2019 välissä inflaatio oli hetkellisesti yli 2% ja euriborit ovat olleet nousujohteisia samalla aikajänteella. Inflaation taas laskiessa euriborit kääntyneet myös nopeasti laskuun. Ymmärtääkseni seuraavat neljä vuotta olisi ilman koronaakin ollut elvytysvuosia matalilla koroilla? Miten tämä tilanne nyt siihen vaikuttaa? Pidentääkö entisestään vai onko keskuspankkien rahalinkoja vastaan nostettava korkoja jossain vaiheessa?
Epävarmuus ja inflaatio nostattanevat euriboreja? Voiko nyt sanoa, että 12kk euriborin on nostanut markkinoiden epävarmuus, eikä niinkään inflaatio, koska inflaatio on tänä vuonna laskenut jo 0,6%:iin Suomessa? Epävarmojen aikojen jälkeen jos inflaatio edelleen pysyy 0-1,5% välillä, voidaan olettaa ettei korot nousisi?
2 tykkäystä
Moikka! Mukavaa että tätäkin ketjua aktivoidaan! @Nyyb.K :kin näistä euribor-asioista minulta tiedusteli jo pari viikkoa sitten. Pahoittelen, että en heti huomannut siihen reagoida, mutta toivottavasti tässä osaan avata korkojen salaisuuksia hieman. Tosiaan euriborit ovat olleet nousussa viime viikkojen aikana. Etenkin koronapandemian eteneminen lisäsi epävarmuutta myös interbank-markkinalla, mikä sitten heijastui euriboreihin. Etenkin 3-12 kuukauden euriborit reagoivat voimakkaammin, koska näkyvyys tälle ajanjaksolle on koronaepidemian vuoksi huono. Huhtikuussa korot sen sijaan laskivat hieman, mutta ovat edelleen pandemiaa edeltävän ajanjakson yläpuolella.
Epävarmuus interbank-markkinalla johtuu puolestaan euribor-paneelin pankeista (eli siitä joukosta, joka kukin päivä koron määrittää). Kuten alla olevasta kuvasta on nähtävissä, kolmasosa näistä pankeista on italialais- ja espanjalaispankkeja eli toimivat niissä maissa, joissa taloudet ovat haavoittuvaisempia ja joihin koronakriisi iski suhteessa pahimmin Euroopassa. Ei ihme siis, että epävarmuutta on ilmassa edelleen, kriisin loppumisen ennustaminen kun on hapuilua pimeässä. Lisätietoja Euribor-systeemistä löytyy täältä.
Olet ihan oikeilla jäljillä siinä, että epävarmuus nostaa euriboreja ja osansa on myös inflaatio-odotuksilla. Euroopan keskuspankilla on ensisijaisena tavoitteenaan hintavakaus ja EKP:n ohjauskorko heijastelee muutoksia myös euriboreissa, joten inflaatio kiinnostaa senkin vuoksi. Inflaatio-odotukset eivät viime vuosina ole olleet häävejä ja pitkän aikavälin odotukset ovat entisestään laskeneet paitsi euroalueella (nyt odotukset painuneet jo alle 1 %:n), myös USA:ssa. Tämä kertoo siitä, että markkinoilla hinnoitellaan hyvin heikkoa inflaatiota ja hyvin matalaa korkoympäristöä. Jos korko-odotukset olivat matalia ennen koronakriisiä, nyt korkojen nousua euroalueella pidetään entistä epävarmempana lähivuosina.
7 tykkäystä
USA:ssa deflaatio -0.8%. Ei ihme, että Fed on aggressiivinen. Velkadeflaatiota tässä viimeisenä kaivataan. Velkaa on niin paljon, että se rajoittaa jo talouskasvua, koska talouskasvu korreloi velan kasvun kanssa. Jos lisävelalla investoidaan tuottaviin kohteisiin, talouskasvu kiihtyy, mutta jos velanhoitomenot kasvavat liian isoiksi, kaikkeen muuhun jää vähemmän rahaa. Korkoja on siis pakko ohjata alas, jotta velanhoitomenot eivät kasvaisi vaikka velkamäärä kasvaa.
Ollaan menossa kohti MMT, jossa kp rahoittaa valtiota suoraan. Sitä vaan mietin, että voiko kp sitten aikanaan antaa valtion velkoja anteeksi kun ei se niitä saa takaisin markkinoillekaan tyrkättyä. Miltä kp:n tase siinä tilanteessa näyttäisi? Luultavasti oma pääoma menisi negatiiviseksi. Negatiivinen opo taas on uskottavuusongelma kaikille muille keskuspankeille, mutta ei Fedille, koska dollarien kysyntä riittää vaihtoehtojen puutteessa.
1 tykkäys
Kehittyvien maiden (e) teollisuus ja maatalous (nykyään kai palvelutkin melko paljon) perustuvat isolta osin kehittyneiden maiden (d) kulutukseen. Globaali talous on d maiden dominoima, vaikka kasvu tulee suurimmaksi osaksi e maista. Alkavatko d globaalissa taantumassa erikoistua entistä enemmän (jolloin tuottavuus paranee ja e pysyy edelleen kasvussa) vai päinvastoin siityä protektionismiin (jolloin tuottavuus huononee ja e menettää kaikkein eniten)?
Protektionismi johtaisi kelluvilla valuutoilla kai e maiden valuuttojen heikkenemiseen, jolloin suhteellinen kilpailuetu kannustaisi d maita siirtämään tuotantoa taas e maihin, mutta uusi tasapainotila olisi varmaan e maille huonompi kuin nykyinen?
Mitataanko inflaatiota “oikein”?
Tehdäänkö rahapolitiikkaa “oikein”?
Talouskasvua vai inflaatiota
Disinflaatiota on jatkunut läntisissä maissa jo vuosikaudet. Hintojen laskun takana ovat paitsi teknologinen kehitys ja halvempiin tuotantomaihin siirtyminen, joka on painanut tavaroiden hinnat alas, myös kuluttajien (ja yritysten) insentiivi juosta halvemman hinnan perässä laadusta välittämättä. Esimerkiksi sohvakalusto tai pesukone ostettiin ennen 10 - 20 vuodeksi, nykyisin muutamaksi vuodeksi. Ennen villapaita tai kengät ostettiin vähintään viideksi vuodeksi, nykyään enää vain yhdeksi vuodeksi! Vaikka yksikköhinta on alentunut, tulemme käyttäneeksi samoihin tavaroihin paljon enemmän rahaa kuin parikymmentä vuotta sitten.
Inflaation mittaamisessa laadullisia kriteereitä otetaan kyllä huomioon, mutta laatu tarkoittaa ominaisuuksia, ei sitä että tuote on hyvin tehty. Kuluttajakorin kiertonopeus on siis selvästi kiihtynyt. BKT-mittareissa se tilastoidaan talouskasvuksi. Mutta on vaikea erotella, missä määrin kiertonopeuden kasvu on talouskasvua ja missä määrin inflaatiota. Jos ostamme uudet lenkkarit siksi, että haluamme tehdä niin ja meillä on niihin varaa, kyse on talouskasvusta. Mutta jos ostamme ne “vastentahtoisesti” siksi, että edelliset menivät rikki taas kerran nopeammin kuin aikaisemmat, kyse on ainakin jossakin määrin inflaatiosta.
Onko rahapolitiikka toiminut
Kuluttajakorin kiertonopeuden kasvu osoittaa, että disinflaatio ei ennen koronapandemiaa johtunut niinkään kysynnän heikkoudesta, vaan tarjonnasta. Deflatorisia voimia on ollut liikkeellä runsaasti jo ennen kysyntäshokkia. Rahan parkkeeraaminen keskuspankkien taseisiin hidastaa pääoman kiertonopeutta ja siten inflaatiota. Yritysten toimintojen tehostaminen on johtanut tavaroiden ja palveluiden entistä nopeampaan rahaksi muuttamiseen - siinäkin tavaroiden kiertonopeus on kiihtynyt enemmän kuin pääoman. Työnteon muuttuessa palkansaajien hinnoitteluvoima on murentunut ja työnantajien kasvanut, eikä palkkainflaatiotakaan ole tullut. Näissä olosuhteissa korkojen alentamisella ei inflaatiota saada kovinkaan positiiviseksi, mutta jyrkempää hintojen laskua sillä voidaan ehkä ehkäistä. Siksi en ole valmis väittämään, että rahapolitiikka olisi ollut tehotonta. Emme tiedä, miten olisi käynyt ilman kevyttä rapoa.
Onko keskuspankki toteuttanut tehtäväänsä hintavakaudesta? Mielestäni on. Miksi inflaation pitäisi olla juuri 2 %? Euroalueen inflaatio on ollut vakaata ja hinnat ovat olleet vakaita, vaikka kahteen prosenttiin ei olekaan ylletty.
Miten tästä eteenpäin?
Keskuspankkien valtaisasta tuesta huolimatta talouskasvu on ollut aneemista. EKP huusi valtioita elvytystalkoisiin jo vuosia aikaisemmin. Ellei Eurooppaan olisi juurtunut talouskuriajattelu näin syvään, kenties olisimme kohdanneet kysyntäshokin paremmista lähtökohdista. On vaikea nähdä uslopääsyä tästä tilanteesta ilman velkojen leikkauksia.
4 tykkäystä
Puheenaiheessa puheenaiheena euro. Kiinnostavaa ja selkeää puhetta euron menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Kuuntelusuositus täältä. Itse opin ainakin paljon. 
3 tykkäystä
