Uusi normaali vai pysyvä häiriö - inflaatio, elvytys ja talouskasvu

Marianne_Palmu · Marraskuu 17, 2020, 6.12am

Niinpä, maailma muuttuu. Edelleenkin hyvänä esimerkkinä ovat EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen velkakriteerit (esim. julkinen velka max 60 % BKT:sta) vastaan todellisuus ja alemmassa kuviossa vielä koronaelvytyksen tuoma kasvu velkatasoihin:

Taloustieteilijälle tämä on todella mielenkiintoista. Talous muuttuu niin kovaa tahtia, että vanhat lainalaisuudet eivät päde. Esimerkkinä rahapolitiikan viimeiset 10 vuotta, jona aikana on nähty suuri muutos. Haastavaa tässä on se, että perinteisiä teorioita kyseenalaistetaan, mutta ei ole oikein vielä uuttakaan tarjolla koska nyky-ympäristössä on eletty kuitenkin vain vähän aikaa. Linkkaamani blogi on lähes viiden vuoden takaa, mutta keskuspankeissa tätä viestiä toistellaan edelleen ja onhan EKP:llakin se hintavakaustavoite edelleen olemassa. Onneksi tällä foorumilla haastetaan näitä ja olen todella kiitollinen, kun niin tehdään, sillä se tuulettaa omiakin ajatuksiani!

Artisti · Marraskuu 17, 2020, 10.04am

Joo ja siis esim Raoul Pal puhuu jo siitä että nykyisenlainen keskuspankki-pankit-valtio-valuutta -malli raiskataan niin loppuun että tarvitaan uudenlainen malli, esim perustuen uusiin keskuspankki-kohtaisiin digitaalisiin valuuttoihin. Hänen visio on että pankit leikataan välistä pois ja keskuspankit rahoittavat valtioita ja ehkä yksityistä puolta jotenkin suoraan

Tämä nyt vähän yläpilveä jalat ilmassa, mutta kiinnostavaa. Onhan tässä poliittinen riski siihen että rahaa yksinkertaisesti nyt printataan aivan liikaa koska se on poliittisesti helppo tie.

Henry_James · Joulukuu 16, 2020, 8.06pm

En löytänyt haulla parempaakaan topiccia aiheesta niin kysyn sitten täällä. Osaisiko joku sanoa millaisilla kirjanpidollisilla transaktioilla tapahtuu keskuspankkien valtiolainavelkakirjojen ostot? Välissä on kuitenkin liikepankit. Meneekö bondit myös kirjanpidollisesti EKP:n taseeseen? Tähän ei osannut vastata edes taloustieteilijät Päivi Puonti & Tuomas Malinen #puheenaihe podcastin haastattelussa.

Toisena bulleromaisena pohdintana olisi seuraava: Puhutaan paljon nollakorkojen vahingollisuudesta pankkisektorille, miten tämä käytännössä vaikuttaa pankkeihin, tiedän että yliyönlainaus ja repomarkkinoilla maksetaan nollakorkoja, mutta eikö esimerkiksi EKP voisi vain päättää että heidän taseessaan oleville liikepankkien reservivaatimuksille ei tarvitse maksaa negatiivista korkoa - jolloin pankit kärsisivät ainakin vähemmän tästä korkoympäristöstä…

Kiitokset jos joku viitsii avata näitä

eeloni · Joulukuu 24, 2020, 6.49pm

Sinänsä keskuspankkien käytännön todellisesta menettelystä mikäänlaista käytännön kokemusta omaamatta (mutta entisenä laskentapuolen ‘tilirottana’) voisi ajatella kirjaavansa amerikkalaisen kaksipuolisen kirjanpidon mukaan:

Keskuspankki luo miljardi dollaria: per dollaritili miljardi dollaria an oma pääoma miljardi dollaria (hepskukkuu näin vaan luotiin miljaardi tyhjästä parilla näpäytyksellä, helppoa kun sen osaa!)
Keskuspankki ostaa miljardin velkakirjan: per velkakirjat miljardi dollaria an dollaritili miljardi doll.
eli siis summa summarum: per velkakirjat miljardi dollaria an oma pääoma miljardi dollaria
Ongelma lienee se, että onko taseen ‘toisella puolella’ todella jotain arvoa (‘oman pääman katteena’), kuten että kykeneekö/haluaako velallinen maksaa velkakirjansa summan. Modern Monetary Theory (MMT) ei nähne ongelmaa, joku muinaiskääkkä voi olla huolissaankin.

JNivala · Tammikuu 8, 2021, 11.22am

Jotain ajatuksia taas nykyhetkestä itsellä. Helpompi itselle kun saa purkaa ajatuksia tekstimuodossa ylös.

Kuuntelin tuossa Helsingin yliopiston talouskriisit -sarjaa uudelleen. Tuosta käy aika hyvin ilmi, että ihmishistoriassa on ollut jatkuvasti kriisejä ja ongelmia talousjärjestelmän kanssa 1800-luvulta saakka (aikaisemmista tapahtumista ei puhuttu). Itseasiassa 1945 - 1970 luvun alku taitaa olla pisimpiä jaksoja jossa ollaan menty samankaltaisella reseptillä ilman merkittäviä ongelmia. Toki tuossa auttoi maiden jälleenrakennus WWII jälkeen.

Sitten asiaan. Kuten meidän taloushistoria osoittaa, talousjärjestelmämme on muuttunut jatkuvasti. Nykyinen keskuspankkijohtoinen systeemi on suunnilleen vuosituhannen vaihteesta asti, tuolloin keskuspankkien roolia kasvatettiin. Syvemmälle velkaongelmiin päädyttiin sitten finanssikriisin myötä. En olisi järin yllättynyt vaikka tässä taloiusjärjestelään tulisi muutoksia lähitulevaisuudessa, aivan kuten historiassa on ollut tapana käydä. En näe, että tämä kerta olisi mitenkään poikkeuksellista.

Nykytilanteen faktat:

Valtiot ovat äärimmilleen velkaantuneita.
Yksityinen sektori on velkaantunut.
Korot ovat ennätys alhaalla (alhaisia korkoja on ollut ennenkin ja ne ovat aina nousseet) lopulta.
Perinteistä inflaatiota ei toistaiseksi ole tullut historiallisen suuresta elvytysmäärästä huolimatta.

Mihin tämä tie vie? Automaattisesti elpyminen ei tule tapahtumaan, meillä ei ole tukena myöskään esimerkiksi WWII jälkeisiä massiivisia jälleenrakentamisen hyötyjä. Koronakriisi on vienyt velkaantumisasteet äärimmäisyyksiin. Kun koronakriisi on ohi (toivottavasti kesään mennessä), niin on viimeistään katsottava mitä seuraavaksi. Rahapolitiikalla ei ole oikein enää mitään tehtävissä, jolloin mielestäni ratkaisun avaimet ovat finanssipolitiikassa. Keskuspankkien tehtävä on nyt vain pitää olosuhteet (korot, likviditeetti) valtioille ja yrityksille otollisena, jotta velkaantuminen ei tule kaatumaan valtioille kohtaloksi lähivuosina. Finanssikriisissä meidät pelasti keskuspankkien rahapolitiikka, mutta nyt ratkaisun avaimet on finanssipolitiikassa.

Näen tässä nyt pari ihan mahdollista skenaariota:

Optimistinen. Finanssipolitiikka on globaalisti merkittävissä maissa onnistunutta ja talous lähtee rullaamaan, valtiot päätyvät jossain vaiheessa taas taseeltaan ylijäämäisiksi. Inflaatio on pysynyt olemattomana tai hallinnassa 0-4 % välillä.
Kauhuskenaario. Inflaatio lähtee vihdoin liikkeelle ja kun tiedetään kuinka paljon rahan määrä on lisääntynyt, niin inflaato lähteekin heti laukalle muutamiin prosentteihin. Koska keskuspankit eivät voi korkopolitiikalla vähentää kysyntää valtioiden ja yritysten velkataakan takia, niin olemme kusessa. Korot pysyvät matalina, mutta inflaatio ei: ihmisten velanottohalukkuus kasvaa koska inflaatio syö velkaa ja korot pysyvät alhaana. Raha lähtee kunnolla liikkeelle ja inflaatio yltyy. Lopputuleman voi päätellä.

Se miksi itse olen huolestunut, niin pidän tuota kauhuskenaariota jopa yllättävän mahdollisena. Se mikä on kaikista pelottavinta, niin homma ei välttämättä ole juuri nyt edes päättäjien omissa käsissä. Rahaa on jo painettu valtavasti ja jenkeissä todennäköisesti uudet tukirahat tulevat nousemaan tuonne 2000$ kieppeille / asukas. Mikäli tuo inflaatio oikeasti yltyy, niin ollaan oikeasti isoissa ongelmissa.

Taloustiede on siitä metkaa, että se on pitkälti mutuilua ja valistuneita arvauksia, toisin kuin vaikkapa lääketiede. Taloustieteessä on paljon eri tavalla asioista ajattelijoita, aukotonta oikeaa / väärää tapaa tehdä raha- ja finanssipolitiikkaa ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt. Nyt johdossa on nykyisellä tavalla olevia ajattelijoita. Kuitenkin, ei tuolla valtioiden johdossa tai FEDin Powell oikeasti tiedä kukaan onko tämä oikea tie.

Noh, tämä oli tällaista sekavaa ajatuksenvirtaa. Sainpahan kirjattua vähän ylös ajatuksia.

Kokona · Tammikuu 8, 2021, 11.31am

Tähän liittyen Vernerin hyvä teksti:

ja Olli Rehnin kirja-arvio:

Nämä on linkattu jo aikaisemmin muissa ryhmissä

JNivala · Tammikuu 8, 2021, 11.40am

@Verneri_Pulkkinen maintsit tuossa Q&A -vastauksessasi inflaatiota heikentäväksi tekijäksi demografiset tekijät. Eikö tuo ole nimenomaan inflaatiota kiihdyttävä tekijä, koska maailman väestö on iäkkäämpää kuin koskaan ja eläkeikäisethän ennemminkin kuluttavat voimakkaasti kuin säästävät? Toki demografiaan kuuluu muitakin tekijöitä kuten väestönkasvu kokonaisuudessaan, mutta en näkisi demografisia tekijöitä kyllä pelkästään inflaatiota hidastavina tekijöinä.

Verneri_Pulkkinen · Tammikuu 8, 2021, 12.40pm

Hyvä kysymys, ja vaikea aihe!

Oma vajavainen käsitys on, että demografista kehitystä eli meidän tapauksessa väestön vanhenemista pidetään yhtenä mahdollisena syynä inflaation vähäisyyteen. Ainakin maissa, missä väestö vanhenee on myös inflaatio heikkoa (Japani, euroalue). Intuitiivisesti voisi myös ajatella, että kun työikäisten määrä laskee, hidastuu talouskasvu ja sitä mukaa myös inflaatio. Fedhän puhuu myös demografiasta yhtenä syynä korkojen kehitykseen.

“Second, the general level of interest rates has fallen both here in the United States and around the world. Estimates of the neutral federal funds rate, which is the rate consistent with the economy operating at full strength and with stable inflation, have fallen substantially, in large part reflecting a fall in the equilibrium real interest rate, or “r-star.” This rate is not affected by monetary policy but instead is driven by fundamental factors in the economy, including demographics and productivity growth—the same factors that drive potential economic growth”

Kun plärää tutkimuspapereita, huomaa että tutkimuksia löytyy suuntaan ja toiseen. Esim. täällä todetaan, että demografialla on väliä:

“In this paper we present evidence in favour of a long-run positive relationship between the
inflation rate stripped out of the energy and food components and demographic trends proxied
by the growth rate of working-age relative to total population. The positive relationship holds
also after attempting to control for monetary policy by using the short-term interest rate,
albeit it becomes much weaker. The growth rate of the working age population has been on
a downward trend and based on the projections of the United Nations, it is likely to stay
subdued in the economies that we analysed.”

Kun taas täällä todetaan, että kun nimenomaan työikäinen väestö surkastuu ja vanhusten/lasten eli elätettävien määrä lisääntyy, kiihtyisi myös inflaatio.

"Our analysis reveals a stable pattern in data from 1870 to 2016. This takes the shape of a
statistically significant relationship between the age structure of the population and lowfrequency inflation. Specifically, the young and old are generally associated with higher
inflation while working age cohorts are associated with lower inflation. This relationship is
robust to changes in estimation methodology and sample.
The results are also economically significant. The age structure accounts for a substantial
part of low-frequency inflation variation, both at the country-specific and global level. It may
also provide a partial answer to why inflation has been so low in the past decade. Our findings
suggest that the inflationary pressure from the increasing share of the old is not yet strong
enough to offset the disinflationary pressures from the declining share of the young. Yet, the
Great Recession may also have had large and lasting additional effects on inflation, which are
difficult to disentangle from those deriving from the age structure. "

@Marianne_Palmu osaa ekonomistina varmaan sanoa enemmän!

Marianne_Palmu · Tammikuu 8, 2021, 12.42pm

Tohdin laittaa omia ajatuksiani tähän, kun niin mielenkiintoisesta aiheesta keskustellaan Goodhart ja Pradhan nostavat esiin tuossa yllä mainitussa kirjassa ikääntyvän väestön ja heidän kulutushalut inflaatiota vahvistavaksi tekijäksi. Yleisesti ajatellaan, että väestön ikääntyminen on inflaatiota hidastava seikka, koska se vähentää työn tarjontaa ja hidastaa potentiaalisen tuotannon kasvua. Ikääntyminen myös vähentää kokonaiskysyntää, sillä se lisää kokonaissäästämistä ja pienentää tuloja. Työikäisen väestön supistuminen vähentää suoraa työn tarjontaa ja siten hidastaa potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia. Väestön ikääntyminen alentaa myös kokonaiskysyntää, koska se lisää säästämistä (etenkin elinajan odotteen pidentyessä ja pienentää tuloja. Lisäksi demografialla on näppinsä pelissä heikentyneen tuottavuuskehityksen kanssa.

Aihetta on käsitelty mm. Suomen pankin julkaisussa, josta ao. kuviokin on poimittu

Mutta kuten Vernerikin mainitsi, tähän on tutkimuksia puolesta ja vastaan. Viimeiset pari vuosikymmentä puhuvat disinflatorisen kehityksen puolesta, mutta kuten tiedämme, historia ei aina toista itseään

Dumb_money · Tammikuu 8, 2021, 12.43pm

Jos velka ja kriisit siihen liittyen kiinnostaa enemmän niin Ray Dalion uusimman kirjan asiaan liittyen saa ladattua ilmaisena pdfnä! Mielestäni miehen ajatukset ovat lukemisen arvoisia ja hän kirjoittaa niistä vielä kohtuullisen ymmärrettävästi.
Toki lukemista on tässä vähintään riittävästi Principles by Ray Dalio - Principles for Navigating Big Debt Crises

S_E_Fidelis · Tammikuu 12, 2021, 5.29pm

5.1.2021 käyty ja eilen julkaistu DoubleLine Capital Panelikeskustelua.
Ensimmäisessä osassa aiheena globaali makrotalous, näkymiä vuodelle 2021.

Erittäin mielenkiintoista keskustelua. Asiantunteva porukka:
Jeffrey Gundlach, Danielle DiMartino Booth, James Bianco, David Rosenberg ja Edward Hyman

Aiheita mm:
Inflaatio - On jo täällä. Näkyy jo asuntomarkkinoilla. FED tekee kaikkensa että inflaatio saadaan aikaiseksi. “In it to win it”
Fiskaalinen elvytys - Universal Basic Income, MMT

(Alussa pitkähkö 4min osallistujien esittely)

Marianne_Palmu · Tammikuu 13, 2021, 5.52am

Tämän foorumikeskustelun innoittamana (kiitos taas teille ajatuksesta) ja osin sen lähteitä lainaten tein tänään makrokatsauksen demografisista tekijöistä inflaation taustalla.

JNivala · Tammikuu 13, 2021, 9.41am

Kiitos kattavasta vastauksesta! Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, minkälainen globaalivaikutus tuolla väestön ikääntymisellä tulee olemaan. Tuossahan on teoriassa mahdollista, että inflaatio käyttäytyy jopa eri tavalla eri maissa joissa ikääntyneen väestön osuus kasvaa. Kuitenkin kulutus- ja säästämistottumukset ovat hyvin erilaisia niin eri sukupolvissa, kuin myös eri kulttuureja verratessa.

mskomu · Tammikuu 13, 2021, 10.45am

Sellainen tuli vielä mieleen ikääntyvästä väestöstä ja eläkejärjestelmästä. Suomessa ja ymmärtääkseni aika pitkälti euroalueella muutenkin eläkkeet maksetaan nykyisten työntekijöiden palkoista, eikä eläkerahastoista. Voidaanko jossain vaiheessa eläkerahastoja saatetaan alkaa syömään? Voisiko tämä luoda painetta vakaiden sijoituskohteiden myyntilaidalle ja samalla boostata kulutusta?

Näkisin tuon sinällään mahdollisena, koska eläkkeiden leikkaamisen ehdottamista suurempaa poliittista itsemurhaa on vaikea miettiä. Ja taas eläkemaksujen nostossakin voi joku päivä nousta tie pystyyn, jolloin populistien voisi olla helppo kalastella ääniä kuormasta syömällä. Tosin tämä ei varmaan ihan hetkeen toteudu, mutta joskus ehkä.

investorperish · Helmikuu 28, 2021, 9.21pm

Olen pohtinut, että valtioiden velkaantuessa kovin paljon ja keskuspankkien käytännössä rahoittaessa valtioita, väistämätön seuraus on inflaation kasvu jollain aikavälillä. Varsinkin, kun korkotaso on pakko pitää alhaalla, jotta valtiot eivät mene vararikkoon. Periaatteessahan inflaatio on talouskasvun ohella ainoa järkevä tapa sulatella velkavuori pois (kuten 2. maailmansodan jälkeen). Mitä mieltä te olette ja miten sijoittajan kannattaisi siihen suhtautua?

Henkka010 · Maaliskuu 12, 2021, 1.44pm

En löytänyt parempaa otsikkoa niin laitoin tänne.
Osaako Marianne tai joku muu vastata. Olen miettinyt tuota Yhdysvaltain velanottoa. Olisiko mahdollista, että mieluummin kun olisi otettu lisää velkaa, jonka FED ostaa, niin FED olisikin antanut vanhoja lainoja/velkoja anteeksi (eli teknillisesti vaikka mahdollistanut vanhojen lainojen uudelleen rahoitusta consol bondeilla, missä olisi 0% kuponki) ja näin ollen valtiolle olisi jäänyt enemmän rahaa, kun ei tarvitse maksaa niin paljon korkoa ja lyhentää lainoja. Tätä rahaa olisi sitten voinut käyttää elvytykseen. Silloinhan teoriassa velkataakka olisi pienentynyt ja Yhdysvaltain luottokelpoisuus parantanut, mutta oltaisiin kuitenkin voitu elvyttää.

Marianne_Palmu · Maaliskuu 16, 2021, 9.26am

Moikka! Nyt tuli sen verran hyvä kysymys, että teen tuosta erikseen makrokommentin. Linkitän sen tänne, kun saan valmiiksi

Tompe · Maaliskuu 19, 2021, 1.26pm

Mariannen vastausta odotellessa mietin, että keskuspankin uskottavuuden kannalta taseessa pitää olla sellaista varallisuutta jonka voi myydä markkinoille ainakin teoriassa. En tiedä katsotaanko yksittäisen velkojan omistamien papereiden ehtojen muutos* “tekniseksi defaultiksi” joka esim. laukaisisi cds:t mutta ainakaan nolla- tai hyvin matalakorkoiset ikuisuuslainat eivät kovin hyvällä hinnalla liikkuisi keskuspankista vapaille markkinoille - ellei käsillä olisi muutoin äärimmäisen negatiiviset korot. Negatiivinen korko taas sotii niin pahoin jo yleistä oikeustajuakin vastaan että maailmanvaluutalle sitä ei sallittane pitkäksi aikaa.

Itse luulen, että korkokulut eivät tällä hetkellä näyttele kovin suurta roolia valtion budjetissa. Velkoja toki erääntyy koko ajan maksuun mutta koko ajan myös lasketaan liikkeelle uutta.

*velkakirjan ehdoissa voi olla pykäliä jotka määrittelee mitkä tapahtumat ovat tulkittava defaultiksi

Marianne_Palmu · Maaliskuu 23, 2021, 4.45am

Huomenta! Sain viimein makrokommentin valmiiksi, ja se on tarjolla täällä:

@Tompe , mietin artikkelia kirjoittaessani tuota ihan samaa. Oletuksena ikuisuuslainoissa kuitenkin lienee, että ne eivät sieltä keskuspankin taseesta enää liiku vaan jäävät uinumaan taseisiin.

Tompe · Maaliskuu 23, 2021, 10.03am

Kiitos jälleen kerran hyvästä kirjoituksesta!

Oletuksena valtionlainat jäävät kp:n taseeseen, mutta uskottavuus siinä on koetuksella. (Tosin näyttäähän bitcoiniinkin olevan uskoa.) Kun pankeilta vaaditaan mark to market, luulisi että samaa vaaditaan myös keskuspankilta? Toinen kysymys on, sallitaanko keskuspankille negatiivinen oma pääoma. Toki USD on semmoinen maailmanvaluutta että fedillä on vähän helpompaa kuin ekp:lla. Lisäksi usa:lla on verotusoikeus ja armeija joita euroalueella ei ole. Valuutta-alue edellyttää molempia.

Usa:n poliittinen järjestelmä on niin epädemokraattinen siksi, että liittovaltioon piti saada mukaan kaikki britannian entiset alusmaat, jolloin osalle annettiin aikamoisia myönnytyksiä. Euroalueella ajateltiin että valuuttaunioni aikanaan johtaa liittovaltioon, mutta nyt sillä alkaisi olla kiire. Mitä kipeämmin valtiot ovat riippuvaisia MMT:stä, sitä kiireempi. MMT voi toimia usa:ssa (kunnes velkamäärä saavuttaa senkin rahoitusmuodon maksimin) jossa verotusoikeus takaa tietyn takaisinkytkennän jonka viime kädessä varmistaa armeija. Onhan euroalueella ihan tarpeeksi sotilaallista voimaa ja verojakin kerätään, mutta liian hajautetusti. Tuhannen taalan kysymys: miksei poliitikot sano sitä suoraan? Vitkuttelu johtaa vain samaan kuin usa:ssa aikoinaan: ainakin italia tulee saamaan jäätävän hyvät ehdot kun liittovaltio joskus pystytetään. Jos liittovaltio olisi perustettu heti, olisi vielä voitu “pakottaa” etelä-eurooppa parempaan hallintokulttuuriin. Nyt on jo aivan ilmeistä, että maat halutaan mukaan ehdoilla millä hyvänsä.