no elkääs nyt, ei tollanen oo kivaa.
1 tykkäys
Salaliittoteoria:
Trump pettyi Iranin osuuden osoittauduttua uutisankaksi. Ei ollut lennokki, vaan EKP:n sinko joka osui ja upposi, ja nostaa kuin nostaakin Euroalueen inflaation öljyn hinnan vetämänä… 
3 tykkäystä
Löytyykö Mariannella tarkempaa tietoa, missä Repo casessa oli likviditeettiongelmaa? Eli oliko näin, että USA:n valtion velkakirjoja oli kaupan enemmän kuin ostajia?
1 tykkäys
Tämä oli tietääkseni monen tekijän summa. Tyypillisesti likviditeettitilanne kiristyy kvartaalin lopulla, mutta nyt mm. nuo mainitsemasi velkakirjamyynnit aiheuttivat painetta pankkijärjestelmässä. Bloomberg kiteyttää asian hyvin:
”Surges in the repo rate normally occur only at quarter-end and sometimes month-end. This mid-month surge was attributed to a confluence of events that knocked cash reserves in the banking system out of balance with the volume of securities on dealer balance sheets: a corporate tax payment date, settlement of last week’s Treasury auctions, and last week’s bond-market sell-off, in which investors sold securities back to dealers”
2 tykkäystä
Tanskassa, jossa negatiivisten korkojen aikakausi on kestänyt pisimpään, aletaan jo huolestumaan miten ne pitkässä juoksussa lisäävät riskinottoa. Ei välttämättä heti, mutta ajan kuluessa kaikki tuottoa janoavat sijoittajat siirtyvät yhä riskisempiin sijoituskohteisiin…
” In Denmark, where interest rates have been below zero longer than anywhere else, regulators are increasingly worried that pension funds are shifting more risk over to their customers. In August, the head of the Danish financial regulator said there are signs that retail investors are being forced to accept more risk than they understand.”
2 tykkäystä
Keskuspankkiirit kokoustivat jälleen viikonloppuna. Yksi akateemikkosuosikeistani, John Taylor, latasi Reutersin mukaan aika kovaa tekstiä rahapolitiikan tehottomuudesta:
Hyvä pointti tuokin, että keskuspankit kaivavat kuoppaa itselleen: jotta talouspoliittista elvytystä ylipäänsä saataisiin aikaiseksi, täytyy rahapoliittisen elvytyksen olla täydellä teholla (eli velkakirjakorot matalalla).
2 tykkäystä
“We have got to make it easier for politicians to run fiscal policy when monetary policy is essentially not operating well”
En kyllä itse antaisi poliitikoille enemmän valtaa rahapolitiikan suhteen, varsinkin kun rahapolitiikka kärsii muun politiikan seurauksesta, eikä toisin päin. Jospa annetaan ekonomistien tehdä omat työnsä, ja poliitikkojen omat työnsä.
1 tykkäys
Samaa mieltä, kyllähän tässä edelleen toivoisi rahapolitiikan olevan riippumatonta muusta politiikasta. Viime vuosina on arvopaperiostojen ym. myötä kuitenkin menty harmaalle alueelle, jossa keskuspankit joutuvat vahvasti luomaan edellytyksiä toimivalle talouspolitiikalle. Ideaali on tästä kyllä kaukana.
1 tykkäys
Kysymys @Marianne_Palmu . Tässä ketjussa sekä tuoreessa InderesPodissa on paljon viljelty ajatusta, että korot ovat nyt liian matalalla ja että ne tulevat voimakkaasti nousemaan ennemmin tai myöhemmin koska ”zombitalouden” rahoittamisen on loputtava. Tästä herää kysymys, mikä sitten on normaali/tasapainoinen korkotaso ja miksi? Eikö juuri ajatuksen riskittömästä positiivisesta (reaali)korosta pitäisi kuulostaa omituiselta, koska se mahdollistaa varakkaille ihmisille elämän ilman tuottavaa työntekoa eikä kannusta sijoittajia ja omistajia ottamaan riskiä ja kehittämään uutta? On toki argumentoitavissa ettei riskittömän koron pitäisi olla myöskään negatiivinen, mutta miksi sen pitäisi olla enemmän kuin nolla?
Halloweenin hengessä Helsingin pörssistä voisi myös nimetä firman tai pari, jotka liian halvalla rahalla zombeiluun ovat syyllistyneet (Stockmann?)
Moikka! Hyvää pohdintaa. Tuo kysymys tasapainokorosta on mielenkiintoinen, sillä se on teoreettinen määritelmä ja vaihtelee eri talousalueiden välillä. Pohdin neutraalin koron (eli korkotaso, jossa rahapolitiikka ei ole elvyttävää tai kiristävää) määritelmää yli vuosi sitten makroartikkelissa. Siinä todetaan, että euroalueen neutraali reaalikorko voi hyvinkin olla nykyisellään miinuksella. USA:ssa se on sentään vielä positiivinen. Eli nykyistä elvyttävää rahapolitiikkaa tarvitaan sen perusteella, koska nykyisessä heikon tuottavuuden ja ikääntyvän väestön taloudessa kipuraja nostoissa tulee nopeasti vastaan.
Mielestäni ongelmana nollakoroissa/negatiivisissa koroissa on se, että keskuspankkiirien puuttuessa liikaa esimerkiksi lainamarkkinaan ne aloittavat kierteen, joka johtaa yhä heikentyvään tuottavuuteen ja tätä kautta aneemisempaan talouskasvuympäristöön. Yritysmaailmassa ei ole korkoa karsimassa jyviä akanoista, jolloin myös heikon tuottavuuden yritykset saavat lainarahaa ja niitä pidetään hengissä vaikka väkisin. Tämän myötä kokonaistuottavuus laskee, mikä taas alentaa pitkän aikavälin talouskasvunäkymää, mikä laskee neutraalia korkoa. Tämä on yksi mahdollinen mekanismi negatiivisten korkojen aikakaudella ja soveltuu myös valtioihin. Keskuspankkien velkakirjamarkkinaan puuttuminen ja “kaikkien” velkakirjakorkojen laskiessa valtioilla ei ole enää intensiiviä tehdä rakenneuudistuksia, koska velkakirjamarkkinalla on aina varma ostaja ja velkaa on helppo ottaa.
Tuo Zombie-kysymys onkin mielenkiintoinen, ehkä @Sauli_Vilen:llä voisi olla tähän joku kommentti? 
2 tykkäystä
Eihän luotottajat ihan hoopoja ole. Mitä heikompi yrityksen taloustilanne, sitä korkeammat korot (ja yleensä myös vakuudet) on yrityslainoille. Esim. jenkeissä korkotaso nousee yli 10% helposti näiden yritysten osalla, joten jos yrityksen kyky tuottaa voittoa on heikko, rahoituskulut nousee nopeasti ja se johtaa selvitystilaan. Tämä perustuu ihan omaan seurantaan yksittäisten US yritysten osalta. Vai miten?
3 tykkäystä
Kyllähän näitä ihan Suomestakin löytyy. Eikös Constin hybridilainankin korko ollut jotain yli 10% luokkaa.
2 tykkäystä
Tämä on totaalisen väärä käsitys, enkä ymmärrä mistä se on saanut alkunsa. Eivät yritykset - suuret eikä varsinkaan pienet - saa lainaa nollakorolla. Yrittäkää, niin huomaatte. Eivät edes reaalivakuuksilla. Jos Indellä on tietoa tällaisesta ‘nollakorkolainalähteestä’ niin kertokaa toki meille muillekin 
3 tykkäystä
Kiitos oivallisista kommenteista, selitän logiikkaa hieman. Olette oikeassa siitä, että “kaikki” yritykset eivät saa lainaa nollakorolla, mutta zombietaloudessa heikommin tuottavia yrityksiä pidetään hengissä - ja näitä hengityskoneen käynnissä pitäjiä ovat heikot pankit. Pääoman tehottoman allokoinnin seurauksena puolestaan kokonaistuottavuus laskee. Esimerkiksi Euroopan osalta on tehty aiheesta tutkimusta, joista poimin yhden. Sen tiivistelmä on seuraava:
Eli heikot pankit rahoittavat heikkoja yrityksiä, jolloin tuottavuus laskee. Paperissa ei ole mainittu matalaa/negatiivista korkotasoa, mutta elvyttävä rahapolitiikka ja etenkin negatiiviset korot luovat edellytykset zombietalouden kasvamiselle. Aihetta on käsitelty myös tässä Bloombergin artikkelissa. Riskin arviointi on siis saanut aivan uuden käsityksen viime vuosina.
3 tykkäystä
Ongelmahan silloin on järjestelmässä tai pikemminkin valvonnassa. Tässä liikutaan jo minusta rahanpesu- tai korruptio-operaatioissa, jossa rahaa annetaan “lainaksi” maksukyvyttömälle yritykselle ja siitä hyvästä todennäköisesti sitten “tiskinalta” ohjautuu rahaa mutkien kautta sen myöntäjätaholle. Eihän tuo oikein muuten voi olla mahdollista. Eikö nämä rahanpesumekanismit pankeissa ole tehty juuri estämään tällaista - tietysti Euroopasta vielä löytyy pankkeja, joilla ne ei ole kunnossa, mutta onko tässä varsinainen syyt oikeasti jossain muualla?
2 tykkäystä
Nimenomaan. Keskuspankkijärjestelmässä on ongelma.
Te ette taida nyt ollenkaan käsittää mitä tuo zombiyritys käsiteenä tarkottaa. Se tarkottaa sitä, ettei yritys ole kykenevä tuottamaan kunnollista lisäarvoa ja on hengissä vain siksi, että se saa halpaa lainarahaa. Koska lainaraha on ilmasta, niin lainoittajat lainottaa vaikka uudestaan nää zombiyritykset, jotta maksavat aiemmat lainansa. Luonnollisesti korkeemmalla korolla kun riski kasvaa, mutta pienemmällä todennäkösyyskorjattulla tuotolla. Suhteellinen riski laskee, koska rahotusympäristö on suosiollisempi. Normaalissa korkoympäristössä yritys olis jo lopettanut toimintasa, mutta alhasten korkojen valiitessa sillä on toimintaedellytykset jatkaa tuhlata resursseja, jotka voisi normaalissa korkoympäristössä olla tuottavassa käytössä.
Kerrotko esim. subprime-kriisi oli mahdollinen ja miksi kukaan osti näitä korkean riskin asuntoluottoja. Eli jos ne luottottajat ei ole hoopoja, niin hoopoja on lainapapereiden jälkimarkkinoilla. Luotottajien kannatta syytää sitä rahaa myös tappiollisiin yrityksiin, koska niillekkin kyllä löytyy ostoja, jos markkinoilla on kauheesti likviditeettiä. Ja tästä päästään suoraan siihen, miksi myös riskittömälle pääomalle pitää maksaa korkoa. Se korko maksetaan siitä hyvästä, että joku muu säästää, jotta joku muu voi sen kuluttaa/investoida.
Jos riskittömälle rahalle ei saa mitään korkoa, niin silloin rahaa on ylimäärin, koska niukkuuskustannusta ei ole. Tällaisessa ympäristössä hajautetuille sijoituksille ei saisi minkäänlaista tuottoa. Kaikkien sijoituskohteiden tuotto on odotusarvosesti vain omat takasin. Kenenkään ei kannattaisi tällaisessa ympäristössä säästää ja kaikki kannattaa kuluttaa heti. Se taas nostaa inflaatiota ja sehän tiedetään mitä korkeesta inflaatiosta seuraa. Pääomalla täytyy aina olla jokin hinta ja se ei loputtomasti voi olla nolla tai negatiivinen.
Nyt tilanne on jo pitkään ollut se, että keskuspankki on keinotekoisesti laskenut valtionlainatkin aivan liian alas. Markkinoilla on toimijoita, jotka on pakotettuja ostamaan säännösten vuoksi näitä valtionlainoja jopa negatiivisella korolla. Koska markkinoilla on myös jäykkyyksiä, niin se voi edelleen pahentaa tilannetta, kun mennään negatiivisiin korkoihin. Markkinoiden normaalit mekanismit ei enää toimi.
Ja ohan sitä olemassa tässä mielessä myös zombivaltioita. Ei Kreikka olisi selvinnyt ilman ekp:n tukea. Vaikka Kreikkaa rahotettiin myös muuten, niin on päivänselvää, että pelastuksessa oli osatekijänä myös se, että korot olivat niin matalalla. Ihan vastaavia piirteitä on monen muunkin valtion taloudessa. Jos markkinoille tulee usko, että keskuspankit kyllä pelastaa ultrakevyellä rahapolitiikalla, niin silloin voi tappiolliselle yrityksellekkin lainata tällasessa korkoympäristössä kohtuullisella korolla. Jos taas markkinoiden riskimekanismi toimisi oikein ja rahaa ei olisi ylimäärin (ja rahalla siis olisi joku hinta) niin ei kukaan lainaisi rahaa tappiolliselle yritykselle, koska kaikelle rahalle olisi tuottavampiakin kohteita. Zombiyritykset karsiutuisivat ihan luonnostaan tuollaisessa ympäristössä.
Jos nyt oletetaan, että riskittömälle sijoituksella ei tarvitsisi olla hintaa, niin suomen valtio saisi käytännössä ilmasta rahaa. Suomen valtion kannattaa sen jälkeen ostaa lähestulkoon mitä vaan mistä saisi yhtään enempää tuottoa niin kauan, kunnes kohteiden hinta nousee tasolle joka vastaa tulevaisuuden tuottojen nykyarvoa. Valittu diskonttakorko sisältää vain ja ainostaan komponentin, joka kuvaa riskille vaadittavaa tuottoa. Tämä tarkottaa sitä, että kukaan mukaan ei saisi enää yhtään riskin ylittävää tuottoa. Keskuspankki voi luonnollisesti sitten tällasessa tilanteessa ilmottaa, että se tekee mitä tahansa ja painaa vaikka kuinka paljon rahaa, jotta himmeli pysyy pystyssä. Syntyy tilanne, että kaikki arvot kasvaa äärettömäksi. Sen jälkeen kukaan ei saisi mitään tuottoa, mutta yritykset kyllä pysyy pystyssä, kun se saa aina uutta rahaa, koska se on ilmasta ja aiemmin lainottaneet lainottaa vaikka uudestaan.
3 tykkäystä
Teit nyt oman virheellisen tulkinan Marianne sanomisista. Kyse ei oo siitä millä korolla yritykset saa lainaa vaa saako ne sitä ylipäänsä. Jos likviditeettiä on paljon, niin sitä kyllä riittää kaikille yrityksille korko toki kasvaa riskin lisääntyessä, mutta uutta rahotusta kyllä aina löytyy. Se koron nousukaan ei ole niin merkittävä, koska rahaa on yllinkyllin vaikka kuinka paljon antaa myös jatkossa.
Ite en ymmärrä, mistä monet täällä on saanut käsityksen, että halpa lainaraha tarkoittasi nollakorkoa. Halpa lainarahan korko voi olla vaikka 1000%. Kaikki pitää suhteuttaa. Nykysessä korkoympäristössä kaikille riittää rahaa, jos vaan hinta yhtään oikea.
1 tykkäys
Jep, eli suhteessa aikaisempaan korkotasoon nykykorot ovat yleisesti alemmalla tasolla vaikka eivät nollassa olekaan yrityslainamarkkinalla (valtion velkakirjojen jälkimarkkinat ovatkin sitten eri juttu).
Vielä tuohon zombieyrityksen määritelmään, tässä on mielestäni hyvä ja kattava selitys (tätä on käytetty akateemisissa tutkimuksissa): 1) negatiivinen ROA, 2) negatiiviset nettoinvestoinnit, 3) EBITDA/rahoitusvelkasuhde ollut alle 5 % vähintään kaksi vuotta.
Joo, jos Mariannen lauseesta ottaa keskimmäisen osan erilleen, niin sitten näin on. Mutta en kyllä tätä ihan nielaise. Se on näitä lauseita, joita kaikki toistavat ja ovat siten saaneet totuuden leiman. Yritysmaailmassa ON koroa, eikä se ole olennaisesti alempi kuin korkeamman koron aikana. Päinvastoin pankit ottavat marginaaleista sitä takaisin mitä menettävät muualla.
Jos yritys pystyy maksamaan 1000% kuten @g3235286 kommentoi, niin mikään ihan huono businessa se ei voi olla. Ja jos ei pysty maksamaan, niin nurin menee.
Huvittaa vain se, että puhutte nollakoroista ja samalla osa porukasta juhlii FF:n kautta saamiaan korkeita tuottoja. Yrityslainat ovat nyt pitkään olleet yksi tuottavimpia sijoituskohteita osakkeiden ohella.
Jos on pankkeja, jotka pelaavat jotain subprime-pelejä ja paketoivat Ö-luokan lainoja ja myyvät näitä tyhmille/ahneille kollegoilleen, niin silloin mielestäni vika on näissä pankeissa. Kyseiset jutut ovat olleet tapeetilla viimeiset kymmenen vuotta, joten luulisin että näiden kanssa ollaan aika varovaisia.
Mutta ei, en vieläkään nielaise tätä teidän teoriaanne.
1 tykkäys
Täytyy kyllä sanoa Suomen pankkikriisiä aikanaan läheltä seuranneena, että pankinjohtajiinkin mahtuu kaikenlaista veivaajaa Silloin tietyiltä johtajilta irtosi kyllä rahaa, kunhan kestitykset olivat kunnossa. En pidä tämän toistumista jossakin muussa maassa mitenkään epätodennäköisenä, Suomi sentään tunnetaan vähäisen korruption maana.