Näin se tyypillisesti menee. Matemaattisesti lahjakasta porukkaa tunnuttaan kaipaavan monessa paikkaa, joten kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti tämä näkyy palkassa. Opettajien palkkaus ei vaan tunnu pysyvän tämän kilpailun perässä, joten se vaikuttaa aivan väistämättä siihen, että opettajiksi haluavat ovat vähenemään päin.
Supliikki ja esiintyminen, itsensä nostaminen esille ja pisteiden keräämine, ei ole vahvoja alueita, hyvä puhuja mutta huonompi tekijä usein saa parempaa liksaa, riippuu toki esimiesten pätevyydestä osaavatko arvioida kuka on tärkeä tekijä ja kuka ei.
Olen pistänyt merkille pidempi aikaisen trendin jonkin laisten auktoriteetti ammattien kiinnostavuuden ja arvostuksen laskusta.
Päällimmäisenä mielessä opettajat ja isännöitsijät.
Kummankaan ammattiryhmän tärkeyttä ei kiistetä, mutta itseä ei olla valmiita laittamaan noin haastavaan asemaan. Isännöinti asuintaloyhtiö puolella ja opettajana peruskoulussa olo tuntuu nykyään olevan vähän sylkykupiksi joutumista. Tämä hieman kärjistetysti sanottu, mutta yritän perustella.
Peruskoulun luokan opettajan viaksi laitetaan herkästi oppimiseen ja koulussa vihtyymiseen liittyvät asiat. Samalla opettajalta on syöty iso määrä keino valikoimista, enkä tietenkään tarkoita mitään karttakepillä lyömistä jne. palauttamista. Tunneilla kuvataan opettajia ja ladataan sit kömmähdykset nettiin.
Isännöitsijät oletetaan olevan tavoitettavissa 24/7. Taloyhtiöissä hallitus ja asukkaat tekevät päätökset, joihin isännöitsijä tietenkin on osallistunut vahvasti. Mikäli joku menee vikaan on helppo kaataa kaikki isännöitsijän niskaan.
Samaa näkyy myös hoitajien osalta. Yksi kriittinen ryhmä on hätäkeskuspäivystäjät, joista on pulaa.
Näen tässä myös rakeenttellista ongelmaa, sekä pysyvämpää työnkuvan muutosta. Ajan haasteena on miten näistä töistä tehdään houkuttelevia.
6 tykkäystä
Opettajien osalta; hankehömppä pois, inkluusion ja integraation muuttaminen takaisin erityisluokiksi, lisää palkkaa varhaiskasvatukseen. Tuossa muutama idea.
16 tykkäystä
Nämä mainitsemasi ammatit ovat myös osaltaan kutsumusammatteja, joten uskon, että näihin ammatteihin löytyy kyllä jatkossakin tekijöitä. En myöskään usko, että arvostus näitä ammatteja kohtaan on laskenut tai laskemassa, vaan kyllä näitä ammatteja ja niiden harjoittajia varmastikin edelleen ja yleisesti arvostetaan ja arvostan suuresti myös itse. Toki olen samaa mieltä siitä, että teknologinen kehitys on aiheuttanut esimerkiksi opettajan ammattiin ikäviä lieveilmiöitä, jotka saattavat vaikuttaa työssäviihtymiseen. Uskon tosin, että aidosti motivoituneet tekijät pystyvät kyllä nämäkin nykyajan lieveilmiöt selättämään ja kääntämään edukseen. Varsinkin tuo opettaja on sellainen ammatti, jonka työn hedelmät näkyvät vuosien ja vuosikymmenien viiveellä. Tuota vaativaa ammattia ja sen aidosti taitavia henkilöitä on alkanut tässä vuosien kuluessa arvostamaan aina vaan yhä enemmän. Hatunnosto siis palstankin opettajille, teette tärkeää ja hienoa työtä.
2 tykkäystä
Inkluusion ja integraation osalta olen osin eri mieltä. Näen erityisluokat tarpeellisina osalle oppilaista, mutta myös monet eritystätukea tarvitsevat hyötyvät yleisopetuksen ryhmässä olosta ja eivätkä ole haitaksi muille oppilaille.
Tämä ei poista erityis- ja pienluokkien tarpeellisuutta.
3 tykkäystä
En epäile, etteikö tämä pitäisi paikkaansa, mutta en silti jaksa uskoa, että Suomen koulujärjestelmä kaatuu seuraavien vuosikymmenten aikana opettajien puutteeseen, vaikka ajoittain alan opiskelijamäärät heittelisivätkin hetkellisesti suuntaan tai toiseen.
Tietysti koronapassin käyttöön otolle täytyy olla kaksikertaa rokotettuja tarpeeksi, ennen kuin siitä on vastaavaa hyötyä, eli jos on 20% saanut koronarokotteen, niin silloin ei siitä porukasta ravintoloihin ja yleisötapahtumiin riitä porukkaa, vielä sekin, että alussa rokotetut ovat vanhempaa väestöä, eivätkä he pubeissa istu, eivätkä käy tapahtumatilaisuuksissa niin paljoa, kuin nuorempi väki.
Eiköhän opettajien työ ole muuttunut ahdistavammaksi koko ajan.
Vanhemmat ovat äänekkäitä ja vaativia, aggressiivisten maahanmuuttajien kanssa olet täysin pulassa. Valta vähenee, kaikenlainen mielensä pahoittaminen ja syyttely on äärimmäisen herkässä.
Mieluummin olisin lähihoitaja koronasairaalassa kuin luokanopettaja Itäkeskuskessa.
Eiköhän matematiikan numeroiden heikko kehitys heijastele samoja asioita.
E: esimerkki tosielämästä: yhtiökumppanin naisystävä haki kirjastonhoitajan paikkaa Espoossa. Työhaastattelussa häneltä kysyttiin osaako esim. neuvotella maahanmuuttajien kanssa jos tottelemattomuutta tai huorittelua tms.? Hakija sitten sanoi ettei tartte soitella tästä paikasta. Opettajana nuo asiat sitten next level…
24 tykkäystä
Opettajien osalta; hankehömppä pois, inkluusion ja integraation muuttaminen takaisin erityisluokiksi, lisää palkkaa varhaiskasvatukseen. Tuossa muutama idea.
Tutkimustulosten perusteella integrointi kannattaa, erityisluokat eivät. Kyllä näitä asioita ihan tutkitaankin, jotta ei tarvitse mutulla mennä eteenpäin.
Suomalaisen koulun oppimistulokset ovat edelleen huippuluokkaa. Eivät ihan siellä Hong Kongin tasolla, mutta hyvät.
Lisäksi opettajat ovat maailman mitassa todella arvostettuja, ja opettajan ammatti on ylipäänsä suhteellisen haluttu Suomessa (huomattavasti halutumpi kuin useissa muissa maissa).
Nettikeskusteluissa vallitsee mielestäni muutama ärsyttävä trooppi, joita toistellaan uudelleen ja uudelleen:
- Asiat menevät koko ajan huonompaan suuntaan
- Ennen oli paremmin
- Kuri ja järjestys - eri toten itsekuri - ovat ratkaisu asiaan kuin asiaan
- Ammattiryhmä X:n edustaja valittelee työolosuhteita, joten sen on oltava totta ja yleistettävissä koko ammattikuntaan
- Koska minä maalaisjärjellä ajattelen näin, sen on oltava totuus
4 tykkäystä
Jaksaisitko laittaa linkin johonkin tutkimuksiin tuosta integraatiosta. Sen verran noita opettajia tutuissa, että täytyy näyttää tuo heille, kun empirian mukaan vice versa. Kiitos jos viitsit linkata👍
12 tykkäystä
Just uutisissa oli juttua kuinka paremmat perheet pakenee huonoilta alueilta ja huonompien alueiden koulujen tulokset olleet vankassa laskussa. Myllypuron koulu esimerkkinä saa erityisavustuksia opettajien palkkaamiseen millä voivat pitää pienempiä ryhmäkokoja ja taata “kaikenlaisista taustoista tuleville samanlaiset oppimisen mahdollisuudet”. Tällä ovat saaneet hieman torpattua tulosten laskua.
Mutta: panostus menee huonoimman oppilasmateriaalin ehdoilla.
Eiköhän nämä eriarvoistumiset ja eriytymiset jatku.
Taitaa olla tänä päivänä tarkkikset kielletty? Varsinkin kun tiedämme ketä siellä erityisesti olisi… Oman koulunkäynnin aikaan oli tarkkailuluokka, mikä oli todellinen helpotus isossa lähiökoulussa, niin ne muutamat yleisvaaralliset eivät päässeet liikaa vaikuttamaan normioppilaiden koulunkäyntiin. Kyllä se suuri helpotus oli meille muille.
16 tykkäystä
Vaikka olen samaa mieltä että tämä on ärsyttävää jos perustuu vain mutuun eikä tutkimuksiin. Voisin silti esittää kysymyksen missä oppimistuloksissa kehitys on ollut päinvastaista vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden ajalta?
1 tykkäys
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
3 tykkäystä
En ehdi lähteä penkomaan tutkimuksia, kuitenkin muistan joitakin vuosia sitten lukeneeni yhden, jossa paino oli nimenomaisesti erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimistuloksissa ja ryhmässä pärjäämisestä. Tuossa tuo integrointi tuotti parempia tuloksia kuin erityisluokassa opiskelu, kuitenkaan ei tuotu esille miten näiden erityisoppilaiden ns. normaaliluokassa vaikuttaa muiden oppimistuloksiin.
Ehkä yhden erityisoppilaan mukanaolo normaaliluokalla vielä menee, mutta on täysin erityisoppilaista (väkivaltaisuus, tavaroiden paiskominen, huutaminen jne) kiinni vaikuttaako yksi vai viisi negatiivisesti muihin.
Ns. White Flight ilmiö tunnetaan joka puolella länsimaita, Suomessakin sitä esiintyy jatkuvasti laajemmin. Riippumatta kunkin omasta ideologiasta lähes jokainen haluaa lapsilleen parhaat mahdolliset edellytykset elämään ja jos tietää lähikoulun olevan erittäin kehno ja turvaton, niin mieluummin katsoo toista vaihtoehtoa.
8 tykkäystä
Keskustelusta tulee mieleen 90-luvun loppupuoliskon länsinaapurimme. Asuin tuolloin maassa ja sillä kuuluisalla maalaisjärjellä oli ilmiselvästi nähtävissä kehitys mm. kouluissa ja poliisilaitoksessa, viranomaisten tuntuman ja otteen kirpoaminen yhteiskunnasta ja alalla toimivien pahoinvointi. Kaikki tämä kiistettiin “virallisessa” keskustelussa ja vaikka tietynlaista heräämistä on tapahtunut, edelleen Annie Lööfit kumppaneineen huutavat Östermalmin (Tukholman ns. parempaa aluetta) tornista, että valtakunnassa kaikki hyvin. Ei ole. Ei ole ollut muutamaan vuosikymmeneen ja kehityksen suunta on alas.
Suomessa ollaan edelleen kieltämis- ja vähättelymoodissa ja kehityskulku menee jotakuinkin sentilleen Ruotsin askelmerkeissä - tosin vuosikymmenen-puolitoista jäljessä. En povaa ruusuista tulevaisuutta Valtion nimeltä Suomi Oy AB:n tulevaisuudelle.
16 tykkäystä
Kait se ultimaattinen syy summittaisessa väestömäärän lisäämisessä on nimenomaan Oy:n talouden hoito. Siis yksinomaan talouden hoito. Kaikki tietää että ongelmia tulee, mutta ei haluta väestömäärän negatiivisen kehityksen miinusmerkkistä ajuria yhtälöön. Koko yhteiskunta maksaa viulut ja työllistymättömät ja yritys ottaa vain halvan työntekijän. Onhan se mainio asia monille aloille. Tässä amerikkalaistamisessa sinällään ei olisi vikaa jos olisi amerikkalainen sosiaaliturva ja talous. Tai väestötiheys. Nythän EU ja Eurooppa ovat merkittävästi tiheämmin asuttuja kuin Afrikka tai USA, mutta jostain syystä EU:n suurimpia huolia on väestön vähyys. Pitäisikö olla EU-tasolla huolissaan ihan jostain muusta? Esim. luoda yksi yhteinen virallinen kieli meille? Nyt kovasti jakautunut eripurainen, erimielinen ja erikielinen EU vaan jakautuu ja eripuraistuu entistä enemmän yksittäisten maidenkin sisältä.
1 tykkäys
En vähättele Ruotsin ongelmia, ja siellä ollaan epäonnistuttu jengirikollisuuden kitkemisessä pahasti, ensinnäkin luomalla asuinalueita joissa on vain tietynlaista asuntotuotantoa. Tätä ei saa Suomessa toistaa, vaan kaikki asuinalueet tulee rakentaa siten, että siellä on omistusasumist ja vuokra-asumista. Vanhempien mahdollisuutta valita lapselleen muu kuin lähikoulu on rajoitettava.
Mutta.
Ruotsi on samalla ratkaissut väestöongelmansa, ja tulee kasvamaan hamaan tulevaisuuteen ja voimaan paljon paremmin kuin mikään muu Pohjoismaa. Ruotsalaiset ovat jo tottuneet ulkomaalaisiin ja vaikka kolumnistit valittavat sitä miten vaikea Ruotsiin on integroitua täysin, on se silti helvetisti helpompaa kuin Suomeen jossa jo lähtökohtaisesti ulkomaalainen, pahimmassa tapauksessa tämän lapsikin, nähdään taakkana.
Uskon että Suomen tulevaisuus on hieno ja menestyksekäs, mutta samoilla keinoin se ei tule kuin aiemmin. Emme ole ehkä aina parhaita keksimään uutta, mutta päättäväisiä me olemme aina olleet.
Täytyy muistaa että ne ongelmat eivät ole mitään sellaista mihin ihmisten pitäisi “tottua”. Raiskaukset, pahoinpitelyt ja murhat, kiusaaminen kouluissa jne. Pohjoismainen oikeuskäsitys on valunut sellaiseen uhrit unohtavaan hyötyajatteluun.
Samoin oudoksuttaa väestönkasvun ihannointi itseisarvona (korona ja ilmastonmuutos haluavat kertoa muuta). Ja kaikkein eniten mieltäni liikuttaa vasemmiston taisto työläisten työpanoksen laimentamiseksi ja täystyöllisyyttä vastaan.
Mielestäni summittainen itseisarvoinen väestömäärän lisäys väestönsiirroilla aina heikentää köyhimmän kantaväestön asemaa asuinalueensa arvostuksen alenemisena ja matalapalkkatyön arvostuksen alenemisena. Se on hyvin hyvin oikeistolainen linja, koko yhteiskunta maksaa että suorittavien töiden palkkausta saadaan alas ja selkeän hedelmän poimii kapea-alaisesti matalapalkkaavat yritykset. Väestön vähenemistä käsitellään äärimmäisen yksipuolisesti ja alarmistisesti ja negatiivisesti. Ei asiat ihan niin yksiselitteisiä ole. Enempi maata per nenä, vähempi rikollisuutta ja ongelmia, matalapalkka-alat saavat enemmän arvostusta, teknologinen kehitys nousee tärkeämmäksi.
Ja onhan meillä EU:n työvoiman vapaa liikkuvuus. Ja muu työperäinen maahanmuutto. En ymmärrä miksi maailman huonointa ainesta radikaali-islamin maista kärrätään tänne. Sehän se Ruotsin suurin virhe on ollut, maahanmuuttajien laatu.
20 tykkäystä
En vähättele Ruotsin ongelmia, ja siellä ollaan epäonnistuttu jengirikollisuuden kitkemisessä pahasti, ensinnäkin luomalla asuinalueita joissa on vain tietynlaista asuntotuotantoa. Tätä ei saa Suomessa toistaa, vaan kaikki asuinalueet tulee rakentaa siten, että siellä on omistusasumist ja vuokra-asumista. Vanhempien mahdollisuutta valita lapselleen muu kuin lähikoulu on rajoitettava.
Ongelma ei pohjimmiltaan ole asuntopoliittinen. Tai koulutuspoliittinen. Vaan maahanmuuttopoliittinen. Ja niin kauan kuin tätä asiaa ei tiedosteta/tunnusteta, yritetään ainoastaan hoitaa oireita, eikä juurisyytä – ja oireitakin huonosti. Kukas tuon vuokra-asumisen muuten kustantaa esimerkiksi niillä hyvätuloisten suosimilla keskimääräistä kovemman rahan asuinalueilla (joita esim. PK-seudulla riittää)? Sehän onkin hyvä tapa vähentää ennakkoluuloja, edesauttaa integroitumista ja tuoda valtion kassaan tuloja, kun toinen maksaa hampaat irvessä lainanlyhennyksiä 600-700 kiloeuroa maksaneesta kämpästä ja naapurin perhe hoitaa saman Kela Goldilla. Mielestäni jokainen saa tässä maassa asua tasan siellä missä haluaa, kunhan sen tekee käymättä muiden taskuilla.
Ruotsi on samalla ratkaissut väestöongelmansa, ja tulee kasvamaan hamaan tulevaisuuteen ja voimaan paljon paremmin kuin mikään muu Pohjoismaa. Ruotsalaiset ovat jo tottuneet ulkomaalaisiin ja vaikka kolumnistit valittavat sitä miten vaikea Ruotsiin on integroitua täysin, on se silti helvetisti helpompaa kuin Suomeen jossa jo lähtökohtaisesti ulkomaalainen, pahimmassa tapauksessa tämän lapsikin, nähdään taakkana.
Väitän, että suuruusluokkaa 99,8 % suomalaisista on täysin sinut töitä tekevän ukrainalaisen koodarin, kanadalaisen projektipäällikön, espanjalaisen rekkakuskin, tai vietnamilaisen kokin kanssa. Ja toisaalta ymmärrän täysin miksi rikos-, työttömyys- ja maksettujen etuuksien tilastoissa selkeästi yliedustettuina olevat ulkomaalaiset tahot nähdään yhteiskunnalle taakkana (virallisessa kielessä tietenkin käytetään termiä voimavara, paitsi kun puhutaan miten näitä voimavaroja tulisi jakaa tasaisesti ympäri Eurooppaa, niin jostain syystä puhutaankin taakanjakomekanismista, eikä voimavarojen jakomekanismista).
Ruotsi on toistaiseksi menestynyt erinomaisesti, siellä on ollut pitkät perinteet vaurastumisesta, eivätkä mm. sodat ole haitanneet kehitystä. Tulevaisuuden suhteen olen kovin epäileväinen. En tiedä mikä se väestöongelma on, joka Ruotsin on pitänyt ratkaista, mutta pitkään harjoitetun nykymallisen maahanmuuttopolitiikan ”hedelmät” eivät tule vaurastuttamaan maata jatkossa, vaan vaikutus on päinvastainen. Tänä päivänä myös yritykset voivat olla osana globaalia muuttoliikettä ja mikäli esimerkiksi yhden maan sisäinen yhteiskuntajärjestys rupeaa käyttäytymään epävakaasti, on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Rinnakkaiset yhteiskunnat ovat jo todellisuutta Ruotsissa, täällä meillä se nähdään edelleenkin lähinnä persujen impivaaralaisena salaliittoteoriana. Ja siinä vaiheessa, kun todellisuuteen sitten (aikanaan) herätään (kaikki eivät koskaan), on jo liian myöhäistä. Pahoin pelkään, että Ruotsi on jo tällä peruuttamattoman muutoksen tiellä.
Uskon että Suomen tulevaisuus on hieno ja menestyksekäs, mutta samoilla keinoin se ei tule kuin aiemmin. Emme ole ehkä aina parhaita keksimään uutta, mutta päättäväisiä me olemme aina olleet.
Keskeinen kysymys lieneekin jatkammeko päättäväisesti bussilla matkaa eteenpäin nähdessämme rotkon? Kiellämmekö sen olemassaolon, vaikka näimme naapurin juuri ajavan siitä alas? Vai pystymmekö sittenkin olemaan päättäväisiä suunnan muutoksessa? Mikään ei mielestäni indikoi jälkimmäisen skenaarion toteutumista.
26 tykkäystä