Tässä on Sijoittaja.fi:n analyysi Valmetista, jonka lukee muutamissa minuuteissa.
Valmetin osake näyttää päässeen takaisin kasvu-uralleen oltuaan pitkään laskussa globaalisti hidastuvan markkinan kanssa. Vaikka globaali talous vielä näyttäisi tänä vuonna heikkenemisen merkkejä, tuo Valmetin laadukas liiketoiminta ja tanakka tilauskanta vakautta osakkeelle. Pitkässä juoksussa Valmet on ollut myös erittäin hyvä osingonmaksaja, ja sen tasaisesti kasvava osinkovirta tuo lisätukea myös heikompina aikoina.
Valmet julkaisi tänään oikein vahvan tuloksen, joka ylitti ennusteet niin liikevaihdon, vertailukelpoisen liikevoiton sekä tilausten osalta. Kuuntele senioranalyytikko Henri Parkkisen mietteet Q4-tuloksesta!
Ryhdyin Valmetin omistajaksi 2022, eikä aiemmista osingoista ole kokemusta. Jäin käsitykseen, että nyt kerrottu pilkkominen puolivuotisosingoksi edustaa uutta käytäntöä? Ensimmäisen osan aikataulu löytyi Taloussanomien osinkokalenterista, mutta toisen osan osalta en tiedä onko kommunikoitu tarkemmin kuin tj:n webcastissä mainitsema ”syksyllä”?
Tosta yllä olevasta linkistä: Kutsu Valmet Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen
Valmet Oyj:n pörssitiedote 2. helmikuuta 2023 klo 16.30
Valmet Oyj:n (‘‘Valmet’’ tai ‘‘Yhtiö’’) osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 22. maaliskuuta 2023 alkaen klo 13.00 (Suomen aikaa) Scandic Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden osakkeenomistajien vastaanottaminen ja äänilippujen jakaminen aloitetaan klo 12.00.
Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen
Yhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31. joulukuuta 2022 oli 1453506822,23 euroa, josta vuoden 2022 nettotulos oli 309 501 276,62 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31. joulukuuta 2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona 1,30 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,65 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24. maaliskuuta 2023 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 5. huhtikuuta 2023.
Toinen erä, 0,65 euroa osakkeelta, maksetaan lokakuussa 2023. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun täsmäytyspäivänä ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää 28. syyskuuta 2023 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingon täsmäytyspäivä olisi silloin 2. lokakuuta 2023 ja osingon maksupäivä 12. lokakuuta 2023.
Salkunrakentajan Jorma Erkkilä on tehnyt hyvän jutun Valmetista ja sen valoisista näkymistä sekä kohtuullisista arvostuksista.
”Nyt sulautumisen jälkeen Valmetilla on suuri vakaa liiketoiminta ja asiakkaillemme ainutlaatuinen, kilpailukykyinen tarjooma, joka kattaa prosessiteknologiat, automaatiojärjestelmät, virtauksensäätöratkaisut sekä palvelut. Olemme tyytyväisiä integraation etenemiseen ja uuden Virtauksensäätö-liiketoimintalinjan vahvaan alkuun”, Laine hehkuttaa.
Olen Pekka Rouhiainen ja vastaan Valmetin sijoittajasuhteista. Aikeisemmin työskentelin sijoittajasuhteissa Cargotecilla ja Sanomassa, ja ennen sitä toimin hetken aikaa osakeanalyytikkona Swedbankissa. Olen itsekin osakesijoittaja ja olen suurella ilolla seurannut osakesijoittamisen suosion kasvua Suomessa.
Tavoitteenani on olla täällä mahdollisimman hyvin käytettävissänne ja vastata Valmetiin liittyviin kysymyksiin. Valmetilla on Euroclearin mukaan jo 90 000 osakkeenomistajaa, joista selkeä enemmistö suomalaisia yksityissijoittajia. Jos siis teillä herää kysymyksiä Valmetiin liittyen niin laittakaa niitä allekirjoittaneelle tulemaan.
Ottakaa lisäksi meidän Valmetin IR:n suomenkielinen @valmet_sijoituskohteena -tili seurantaan Instagramissa, postailemme sinne kohtalaisen aktiivisesti ja se on myös hyvä kanava seurata meitä sijoittajan vinkkelistä.
“Valmetin EMEA-alueen (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) johtaja Vesa Simola on päättänyt jatkaa uraansa yhtiön ulkopuolella. Vesa Simola jatkaa aktiivisesti Valmetin johtoryhmässä ja yhtiön EMEA-alueen johtajana, kunnes hänen seuraajansa on valittu.”
Esittelystäsi rohkaistuneena kysäisen tuosta Marine segmentistä. Teidän twitterissä tuli vastaan teidän asiakaslehtenne tammikuussa ja siellä oli juttu tuosta WESP:Stä. Voitko yhtään kertoa minkälaista kiinnostusta asiakkailla ollut tuotetta kohtaan? Lisäksi Marine segmentti ei taida itsenäisesti raportoida tulostaan vaan menee automaation alle?
Kiitos kysymyksestä! Valmetilla on tosiaan asiakkaita myös sellu- ja paperisektorin ulkopuolella ja Marine on tästä hyvä esimerkki. Marine-sektorille tarjoomaa on itse asiassa sekä Pulp & Energy- että Automation Systems -liiketoimintalinjoissa. Juttelin aiheesta Pulp & Energy -liiketoimintalinjan vetäjän Sami Riekkolan kanssa, joka aikaisemmin vastasi Automation Systemsistä ja siten tuntee tarkasti molemmat bisnekset.
Tämä mainitsemasi WESP on savukaasunpuhdistinjärjestelmä, joita Pulp & Energy -liiketoimintalinja toimittaa niin voimalaitos-, teollisiin lämmöntuotantolaitoksiin kuten myös laivojen päästönhallintaratkaisuksi. Laitteistolla poistetaan savukaasusta mm. rikkipäästöt, jotka marine-segmentissä on kansaivälisen meriliikennejärjestön (IMO) säädöksellä tehtävä, mikäli polttoaineena käytetään rikkipitoista meridieseliä tms. Eli WESP-on osa meidän päästönhallintaratkaisutarjoamaamme, jonka kysyntä ja asiakaskiinnostus on kohdistuu tällä hetkellä lähinnä land-based sovelluksiiin. Marine-segmentissä suuri osa aluksista on jo nykyisin varustettu näillä laitteilla, joten volyymit ovat paljon pienemmät kuin huippuvuosina. Muutama vuosi sitten Marinen kysyntä oli rikkipesureiden osalta oikein hyvällä tasolla, parhaimmillaan vuotuiset saadut tilaukset olivat noin 190 miljoonaa euroa.
Valmet toimittaa paitsi päästönhallintajärjestelmiä myös Automaatiojärjestelmäratkaisuita laivoihin ja suurimmissa risteilijöissä meillä on vahva asema automaatiotoimittajana. Tämä osa liiketoiminnasta raportoidaan osana Automaatiojärjestelmät-liiketoimintalinjaa. Valmet DNA on tunnettu laiva-automaatiojärjestelmä, joka on toimitettu suureen osaan maailman suurimmista risteilyaluksista. Yleisellä tasolla en malta olla lisäämättä, että Automaatiojärjestelmät -liiketoiminta on kehittynyt myönteisesti sen jälkeen, kun se ostettiin vuonna 2015. Liikevaihto vuonna 2014 oli 297 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 jo 489 miljoonaa. Myös EBITA-marginaali on kehittynyt hyvin ja oli 2021 19,2 % (ennen kauppaa noin 10-12 %). Näin jälkikäteen tarkasteltuna silloista velatonta kauppahintaa, eli 340 miljoonaa euroa, voi siis pitää ihan kohtalaisena.
Pystytkö avaamaan tarkempia lukuja teidän vuosittaisten hankintasäästöjen takana? Tavoitteenanne on yli 3% vuosittaiset säästöt. Jos ei voi tarkkaa lukua antaa, niin puhutaanko kuitenkin kymmenistä miljoonista euroista?
Onko Q1:n aikana ollut merkkejä palkkainflaatiosta Valmetin osalta? Vaikuttaako komponenttipula vielä marginaaleihin?
Koetteko, että parin seuraavan vuoden mahdollisen positiivisen EBITA-marginaalin kehityksen suurimpana ajurina olisi korkeampi hinnoittelu vai se, että Automaatio- ja Palvelut-segmentin osuus kokonaisliikevaihdosta kasvaa? (tai kustannusten lasku)
Onko teillä arvioita siitä, kuinka suuri teidän Flow Control -liiketoimintalinjan markkinakoko on?
Mainitsette sivuillanne siitä, että n. 20% Automaatiojärjestelmän-linjan liikevaihdosta tulee Prosessiteknologia-segmentin projektimyynnin yhteydessä. Onko teillä Palvelut-segmentistä samanlaista dataa siitä, kuinka suuri osa Palveluiden liikevaihdosta tulee muiden segmenttien myynnin “ohessa”?
Kiitoksia. On kyllä mukavaa että ihmisiä Valmet kiinnostaa. Hankintasäästöjen vuositavoite on aivan kuten mainitset 3 prosenttia ja hieman sen yläpuolella on vuodet 2020 (3,8%) ja 2021 (4,0%) oltukin. Viime vuoden lukua ei ole vielä julkaistu. Valmetin hankintaspendi on vuositasolla merkittävä summa, joten tuosta kolmesta prosentista tulee kymmeniä miljoonia euroja. Kyllä palkkainflaatiosta on ilman muuta merkkejä ja olemme siihen parhaamme mukaan yritetty varautua. Meillä on Suomessa noin 6 500 työntekijää (yhteensä globaalisti 17 500), joten kotimaan palkkainflaatio antaa hyvin jo osviittaa. Teknologiateollisuuden uudessa työehtosopimuksessa taisi olla 3,5 prosentin korotus tälle vuodelle.
Komponenteista ollaan sanottu, että vaikutusta oli viime vuonna Serviceen, Automation Systemsiin ja Flow Controliin. Servicessähän vertailukelpoinen EBITA -marginaali rahdun verran laski 2022, mutta isoimpana syynä oli hieman hidas reagointi kustannusinflaatioon ja hinnoitteluun alkuvuodesta. Loppuvuodesta marginaalit olivat jo merkittävästi paremmalla tasolla Servicessä. Automaation vuosi oli marginaalimielessä aika hyvä, vaikka komponenttipula varmasti aiheutti liiketoiminnoissa paljon päänvaivaa.
Vuoden 2022 EBITA-marginaali oli 10,5% ja pitkän aikavälin tavoite on 12-14%. Hintoja on nostettu vastaamaan yleistä kulutasoa ja tottakai yritämme aina tarjota korkeaa lisäarvoa asiakkaille ja sitä kautta saada hintoja nostettua muutenkin. Mutta kyllä vakaan liiketoiminnan (Palvelut- ja Automaatio -segmentit) kasvulla on iso merkitys 12-14 prosentin tavoitteeseen pääsemisessä. Viime vuonna Prosessiteknologiat teki 6% EBITA:n, siinä missä Palvelut oli 14,8 prosentissa ja Automaatio 18,3 prosentissa. Tavoite on kasvaa tuplasti markkinoita nopeammin vakaissa liiketoiminnoissa, ja tässä on onnistuttukin viime vuosina.
Venttiili- ja venttiiliautomaatiomarkkina on globaalisti todella suuri, ja koosta on erilaisia arvioita, mutta meille relevantti markkina on noin 40 miljardia euroa. Markkina on hyvin pirstaloitunut, ja eri toimijoita on noin tuhat. Kymmenen suurinta toimijaa hallitsevat vähän reilua 20 prosenttia markkinasta, ja suurimman 50 toimijan yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 46 %. Valmet on karkeasti kymmenenneksi suurin toimija virtauksensäädössä, ja markkinaosuus on parin prosentin luokkaa. Toki olemme vahvoja tietyissä asiakassegmenteissä kuten sellussa ja paperissa ja teollisuuskaasuissa. Kollegani Tuuli Oja muuten kirjoitti hyvän blogitekstin taannoisesta tehdasvierailusta FC:n Vantaan tehtaalle, kannattaa käydä lukemassa (linkki) jos aihe kiinnostaa.
Automaatiojärjestelmissä tällä mainitsemallasi pakettimyynnillä on tärkeä rooli, ja kuten mainitset niin se on ollut noin 20% saaduista tilauksista viime vuosina. Palveluista vastaavaa lukua ei julkisteta, mutta aika usein (esim tämä ja tämä tilaus) jonkinlainen varaosa- ja kulutustavarapaketti kuuluu laitekauppaan. Sanoisin kuitenkin että ylivoimaisesti suurin osa Palvelujen liikevaihdosta tulee vanhan laitekannan huoltamisesta. Meille relevantin Palvelumarkkinan koko on vuositasolla noin 8 miljardin euron luokkaa, ja markkinaosuus Palveluissa on paljon matalampi (vajaa 20 prosenttia) kuin esimerkiksi kartonkikoneissa (viime vuosina yli 50% maailmassa tilatuista uusista koneista on tilattu Valmetilta). Vaikka kasvu on ollut viime aikoina hyvää, niin Palveluissakin siis työnsarkaa riittää markkinaosuuksien kasvattamiseksi vielä pitkäksi aikaa.
Valmet toimittaa päällystetyn kartongin koneen Graphic Packaging Internationalille (GPI) Yhdysvaltoihin. Valmet toimitti samanlaisen päällystettyä kartonkia valmistavan koneen GPI:n Kalamazoon tehtaalle 2022. Uusi kartonkikone toimitetaan GPI:n Wacon tehtaalle, Teksasiin. Koneen käyttöönotto on suunniteltu vuoden 2026 ensimmäiselle puoliskolle.
Tilaus sisältyy Valmetin vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin. Tarkkaa arvoa ei julkisteta, mutta vastaavien tilausten arvo on yleensä 140–180 miljoonaa euroa.
