Miksei sillä pakulla lämpimään? Onhan tälläkin palstalla edustettuna tuollainen retkipakulla Espanjan ja Kreikan suunnalla talvehtiminen.
3 tykkäystä
Onhan sekin vaihtoehto. Lähinnä tulee mieleen että tuleeko sillon se paku turhankin tutuksi… Tällä saisi sopivaa vaihtelua. Näin ainakin nyt ajattelen.
1 tykkäys
Olin itse seitsemän vuotta vapaa herrana – ja voin lämpimästi suositella tätä elämänmuotoa kaikille, joilla taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet antavat myöten. Nyt olen taas mukana työelämässä, mutta vain osa-aikaisesti – koska miksipä kiirehtiä, kun voi ottaa vähän rennommin?
Täytyy kyllä rehellisyyden nimissä sanoa, että työelämästä poisjäämisestä haaveileminen muistutti yllättävän paljon moottoripyöräkuumetta: haaveilu itsessään oli usein palkitsevampaa kuin itse toteutus. Vapaudessa oli toki puolensa, mutta yhdessä tekemisen onnistumisen tunteen ja sosiaalisen verkoston kaventuminen jättivät jälkensä – niitä kaipasin välillä enemmän kuin olisin etukäteen arvannut.
Toisaalta vapaus antoi tilaisuuden keskittyä juuri niihin ihmisiin, jotka oikeasti merkitsevät: ystäviin ja sukulaisiin. Se jos mikä oli korvaamatonta.
Onnellinen elämä rakentuu lopulta aika pienistä asioista – sujuvasta arjesta, ei jatkuvasta elämysten metsästyksestä tai lentolippujen pläräämisestä. Tavoitteet, unelmat ja ne arjen pienet rutiinit, jotka tuovat päiviin sisältöä, ovat kullanarvoisia.
Parasta tässä ajassa olikin se, että sain keskittyä oman ja läheisteni hyvinvoinnin parantamiseen – ja se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
69 tykkäystä
Mistä tuon sitomisen käytännössä huomaa? Ei provo, vaan aitoa ihmettelyä siitä, mikä minulla on jäänyt huomaamatta?
Nuorempi saatiin hirveällä väittelyllä pysymään pulkkamäessä vielä 2-vuotiaana vaikka isoveli pääsi laskemaan rinteeseen. Seuraavaksi talveksi asetettiin ehto, että ennen hiihtokoulua pitää pysyä pystyssä liukuvalla suksella. Hiihtokouluun, koska isä ei osaa opettaa aivan alkeita täysin hiihtotaidottomalle. Pienikasvuinen kolmivuotias herätti hiihdonopettajassa hämmennystä, mutta kerroimme, että paineet ovat niin kovat, että tunnit maksetaan kävi miten kävi, mutta nyt mennään kun luvattu on. Parin tunnin kuluttua hiihtokoululle kimposi kaksi naurunaamaa, joilla oli ollut ilmeisen hauskaa. Noudin autosta hinausköyden, jonka toisen pään sidoin oppilaan vyötärölle ja tulin toisessa päässä ankkurina perässä isompaan rinteeseen siirryttyämme. Tämä lapsen oma vastuu omasta painotuksesta on mielestäni parempi kuin opettajan sivulle ojentamien sauvojen varassa makaava tenava. Köysi vietiin autoon parin laskun jälkeen, kun lapsella tuli luotto siihen, että hän saa suksensa kääntymään.
Esikoinen on käynyt aidossa englantilaisessa pubissa alle vuoden ikäisenä.
Kolmen sukupolven matkoilla kouluikäiset lapset saavat kielitaidollaan isovanhempiensa arvostusta osatessaan tulkata heidän apunaan sillä aikaa kun keskimmäinen sukupolvi vetää uima-altaalla kolmen kilometrin intervallitreeniä tai pelaa pingistä.
Lapsista on sellainen helpotus, että pienten lasten kanssa kelpaa halvempi auto. Auton hinta nousee selvästi sitten kun istuu itse takapenkillä.
Minusta lapsen syntymä ei lopeta seikkailua vaan kääntää sen hieman eri suuntaan. Mitähän minulla on jäänyt huomaamatta tässä lapsijutussa?
8 tykkäystä
Fuskaan sen verran, että kirjoitan eläkeläisenä, vaikka aikainen eläköityminen olisi ollutkin mahdollista. En nähnyt sitä tarpeelliseksi, koska minua nuoremmalla Rouvalla on vielä muutama työvuosi jäljellä, vaikka hänekin eläkesalkkunsa saavutti tavoitteensa viime tammikuussa, jolloin siihenastinen eläkekertymä ja hänen salkkunsa osingot saavuttivat nettopalkan. Nyt hänellä on vielä muutama vuosi aikaa kerätä lisää harrastemäärärahaa jota kannattaa olla reservissä kun aikaa on enemmän. Tai ei sitä sen enempää ole kuin ennenkään, mutta ajan saa allokoida vapaasti ja sehän tässä on parasta.
Itsellä siirtyminen vapaalle oli helpotus. Ei mieluisan työn loppumisen vuoksi, vaan työn ja pitkien työmatkojen häirittyä vuosia jatkamaani urheiluharrastusta. Valmentajani puhuu leikillään siirtymisestäni ammattiurheilijaksi. Siltä se tuntuikin, kun sain vain harjoitella vapaasti. Se näkyi myös tulostasossa.
Aiemmin keskustelussa on puhuttu pelivarasta, jota saattaa tarvita romahduksen varalta. Pelivara on hyvä olla, mutta se ei ole “jos” vaan “kun”. Romahdus on yhtä varma kuin auringon nousu, vain ajankohta on vaikeampi ennustaa. Kannattaa kääntää ajattelumallinsa romahdusten välttelystä elämäntapoihin joilla mahdollistaa vielä useammankin romahduksen näkemisen.
Romahdusta varten kannattaa olla pelivaraa, mutta tilanteesta riippuen sen ei tarvitse olla amerikkalaistyylistä target date sijoittamista 100 - ikävuodet osakepainoa alentaen. Työeläkkeellään elävällä ei ole mitään pakottavaa syytä alentaa tuottoaan osakepainoaan vähentämällä. Jos reserviä on paljon, sitten ei kannata pakottaa jotain määräprosenttia heikosti tuottaviin korkosijoituksiin, vaan laskea pikemminkin kuinka pitkän laman ylitse selviää myymättä osakkeita pohjalla. Se ei ole prosenttiluku pääomasta, vaan muutaman vuoden kulutus.
Ennen kuin jää pois työelämästä, olisi hyvä olla asiat kunnossa kotona. Jos eivät ole, ongelmilla on tapana kärjistyä vapaa-ajan lisääntyessä. Olisi myös hyvä olla jokin säännöllinen ja mieluiten sosiaalinen harrastus, joka pitää kiinni arkielämässä.
Yksi mahdollinen reservi romahdukseen on osinkostrategian ainakin osittainen hyödyntäminen. Ei nyt lähdetä taas laskemaan veroetuja ja vertaamaan omien ostoa ja osinkoa. Muistetaan vain että omien osinkojen tekeminen myymällä keväällä 2009, 2011 ja 2020 olisi ollut niin kallista että elinajan odote ei riittäisi korvaamaan salkkuun aiheutunutta tuhoa. Osakkeen arvo on muiden volatiili mielipide ja osinko on paljon vakaampi laskennallinen osuus yrityksen tuloksesta. Osinkosalkkua ei kannata rakentaa osinkoprosentin perusteella, mutta osinkosalkkuun voi suhtautua kuten jo maksettuun eläkevakuutukseen, joka maksaa jatkuvaa tuloa osakkeiden arvosta riippumatta.
28 tykkäystä
Elinkaarisijoittamisesta löytyy nykyään tutkimusta ja hyviä apuvälinäitä, joten mutustrategioihin ei välttämättä tarvi turvautua. Tässä hyvä video Ben Felixiltä, jossa tutkimustietoa on esitetty helposti prureskeltavassa muodossa. Häneltä löytyy muutakin sisältöä aiheeseen liittyen. Innokkaimmat voi tutustua aiheeseen lisää myös Rational Reminder podcastien avulla tai lukemalla aiheesta RR foorumilla, jossa asiaa on puitu ketjutolkulla.
Ben Mathew on tehnyt myös erittäin hyvän työkalun, jonka perusteella sijoitusvarallisuuden kerryttämistä ja sen kulutusta voi simuloida ja seurata monine muuttujineen. Tuonne voi siis tehdä oman profiilin, johon syötetään tietoja, kuten salkun koko, syntymäpäivä, eläköitymispäivä, tulot, eläkkeet jne. Tämän jälkeen mallilla voi tarkastella homman toimivuutta kahdella erilaisella joustavan kulutuksen mallilla tai perinteisemmällä, mutta epäoptimaalisemmalla turvallisen nostoprosentin menetelmällä. Mikäli käytät default menetelmää(TPAW) riskiprofiilia nostamalla saat osakepainon haluamallesi tasolle. Profiili päivittyy itsestään ajan mittaan, joten toimii hyvin elinkaarisijoittamisen jatkuvaan seurantaan.
Edit. Saa siirtää, jos meni liiaksi aiheen vierestä 
Edit2. Ei ollut erityisesti sinulle kohdistettu @740_GLE. Huomasin vain, että aiheesta keskustellaan, mutta viittaukset tutkittuun tietoon loistavat poissaolollaan. Lisäksi ajattelin, että tuosta TPAW plannerista saattaisi olla monelle ketjun lukijalle hyötyä.
27 tykkäystä
Minä en ymmärrä näitä teoreettisiä pyörittelyjä varojen riittävyydestä. Yhdellä strategialla voi olla 3.4% todennäköisempää ajautua konkurssiin kuin toisella, hohhoijaa 
Ensinnäkin Suomessa jokainen tarpeeksi vanhaksi elävä saa eläkettä hautaan saakka. Vähintään noin 800 euroa kuussa vaikka ei tekisi päivääkään töitä. Eli konkurssiin ja kadulle joutumista ei oikeasti tarvitse pelätä.
Toisekseen ihmetyttää nuo esimerkkisalkkujen allokaatiot. 60% osakkeita ja 40% bondeja, jotka ovat aina surkeatuottoisia valtionlainoja. Entä 130% osakkeita? Tai 60% osakkeita, 40% private equity-sijoituksia jorka ovat historiallisesti tuottaneet listattuja osakkeita paremmin ja 20% vaikka kiinteistöjä. Jos tulee useampi tappiollinen vuosi, otetaan lisää velkaa elosteluun. Tuo linkittämäsi työkalu arpoi minulle osakkeita 30% ja bondeja 70%, eikä tätä ilmeisesti voinut edes vaihtaa. Mallien tuotot taitavat olla historiallisia USA:n markkinan tuottoja, en tiedä onko sekään relevanttia suomalaiselle sijoittajalle. Tällä palstallahan kaikki (minä mukaanlukien) nauttivat kaksinumeroisista vuosituotoista osakkessa.
En myöskään usko kulutuksen olevan tasaista, vanhemmiten varmaan tarvitsee vähemmän rahaa. 80-vuotias ei jaksa käyttää tuhansia euroja päivässä huumeisiin ja huoriin, toisin kuin nelikymppinen. Perheellisellä kulutus laskee kun lapset muuttavat omilleen.
Minulla on hyvin karkea Excel-malli tulevien tuottojen ennustamiseen ja se saa kelvata. Jos omaisuus hupenee yli puoli miljoonaa, voin vähän katsoa tarvitaanko korjaavia toimenpiteitä. Epäilen etteivät vaoaaherrat oikeasti jaksa murehtia noista eri skenaarioista eläkkeellä.
56 tykkäystä
Tämän kyllä voi vaihtaa, ja yhden tavan kerroin jo edellisessä viestissäni. Toinen tapa on valita SPAW jolloin allokaatio valitaan suoraan itse.
Vipua ja bondien ja osakkeiden lisäksi muita omaisuusluokkia tuossa ei ainakaan vielä ole mukana. Muistelen Mathewn kommentoineen RR:ssä, että lisäominaisuuksia olisi vielä tulossa.
Tätä varten löytyy myös säätömahdollisuus.
Varmaan riippuu ihan vapaaherrasta? Luonne, sijoitustyyli, salkun turvamarginaali kulutukseen nähden, ansaintapotentiaali tilanteessa, jossa rahat loppuisi kesken yms. varmaan vaikuttaa melko paljon.
PS. Ei voin kun nauraa, kun toisella välilehdellä on auki RR foorumi, jossa meno on varsin autistista, ja sitten tulet tänne lukemaan kommentteja. Ero on kuin yöllä ja päivällä, vaikka samasta aiheesta keskustellaan. 
18 tykkäystä
Pakko kysyä kun ei Googlelle auennut. Mikä on RR foorumi?
6 tykkäystä
Kirjaimellisesti kolme viestiä keskustelua takaperin kun luet niin selviää:
6 tykkäystä
Rational reminder Rational Reminder Community
5 tykkäystä
En tiedä vastasitko minulle, mutta en minä ihan MuTulla sinun postaustasi edeltävää viestiä kirjoittanut. Olen päätynyt siihen kokemuksesta sekä laskin kädessä Robert Shillerin “Irrational Exuberancea” lukien. Linkittämäsi Ben vaikuttaa viisaalta mieheltä, kuten on tapana sanoa kaikista, jotka ovat samaa mieltä kuin itsekin
Hän perustelee myös amerikkalaisesta näkökulmasta sen mitä minäkin jo sanoin:
- eläkeläisenäkin osakepaino voi olla “iso”
- romahdukseen pitää varautua, mutta varautuminen ei tarkoita prosentteja salkusta vaan aikaa jolloin ei myydä
- myynnit romahduksen jälkeen ovat tuhoisia (Ben käyttää toistuvasti termiä “katastrofaalinen”)
- keskimääräinen vuosituotto ei ole omaa kassavirtaa nostavalle riittävä turvallisen noston mitta
Kaikki tämä pätee myös suomalaiseen sillä erotuksella, että työeläkettä nauttivalla on eläketulonsa vuoksi enemmän pelivaraa pienentää nostoja tai jopa lopettaa ne kokonaan huonoina vuosina. Benin videolla kertoma nostojen sopeuttaminen on itsekin löytämäni tapa varmistaa salkun riittävyys loppuiäksi, ja suomalaisella on työeläkkeensä vuoksi paljon parempi mahdollisuus siihen kuin amerikkalaisella täysin 401k eläkerahastostaan riippuvaisella, joka tarvitsee rahastostaan joka vuosi rahaa elääkseen.
Tärkein ohje näiden jälkeen on siis viimeistään viisikymppisenä aloitettava elämäntaparemontti, jonka turvin seitsemänkymppisen haaste ei ole seuraava askel vaan oman ikäluokan mitalisijat Masters-ikäkausikisoissa.
8 tykkäystä
Amerikkalaisilla on järjestään joku “social security” joka on tasoltaan pieni suhteessa elinkustannuksiin mutta tavallaan eläke kuitenkin. Aika harva on kokonaan 401k varassa käsittääkseni.
“71.6 million people received benefits from programs administered by the Social Security Administration ( SSA ) in 2023. 5.8 million people were newly awarded Social Security benefits in 2023. 55% of adult Social Security beneficiaries in 2023 were women.”
3 tykkäystä
Katsoitko CitizenJ:n linkittämän videon? Jos eläkesalkku on rakennettu vanhuuden turvaksi, silloin pääoman riittävyys on täysin keskeinen kysymys. Ben kertoo videolla tavan, jolla pääoman riittävyyden pystyy varmistamaan.
Tämä tosiaan muuttaa tilannetta merkittävästi! Etenkin työeläkkeen turvin on mahdollista sopeuttaa nostojaan omasta eläkerahastosta (tai sijoittaa osingot takaisin tuotto-odotuksen ollessa poikkeukselisen hyvä). Siksi suomalaiselle muodostuu Benin videon lisäksi toinenkin motiivi nostaa osakepaino “isoksi”. Omani on nyt ensimmäisen eläkevuoden jälkeen edelleen se sama 100% kuin vuosikausia aiemminkin.
Kyllä minä putosin jo rullaavan 10-vuotisjakson keskituotossani alle 10% vaikka edellinen vuosikymmen 2010 - 2019 menikin OMXH:n osalta 9.9% keskituotolla, mutta tämä ei ole se pointti.
Ben sanoo videolla selvästi kuinka keskituotto ei pelasta siltä katastrofilta, jonka jatkuvat nostot laskumarkkinassa tekevät salkulle. Ennen kuin edes näin videon, kuvasin samaa ilmiötä itse arvioiden että elinajan odote ei riitä korjaamaan kevään 2009, 2011 ja 2020 myynneillä tehtyjen omien osinkojen salkkuun aiheuttamaa tuhoa. Kaksinumeroista keskituottoa voivat tavoitella vain ne, jotka ovat pelissä mukana The Ison Rommauksen jälkeenkin.
Oletko valmis tekemään nuorena valinnan joka estää sinua tekemästä aikuisena mitä huvittaa? Kenelle aiot myydä mielikuvituksesi sitten kun et enää käytä sitä itse?
Lomakohteessa katselimme samassa pöydässä istuneen saksalaispariskunnan menoa tanssilattialla. Upeista askelkuvioista näki selvästi, että tämä pari oli paikalla kun Rock & Roll keksittiin. Heidän palatessa pöytään kehuimme kuinka kiva heidän menoaan oli katsella. Mies kiitti kohteliasuudesta ja puuskahti hieman turhautuneena, että “ei me voida enää tanssia ollenkaan kunnolla, kun hän on jo 86-vuotias eikä pysty edes nostamaan”. Me kerroimme ottavamme heidät roolimalliksemme johon tähtäämme samassa iässä.
6 tykkäystä
En tiedä eksyykö tämä liiaksi ketjun ydinaiheesta, joten kommentoin vain lyhyesti. Eikö vapaaherralla kannata olla käteisenä/käteistä vastaavana luokkaa esim. vuoden elinkustannukset. Sitten vaihtoehtoisissa sijoituksissa voi olla esim. siivu kiinteistöjä / bondeja / kultaa. Tai listaamattomia yhtiöitä. Näiden osuuksia salkussa voi säätää mieleisekseen. Vaihtoehtoisista voi myös realisoida, jos ei halua myydä osakkeita.
Sitten useat välittäjät antavat osakesalkkua vastaan lainaa, jota voi nostaa nappia painamalla. Ja vaikka salkun osinkoprosentti olisi niinkin alhainen kuin 1%, sieltä tulee silloinkin elämiseen rahaa. Jos omistaa suoria osakkeita, osinkoja tulee jonkin verran melkeinpä väkisin.
Näillä valinnoilla (niitä sopivasti yhdistelemällä ja soveltamalla omaan tilanteeseen) uskoisin, ettei huonossa markkinasyklissä ole pakko myydä osakkeita vaan voi mennä sen yli.
5 tykkäystä
Olen jonkinverran RR-videoita katsonut ETF:iin liittyen. Matskuhan on kunnon tilastopornoa ja väittämät perustuvat tutkittuun tietoon.
Kokeilin myös tuota työkalua ja ihan mielenkiintoista datanörtteilyä sillä pystyi harrastamaan. Samat asiat on tullut itse mallinnettua omissa exceleissä, ei tosin noin sofistikoituneesti. Tuo ”sequence of returns risk” on mielessä ollut myös itsellä. Olen mallintanut siten että minulla on laskettu sijoituksista kahden vuoden menot ulkopuolelle vaikka nekin tuo pientä tuottoa lyhyissä erittäin matalan riskin koroissa.
Vielä kun saisi lisättyä kiinteistöpuolen. Itsellä mm. metsää huomattava siivu pienentämässä kokonaisriskiä. Sekin kuitenkin tuottaa jotakin ja on itselle ns. eläkekassa.
Hyppäsin pois oravanpyörästä reilu kolme vuotta sitten. Jälkikäteen katsottuna vähän turhankin optimistisesti nojasin omiin sijoitustaitoihin kun siinä alkoi juuri tämä isompi laskettelukausi. Silti tuotot ovat olleet viimeiset kolme vuotta erittäin hyvät hakaten kaikki indeksit. Tein silloin kolme vuotta sitten hyvin yksinkertaisia laskelmia että pystynkö elämään sijoitustuotoilla. Sen verran hätäiset oli laskelmat että en mm. inflaatiota laskenut mukaan kun eihän sitä edellisen kymmenen vuoden aikana tarvinnut miettiä.
Olen reilu 40-vuotias joten tässä on kuitenkin vielä (toivottavasti) reilusti vuosia jäljellä mitä tuotoilla pitää rahoittaa. Sijoitusten koko on hyvä, mutta esimerkiksi pidemmät laskukaudet (yli 3 vuotta) voivat vaikuttaa siten että mennään ”töihin paluu” rajan yli. Tämän hetkinen pörssisalkku vaatii 6% bruttotuoton että tätä turhankin leveää elämää pystyy rahoittamaan. Tämän lisäksi on metsää jonka tuottoa en ole laskenut mukaan. Pidän sitä sellaisena pahan päivän puskurina ja se ei kuitenkaan tuota niin tasaista kassavirtaa. Sitten itsellä on kohtuu iso summa suorissa startup-sijoituksissa. Nämä arvot olen henkisesti alaskirjannut sijoitushetkellä. Niiden varaan en laske mitään mutta onnistuessaan tuotot ovat erittäin merkittävät. Yksikin onnistuminen riittää.
Tavoitteena tässä voisi olla että jossain vaiheessa pörssisalkku vaatisi vain 2% vuosittaisen tuoton kattamaan elämisen kulut. Silloin olisi nämä loputkin pienet tuottopaineet pyyhkäisty pois 
21 tykkäystä
Samaa mieltä. Avasit varsin hyvin aiemmin esittämäni periaatteen, jolla vältytään myynneiltä silloin kun se olisi epäedullista.
- romahdukseen pitää varautua, mutta varautuminen ei tarkoita prosentteja salkusta vaan aikaa jolloin ei myydä
Tätä varautumista kuvataan toisinaan karkealla osakepainon prosentuaalisella ylärajalla, mutta se on mielestäni kohtuuton yleistys. Mitään yleispätevää kaikille sopivaa prosenttilukua ei ole olemassa eikä isokaan osakepaino ole välttämättä vastuuton riski.
Olennaista on varautua tavalla tai toisella selviämään seuraavan romahduksen ylitse joutumatta myymään osakkeita pohjalla. Luettelemasi keinot ovat kaikki keinovalikoimassa.
4 tykkäystä
Hienoa kuulla!
Miten olet käyttänyt aikasi ilman töitä? Mitä olet oppinut vapaaherrailusta, ja mitä elämäntapavinkkejä antaisit muille ajankäyttöön liittyen.
Niin ja kuinka iso sijoitussalkkusi on? Onko velkaa?
5 tykkäystä
Hyvää Vappua kaikki vapaaherrat, tai ei kai vapaaherrat Vappua edes juhli 
, voi vaikka vedota flunssaan
Haluaisin ajatella kuten Superg ja työstän sitä että näin tekisinkin. Pois liiallinen pelottelu ja uhittelu ja laskeskelu. Itsellään viimeiseltä viideltä vuodelta sijoitusten vuosituotto keskimäärin kaksinumeroinen ja miksi murehtisin ettei se jatkossa tule olemaan samaa luokkaa. Kunhan pääomaa on tarpeeksi, niin aina voi nostaa lainaa tai vähentää kulutusta matkan varrella.
Hieman provosoiden, olisi jotenkin älytön että yli 20v kulutusta vastaavalla pääomalla olisi kauheen huolissaan jostain kk palkasta, on muitakin asioita mitä murehtia.
Eri asia on että jos on hieno titteli hienossa firmassa ja se on oma juttu, niin mikäpä siinä.
Hyvää Vappua kummiskin vapaaherroille ja siksi pyrkiville.
28 tykkäystä
Täällä yksi, jolla olisi n. 40x vuotuinen kulutus pääomana, mutta ahdistus kova.
Samaan aikaan houkuttaisi hypätä oravanpyörästä, mutta kun ei meinaa uskaltaa. Ehkä takaraivossa ajatus, että vielä pienille lapsille pitää näyttää esimerkkiä työnteosta. Ehkä myös pelko jostain peruuttamattomasta - osaako/kykeneekö palata työelämään, jos kaikki meneekin vihkoon?
12 tykkäystä