Juu. Muutamille puolueille tärkeää ei ole, että kaikilla menisi mahdollisimman mukavasti, vaan päästä rumbasemaan niitä, joilla menee muita selvästi paremmin taloudellisessa mielessä. Jos kaikkien yli 20 miljoonaan yli menevä varallisuus jaettaisiin tasan kaikille muille, niin siitä ei kovin suurta riemua kenellekään tulisi. Kuitenkin seurannaisvaikutukset lähes kaikille olisivat negatiivisia.
Perusteluina lienee nimenomaan tuo " mahdollisuuksien tasa-arvo" -ajattelu, jossa kaikilla pitäisi olla samat mahdollisuudet vaurastua. Perinteisesti varallisuutta nimenomaan on “puolusteltu” omalla ahkeruudella ja osaamisella, mutta perintötapauksissa siitä ei voida ainakaan puhua. Ja kyllä, kateellisuuttahan tuo perintöveron (nostamisen) kannattaminen nimenomaan on.
Ajatusleikki: Yksityistä varallisuutta koko maailmassa oli vuonna 2020 yhteensä noin 206 biljoonaa €. (Boston consulting groupin raportti 2021) Jos tuo jaettaisiin kaikkien kahdeksan miljardin maailman kansalaisen kesken, saisi jokainen 26000€ varallisuuden. Suomalaisten varallisuuden mediaani vuonna 2021 oli rapiat 73000€ ja keskiarvo 167000€. Eli Suomalaiset ottaisivat takkiin tässä pika-uusjaossa 
Voittajia olisivat monet Afrikan ja Aasian maiden kansalaiset.
Nyt kun on tutkimustiedolla osoitettu, että varallisuuserojen kaventaminen parantaa talouskasvua (Patricio Laina kertoi tuossa podcastissa, joka 1. viestissä, lisäksi alla kuvassa hätäinen wikipedia -kuvakaappaus) niin:
A) Millä keinoilla toivoisitte varallisuuseroja kavennettavan?
B) En haluaisi siltikään kaventaa, talouden ei tarvitse kasvaa (ainakaan niin nopeasti)!
C) En usko Patricio Lainan väitteisiin tai tutkimustietoon!
Edit: vaikka tuossa puhutaan tuloeroista, lienee selvää, että tuloerojen kasvun myötä myös varallisuuserot kasvavat…
1 tykkäys
Tämä on kyllä vaikea ja mielenkiintoinen aihe. Etenkin kun trickle down argumenttia on käytetty paljon vielä viime aikoina ja nyt alkaa olla melko yleisesti hyväksytty konsensus että homma ei toimi ihan sillä tavoin.
En ole tuosta oecd 2014 julkaisusta nähnyt kuin lyhyen neljän sivun koosteen joten en menetelmistä tiedä paljoakaan, mutta yleensä ei pitäisi viitata tutkimukseen vaan meta-analyyseihin. Esimerkiksi laboren artikkeli Linkki käy asiaa läpi meta-analyysin kautta.
Vaikka itselläni on talous- ja luonnontiedetausta niin minun on vaikea arvioida menetelmien laatua. Itse olen kuitenkin siinä uskossa (kuten laboren tutkija viittaa) että konsensus olisi että tuloerojen ja talouskasvun välillä ei ole selkeää korrelaatiota tai kausaliteettia. Ainakin Malinen ja Laina ovat sellaisia veijareita ettei tieteellinen konsensus aina välity heidän kauttaan. Se ei ehkä ole heille se ykkösjuttu näin kauniisti sanottuna
Oma mutu on se että tuloeroille voi olla jokin sweet spot jonka yli eikä ali kannata merkittävästi mennä. Ei siis olisi yksiselitteistä vastausta että tuloeroja pitäisi kaventaa tai lisätä vaan optimi ratkaisu riippuu siitä millaiset tuloerot (ja muut ominaisuudet) maalla on nyt.
8 tykkäystä
Vastaanpa jälleen näkemykseni kohtaan A), koska aikaisempi vastaus taisi, ehkä odotetusti, saada palstan porvareiden niskakarvat pystyyn.
En itse esimerkiksi kannata progressiivista tuloverotusta, koska se tunnetusti syö yksilön motivaatiota työskennellä tai toimia parhaan kykynsä mukaan valtion kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tässä mielessä progressiivisuuden madaltaminen olisi parempi porkkana kuin progressiivinen tulovero. Tämä siis itsessään kyllä kasvattaisi jossakin määrin tuloeroja ja varallisuuseroja, mutta se olisi edelleen yksilön työllä, ahkeruudella ja osaamisella ansaittua. Näin syntyvät varallisuuserot olisivat myös yksilön kykyihin pohjautuvia ja siitä palkittaisiin.
Palatakseni taas tuohon perintöveroasiaan… minulla on itsellänikin merkittävä varallisuus ja jonain päivänä se luonnollisesti siirtyy jälkikasvulle. En kuitenkaan päästä kyyneltäkään (varsinkaan haudan levossa), jos siitä perintöveron muodossa lohkaistaan pois osa verojen muodossa ennen kuin se kilahtaa jälkipolven kirstuun. Jälkipolvi tulisi varmasti toimeen jopa kokonaan ilman perintöä, ja veron jälkeenkin perintö tulee nostamaan heidät eriarvoiseen asemaan muuhun ikäluokkaan nähden. En edes usko heidän odottavan perintöä, vaan haluavat tulla toimeen omilla saavutuksillaan ja ansioillaan.
Tuollainen miljonääri - miljardöörisukujen ihannointi se mielestäni vasta kieroa on. Yritetään kaikin keinoin kasvattaa suvun varallisuutta välttelemällä veroja ja sitä kautta lisätä varallisuuseroja tulevaisuudessa, joita tulevat sukupolvet eivät ole omalla työllään ansainneet. Tällainen kumuloituva sukuvarallisuus ei myöskään auta yhteiskuntaa samalla tavalla kuin progressiivisuuden poisto. Se on enemmänkin rasite. Ja perintöverosta ja kiertokeinoista huolimatta tätä tapahtuu joka tapauksessa.
Mietitäänpä esimerkiksi suku-Herliniä. On totta, että varallisuutta on aluksi kerätty ahkeruudella, osaamisella ja kovalla työllä. Tämä kuitenkin päti vain esi-Herlinien tapauksessa. Tulevat Herlinit puolestaan ratsastivat vain nimellä ja työskentelevät positioissa, joihin heillä ei Rahikaisina olisi ollut mitään asiaa. Tällainen on mielestäni huonoa eriarvoisuutta, siis eriarvoisuus, joka kasvaa annettuna, koska siinä yksilön oman kontribuution ja yrittämisen osuus häviää olemattomiin.
11 tykkäystä
Vaikka näin sijoitusfoorumilla ollaankin niin faktahan on että varallisuuden kasvattaminen ei tietyn pisteen jälkeen vaadi juuri minkäänlaista lahjakkuutta, ahkeruutta, vaivaa tai ponnisteluja itse pääoman omistajalta. Rahaa vain tulee sisään käytännössä tekemättä mitään. Ja kun tämä automaatti leviää perintöjen kautta niin aika selvä asia että ongelmiahan siitä syntyy jossain vaiheessa kun katsotaan isompaa kuvaa.
9 tykkäystä
C.
Jos sallitaan palkkaerojen kasvu pienissä palkoissa, niin tuloerot alkavat pienentyä.
4 tykkäystä
Mikä tämä argumentti tarkalleen ottaen on, ja kuka sitä on käyttänyt viime aikoina?
1 tykkäys
Aika vahva yleistys. Heidän johtamansa firmat ovat kuitenkin pärjänneet hyvin. Yhtä hyvin voisin väittää, että tilanne on päinvastainen. Moni perhe/sukuomisteinen yhtiö parantaa juoksuaan, kun nuoremmat työskentelevät firmassa ja nousevat johtoon. Silloin he ovat tehneet työn ja lisänneet arvoa, mutta joutuvat maksamaan hulppeat perintöverot.
Perintövero kohtelee perheyrityksiä kaltoin, koska maksuun pantava vero voi olla huima omistajien maksukykyyn verrattuna. Yksityinen yritys voi olla täysin epälikvidiä omaisuutta. Sukupolvenvaihdos voi heikentää yrityksen jatkuvuutta ja kykyä kasvaa, koska verot.
Tässä yksi esimerkki: https://www.hs.fi/talous/art-2000002787564.html
5 tykkäystä
Tuossa on se kyseenalainen oletus että verojen nostaminen on nollasummapeli, ilman verotaakasta aiheutuvia joustoja verotettavien käyttäytymisessä. Paljonko esimerkiksi Suomi ‘voitti’ kun Björn Wahlroos siirsi kirjansa ja veronmaksunsa Ruotsiin?
Ruotsi on luopunut sekä perintöverosta että autoverosta, silti maan julkinen talous on paljon paremmassa kunnossa kuin Suomella. Harva yrittäjähenkinen kokee motivaatiota perustaa yrityksiä tai sijoittaa valtioihin, joissa ei ymmärretä talouden peruskäsitteitä, vaan riskinotosta saatuja hyötyjä pidetään työmiehen tai tuilla elävän oleskelijan selkänahan repimisenä.
Tunnetusti myös palkkatyön tekemisen motivaatio saattaa laskea, jos huomaa että saman voi saavuttaa vähemmälläkin rehkimisellä vrt. Neuvostoliitto jossa kadulla purukumia myyvä jobbari tienasi usein enemmän kuin opettaja tai lääkäri.
Raha on siinä mielessä viisasta, että se osaa kyllä hakeutua sinne missä sille on saatavissa paras tuotto. ‘Verota kunnes silmät eivät enää liiku’ -periaatetta noudattava valtio ei tunnetusti ole myöskään mikään vetovoimatekijä ulkomaalaisille asiantuntijoille ym. joita kaivattaisiin kaikkialle kipeästi; mutta työtä vieroksuville elämäntapataitureille se on vetovoimatekijä sitäkin enemmän.
27 tykkäystä
Niin globaalissa taloudessa missä pääomat voivat helposti kiertää veroja tilanne on tosiaan tämä. Eräänlainen race to the bottom jossa superrikkaat voivat kilpailuttaa valtioita. Voidaan tietenkin kysyä onko tämä kokonaisuuden kannalta optimi vai onko tämä superrikkaan kannalta optimi.
2 tykkäystä
Silloinhan nimenomaan ei ole kyse yleistyksestä, jos annetaan yksittäinen esimerkki (Herlin) 
Mutta yleisesti: jos rikkaan suvun lapset saavat hyviä positioita nimellään, niin eikös se ole juuri sitä kritisoitua hyväveli -toimintaa? Position pitäisi saada paras hlö kyseiseen positioon. Saattaa harvoissa tapauksissa jopa olla se suvunjatkaja, mutta olisi aikamoista sattumaa, jos paras hlö olisi näinkin usein sattumoisin samaa sukua 
Eivät pelkästään superrikkaat, vaan myös asiantuntijat, yrittäjät, yrityksensä myyneet varakkaat henkilöt jne. Jokaisen valtion kannattanee yrittää pitää kansalaistensa parhaaksi yllä sellaista tilannetta, jossa sekä osaamista että pääomaa virtaa maahan päin eikä maasta pois?
13 tykkäystä
No tämä johtaa juuri siihen race to the bottom-tilanteeseen. Se taas ei voi johtaa mihinkään hyvään lopputulokseen isossa kokonaisuudessa. Toki näiden veroshoppailijoiden osalta lopputulos voi olla erinomainen.
Globaalit ongelmat tarvitsee globaaleja ratkaisuja.
2 tykkäystä
Mikä on iso kokonaisuus ja miten esim. Suomi voi vaikuttaa siihen? Yleensä kun haetaan jotain ‘globaalia ratkaisua’ niin taloudellisesti, demokraattisesti jne. alisuorittavat maat ovat ensimmäisenä vaatimassa itselleen rahallisia kompensaatioita ja toiseksi eivät ole itse valmiita muuttamaan juuri mitään omassa tekemisessään.
On vaikeaa ellei jopa mahdotonta nähdä mitään yksittäistä isoa ‘ratkaisua’ jolla tehtäisiin kaikki tyytyväisiksi ja jossa suurin osa toimijoista ei vetäisi kuitenkin härskisti kotiinpäin. Suomi on näissä kahinoissa tunnettu sinisilmäinen kynnysmatto, joten jos minulta kysytään, niin kiitos ei näille ‘ratkaisuille’
15 tykkäystä
Iso kokonaisuus on maapallon väestö. Itse näkisin että pitkässä juoksussa ihmiskunnan tärkein tavoite on maksimoida koko ihmiskunnan terveyttä, onnellisuutta jne. eikä osaoptimoida jonkin vähemmistöryhmän tai joidenkin yksilöiden etuja.
Suomi voi vaikuttaa siihen näyttämällä esimerkkiä. Suomi kuuluu pohjoismaihin jotka on millä tahansa mittarilla katsottuna maailman menestyneimpiä yhteiskuntia. Kaikissa pohjoismaissa on korkeahko verotus ja tulos on silti tämä. Pistää miettimään että näinköhän se verotus on kuitenkaan se maailman karmein asia.
Toki jos maailmankatsomus on sellainen että oman edun maksimointi vaikka sitten muiden kustannuksella on se johtava arvo niin sitten tietenkin ymmärtää toisenlaiset näkökulmat ja ratkaisuvaihtoehdot jotka niistä lähtökohdista kumpuaa.
4 tykkäystä
Se ei tietenkään ole oman edun maksimointia, että haluaa siirrettävän itselleen niiltä joilla on; tehden sen vielä jonkinlaista moraalista hurskastelua ja ylemmyydentuntoa tuntien.
23 tykkäystä
Niin, sinä varmaan seuraavaksi kerrot missä on se valtio joka ei verota ollenkaan?
Minäkin niputtaisin Suomen niin mielelläni vauraiden maiden joukkoon. Valitettavasti emme kuitenkaan kuulu samaan porukkaan kuin muut pohjoismaat: Nordics: debt rate nordic countries 2022 by country | Statista
Tilit pyörivät siihen suuntaan että olemme tätä menoa pian itse autettavien joukossa. Verrattuna muihin pohjoismaihin Suomi on epäonnistunut pääomien ja yritystoiminnan houkuttelemisessa. Syömävelalla kasvatettu bruttokansantuote on toki vetovoimatekijä tietyn laatuiselle maahanmuutolle, sellaiselle jota esimerkiksi Sveitsi ja Australia yrittävät välttää kaikin keinoin.
19 tykkäystä