Varallisuus ja varallisuuserot

Tämä ei toki poista sitä faktaa, että köyhyys ja sosioekonominen tausta on vahvasti periytyvää. Tästä huolimatta, olen kanssasi varsin samaa mieltä itse asiasta: Suomessa on kenties maailman parhaat mahdollisuudet kenellä tahansa (mahdollisuuksien tasa-arvo) kouluttautua vaikka kuinka korkealle, riippumatta omien vanhempiesi koulutuksesta. Vaikka koulutustaso yleensä periytyy, sen ei tarvitsisi mennä niin.

Itse olen sukuni ensimmäinen korkeakoulutettu, ja minulla on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta. Vanhempani ovat duunareita, samoin kuin heidän vanhempansa, ja heidän jne. En siis ole koskaan päässyt maistamaan mittavaa varakkuutta, saati minkäänlaista tunnetta, että kuuluisin eliittiin. Päinvastoin. Raha ollut aina niukassa, ja vanhemmat ovat kirjaimellisesti polttaneet itsensä loppuun työllä, jotta voisivat elättää meidät lapset.

Olenko silti katkera, kateellinen varakkaammille perheille? En todellakaan. Heidän varallisuus ei ole ikinä ollut minulta pois, eikä heidän hienot uudet puhelimet ole koskaan estänyt minua käyttämästä omaa Nokia 3510i:täni.

Tämän sanottuani, minua aina ihmetyttää varallisuuskeskustelu, jossa niiltä “hyvätuloisilta” (n. 5000e/kk+, haha) halutaan viedä enemmän. Miksi? Jotta vanha ex-ystäväni voi elellä 31-vuotiaana kotonaan, eikä ole tehnyt päivääkään töitä elämässään, koska miksi tekisi?

Suomi on mahdollisuuksien maa, jossa esimerkiksi yliopistoon pääsin minä, peruskoulun 7,14 keskiarvon omaava, ylppärit nippanappa selvinnyt kansalainen. Nyt vakityöt, hieman alle mediaanipalkka mutta hyvillä lomilla. Varallisuutta kyllä pystyy täällä kartuttamaan, jos siihen kiinnostusta on. Se ryhmä, jotka eivät siihen oikeasti kykene (mm. vamman, sairauden tai jonkun muun syyn takia) on marginaalinen. Täällä vain pärjää liian helposti sillä “ei ole motii ku ei tartte”- meiningillä. Sen takia varallisuuseroja ei etenkään Suomessa tarvitse mielestäni tasata keinotekoisesti verottamalla.

E. Vielä yksi kela “kultalusikka takapuolessa syntyneistä”.

Yksi vanha tuttavani urheilupiireistä on rikas. “Liian rikas”. Tämä vain vanhempiensa ansiosta, vaikka kaverilla ikää noin 30. Käytännössä ei tarvitsisi ikinä tehdä töitä, ja voisi elää melko äveriästä elämää perheensä Villoilla ympäri Italiaa.

Millä hinnalla tämä tuli?
Vanhemmat ei ikinä kotona lapsuudessa, vaan aina pitkillä työmatkoilla. Paljon vaihtuvia lastenhoitajia eri maissa, ei sitoutuneisuutta samaan päiväkotiin/ pihapiiriin vaan paikka vaihteli tiuhaan. Mielestäni jo tuon “uhrauksen” takia perilliset ovat oikeutettuja saamaan perintönsä kautta isomman siivun siitä, minkä takia heidän lapsuus ei välttämättä ole ollut niin perhekeskeinen, kun toivoisi.

23 tykkäystä

Lukion keskenjättänyt kaverisi on saanut osansa sukulaistensa omaisuudesta perintönä ja maksanut siitä perintöveroa. Sinä taas olet saanut veronmaksajien kustantaman kymmeniä tuhansia maksavan korkeakoulutuksen. Tuntuuko se epäoikeudenmukaiselta?

18 tykkäystä

Tuo on toki hyvä näkökulma ja tuosta pitäisi olla kiitollisempi. Totuus on kuitenkin se, että me molemmat saimme yhtä hyvän mahdollisuuden lukio-opiskeluun ja korkeakouluopiskeluun(perintöjen eroista huolimatta, eli eivät ole korrelaatiossa tai käänteisessä millään tavalla)…itse asiassa kaverini vielä paremman, koska vanhempansa olivat hyvin koulutettuja ja kannustivat opiskeluun. Minun äitini puolestaan ei elämänsä aikana saanut edes peruskoulun päättötodistusta (kyllä, sekin on jotenkin mahdollista). Eli tässä tekijässä meillä ei ollut eroavaisuutta minun hyväkseni. Perinnön määrässä puolestaan erittäin iso.

1 tykkäys

Oma arvio on, että ihmiset kuvittelevat tarvitsevansa enemmän varallisuutta kuin ehtivät käyttämään ennen laskettua aikaansa. Ainakin he, joilla on kyky ja mahdollisuus vaurastua. Perhemuodolla on toki vaikutusta. Jäin itse hyvissä ajoin pois työelämästä vain noin 1200 - 1300 euron puhtaaseen kuukausituloon nojaten (+ pääoman syönti). Jos menot ja halut rahankäyttöön puuttuvat, pärjää melko vähällä. Ja monilla lienee vielä se onni, että on myös lupa köyhtyä ennen arkkuun kömpimistä.

9 tykkäystä

Varallisuuden suhteen Suomen yhteiskunnassa on vinoutumaa, jos joka kuudes saa asumistukea. Sehän tarkoittaa sitä, että ko. henkilöt/perheet eivät tule toimeen normaaliansioillaan… Toki luvussa on mukana opiskelijat, mutta on siellä myös monia päivätyössä käyviäkin.

Monesti tulee mietittyä, miten suorittavan tason töissä eli enimmäkseen palvelualoilla henkilöt tulevat toimeen erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä asumiskustannukset ovat korkeat.

9 tykkäystä

Oliko tämä määrä miltä vuodelta?

Kelan tilastot muutaman vuoden takaa näyttävät melkoisesti vähemmän, ainakin yleisen ja eläkkeensaajien asumistuen osalta. Toki myös esim. myyntivoiton verottomuus ja kotitalousvähennys lasketaan asumisen tukiin.

1 tykkäys

Jos verolait eivät ole kansainvälisiä niin niissä on aina porsaanreikiä joilla nämä varallisuus verot yms voidaan mitätöidä.

Suomessa tulisi keskittyä kasvuyritysten tukemiseen, koulutukseen ja osaajien houkutteluun ja työnteon palkitsevuuteen eikä päinvastaiseen. Tämä maa on yksi kiimaisemmista verottajista ja muuhun se äly ei riitäkkään. Alan tulla siihen lopputulemaan pikku hiljaa että markkinatalouden tulisi hoitaa koko Suomi oy ab:ta. Hallintohimmeleitä ja kaiken maailman diipadaapan tukemista ei saada muuten kuriin.

4 tykkäystä

Toivoisin, että suomalaiset ymmärtäisivät tämän:

Verojen korottaminen edelleen näin korkealta tasolta on uppoavan laivan paikkaamista laastarilla. Jos ihmiset luulevat, että Suomi pelastuu niin, että kiristetään kaikkien, mutta erityisesti varakkaiden ja hyvätuloisten verotusta, niin olette pahasti väärässä.

Varakkaat ja hyvätuloiset eivät halua tehdä töitä tai asua Suomessa, jos kateelliset laittavat kätensä aina vain syvemmälle heidän taskuun.

Toiseksi, vasta sitten kun ihmiset oivaltavat ettei varakkaiden ja hyvätuloisten verojen korottamisilla saada ikinä riittävästi verotuloja, jotta budjetin alijäämä voitaisiin paikata, herätään todellisuuteen. (Verojen korotukset näiltä tasoilta luultavasti vain heikentävät verokertymää ja veropohjaa pidemmällä aikavälillä)

Vasemmistolaisuuden ja kateuden kohtalokas haavoittuvuus on se, että kun muiden taskut on tyhjät, on jäljellä vain oma tasku.

Jossain vaiheessa täytyy herätä todellisuuteen eli tehdä kipeitä päätöksiä, jotta Suomi ei ole konkurssissa 15 vuoden sisällä . Näitä kipeitä päätöksiä, joilla olisi aidosti merkitystä isossa kuvassa voisivat olla esimerkiksi:

  • 1000-2000 euron lukukausimaksut yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, muille kuin työvoimapula aloille. Jos todistetusti opiskelu estyisi maksun seurauksena, vapautuu maksusta.
  • Terveyden huollon omavastuuosuuden korottaminen
  • Asumistukien laskeminen tai hyvin pitkäaikainen indeksijäädytys, muille kuin opiskelijoille ja työkyvyttömille. Tällä hetkellä valtion korkeat asumistuet pitävät yllä korkeita vuokria ja kalliita asuntojen hintoja.
  • Jonkinlainen järjestelmä elintapasairauksien ja riippuvuuksien hoidon kustannusten siirtämiseksi, hoidettaville, silloin kun on aukottomasti osoitettavissa, että omat elintavat ovat aiheuttaneet hoidon tarpeen. Esimerkiksi pitkäaikaistupakoitsijat vastaisivat keuhkosyöpähoitonsa kustannuksista paljon nykyistä enemmän.
  • Työssä oppimisen tukeminen, joku systeemi, että työntekijän kouluttaminen työtehtävään yrityksessä kannattaa.
  • Kaikkien valtion virastojen ja liikelaitosten toiminnan tehostaminen
  • säätiöt ja ammattiliitot verolle
22 tykkäystä
  • Kirkko irti valtiosta
  • Yritystuet pääosin pois
  • Aikuisten harrastusten tukeminen pois
  • Tukijärjestelmä uusiksi, esim perustulo

jne., jne. Onhan näitä toimia, kunhan olisi hallitus joka toimisi.

9 tykkäystä

Tuota työnteon palkitsevuutta olen itsekin miettinyt kovasti.
Karkeasti keinoja on kaksi, mutta molemmissa on jonkinlainen dilemma. Mitä muita keinoja, kun allaolevat olisi?
-työttömyystukien leikkaus (mikä on se rahamäärä/kk, jolla ihminen pystyy elämään, ja onko nykyinen työttömyystuki siihen aidosti sopiva, liian iso vai liian pieni?)
-Edelliseen liittyy myös ansiosidonnaisen leikkaus, porrastamalla ja lyhentämällä esim. Tämä kuulostaisi järkevältä, onkohan skenaarioarvioita, miten vaikuttaisi?
-Työnteon verotuksen pienentäminen. (tuloveroa aletaan maksamaan vasta n. 40k€ tuloilla, joten hallitus ei voi tuota alempien tuloluokkien kohdalla koskea kuin muihin työntekijän maksuihin. Eli mihin pitäisi koskea?)

Mielestäni yksi hyvä keino laskea työn verotusta olisi eläkejärjestelmän muuttaminen:

  • Eläkekatto → Maksuja voidaan laskea
  • Eläkekaton täytyttyä myös maksu laskisi johonkin symboliseen prosenttiin tms.
  • Eläkekaton vuoksi myös katto eläkemaksuille. → Ikääntyneiden palkkaamisesta tulee tietyissä tapauksissa aiempaa kannattavampaa → Korkean kompetenssin osaajien kannattaa jatkaa työelämässä
  • Kansan- ja takuueläkkeiden poistaminen → Maksuja voidaan laskea, koska eläkepotin hedelmistä nauttivat vain sen kasvattamiseen osallistuneet
  • Eläkevarojen sijoittaminen 100% osakeallokaatiolla tuotto-osuudellisiin indeksiosuusrahastoihin → Maksuja voidaan laskea
6 tykkäystä

Tämä kuulostaa tietysti sinänsö oikeudenmukaiselta, mutta jostainhan niiden riittämättömästi eläkettä kerryttäneiden on rahat saatava elämiseen. Jos sossun luukulta, niin lopputulos lienee melko sama valtiontalouden kannalta? Täysin oman onnensa nojaan jättäminen voisi kyllä mm. lisätä rikollisuutta. Ja onpa niitäkin tapauksia, että kotiäiti ollut kotona työurasta esim. yli 15v ja isä rahoittanut perhettä. Kun eläkkeen kynnyksellä tulee ero, niin jää äiti ilman kansaneläkettä aika heikoille.

1 tykkäys

Suomessa on aivan liian helppoa maata tekemättä mitään ja olla tukien varassa. Myös osa kikkailee liiton rahoilla… Tehdään välttämättömät liiton työt täyteen ja hommataan kenkää tai järjestellään siten ettei karenssia tule. Sit hengataan taas Aasiassa vuosi. Kaikenlaiset tukihimmelit on syytä lopettaa ja tehdä työssäkäynnistä kannattavaa.

Jos 600t henkilöä saa välillisesti asumistukea niin onkohan jossain mennyt suunnitelmat päin peetä. Yritykset voi maksaa palkkaa jolla ei tule toimeen kun yhteiskunta tukee erotuksen.

10 tykkäystä

Mitä tukia tarkalleen ottaen tarkoitat? Aivan kaikkia?

Niinkuin sanoin että jos tarvitsee laskea että onko kannattavaa ottaa työtä vastaan vai maata kotona niin jossain on perustavanlaatuinen virhe. Suomessa on liikaa kortistossa niitä jotka voisivat tehdä tuottavaa työtä mutta eivät tee koska tukiaiset ja täällä ei tarvitse ottaa vastuuta omasta elämästään. Sen takia myös maksetaan yhä enemmän veroja ja sosiaalimaksuja koska järjestelmä on mätä.

11 tykkäystä

Ei kai se ihan noin yksioikoista ole. Mutuna sanoisin, että vaikkapa keuruulaiset myyjät tai tarjoilijat saavat vähemmän asumistukea kuin helsinkiläiset kollegansa. Näin, vaikka siellä Helsingissä on suuremmat palkat. “Lisää liksaa” on helppo ratkaisu, mutta monella alalla taitaisi tulla lappu luukulle nousevien kuluttajahintojen myötä. Sekin on syytä muistaa, että suuri osa töissä käyvistä asumistuen saajista eivät tee täyttä työviikkoa.

1 tykkäys

Kyllä asuntojen hinnat myöskin siinä kohtaa joustaa jos tuet poistuu, sekä verotus… Keinotekoista hommaa…

1 tykkäys

Sossun luukulta tietysti. Etuna tässä on toimeentulotuen ym harkinnanvaraisuus, jolloin esimerkiksi perinnöt, lottovoitot ym ovat yhteiskunnalle säästöä. Varmasti myös edes joku saattaisi inhota hakemusrumbaa, että hakeutuisi työelämään. Itse ainakin inhoan opiskelujen aikaista asiointia Kelan kanssa. Pieniä puroja, mutta kaikki kotiin päin.

Eläkkeet kuuluvat omaisuudensuojan piiriin, joten vappusatasia ynnä muita lahjuksia ei voida edes jälkikäteen kitkeä pois. Sosiaalitukijärjestelmää kuitenkin voidaan muokata melko vapaastikin, jos joku keksisi oikein mullistavan uuden järjestelmän.

Lisäksi eläkkeen arvostusta nostettaisiin ja siitä tulisi statussymboli. Kolmantena paranisi eläkejärjestelmän kestävyys ja neljäntenä eläkejärjestelmä nousisi kestäväksi plussummapeliksi (pyramidihuijauksen sijaan), jossa lähtökohtaisesti rahaa järjestelmään laittamalla siitä hyötyisi.

Valistunut yksilöhän osaa tehdä päätöksensä järjestelmän mukaan. Toisaalta miksi yhteiskunnan pitäisi eläkkeinä + kotihoidontukina jne. kustantaa pidemmän päälle kenenkään kotiäitiyttä/-isyyttä? Järjestelmähän voisi muokata siten, että työssäkäyvän vanhemman palkasta voisi saada verovähennyksen kotiin jäävän eläkemaksuista. Eli työssäkäyvä kartuttaisi molempien vanhempien eläkettä. Jos tulot eivät tähän riitä, niin lapset päivähoitoon ja molemmat töihin. Ja jos vanhempi päättää jäädä kotiin ilman omaa osuuttaan, niin onko siinä tapauksessa kovinkaan iso vääryys, jos jää heikoille erossa?

Tähän voitaisiin laajentaa sairausvakuutusjärjestelmää, jossa tilastotieteen menetelmin määritetään yksilölle henkilökohtainen vakuutusmaksu esimerkiksi sukupuolen, ammatin ja muiden vaikuttavien tekijöiden pohjalta. Työuran päättyessä saisi osan plusmerkkisestä saldosta takaisin ja loput menisi järjestelmään. Jokaisella olisi siis oma “sairausvakuutustili”. Saikkupäivien määrän kasvaessa maksukin nousisi ja vähentyessä puolestaan laskisi.

Viimeisenä lisäisin äitiysvakuutusmaksun, jota maksaisivat kaikki muut kuin biologiset nuoret naiset, jolloin heidän palkkamisensa “riskit” jakautuisivat tasan kaikkien työpaikkojen kesken. Miehen rooli lasten saamisessa on kuitenkin vähäinen.

Näin varallisuutta jakautúisi mielestäni oikeudenmukaisemmin ja työntekoon kannustavammin.

Miksi tämä on ongelma? Maailmassa olisi valtavasti töitä, joiden rahallinen arvo on olematon, mutta työ on silti tärkeää. Lisäksi itsekin olen todistanut työntekijöitä, joiden työpanoksen arvo on lähempänä sitä kuntouttavan työtoiminnan 9€/päivä -korvausta kuin minkään TESsin vähimmäispalkkaa.

Juuri näin! Työnteon tulisi AINA olla yksilön kannalta parempi vaihtoehto. Yksi keino voisi olla tehdä siitä vastikkeellista esimerkiksi puistojen, kadun varsien ym siivoamiseen osallistumalla. Poissaolot ilman hyvää syytä johtavat tuen lakkautukseen.

1 tykkäys

Myyjien tai tarjoilijoiden alukohtaisissa palkoissa ei varmasti ole niin suurta ero mitä alueiden vuokratasossa. Pääsääntöisesti työehtosopimukset pitävät tästä huolen. Ja tähän verotus vielä päälle. Vuokria kun ei makseta kuin nettopalkalla.

1 tykkäys

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi eläke muka olisi omaisuudensuojan piirissä, niin ettei sitä eläkettä voi laskea. Yksikään tällä hetkellä eläkkeellä oleva ei ole maksanut omia eläkkeitään, joten vaatimus saada eläkettä on puhtaasti vaatijan itselleen antama lupaus, että kyllä lapset ja lastenlapset maksavat.

Aivan yhtä hyvin voitaisiin myös kysyä, että miksei palkkatulo ole omaisuudensuojan piirissä. Jostain kumman syystä kuitenkin on päädytty sellaiseen ratkaisuun, että kyllä palkkatulosta vaan voidaan napsaista osa verottajalle.

7 tykkäystä