Miksi ihmeessä? Millä opiskelijat tämän maksaisivat, opintotuella/lainalla?
Tällä hetkellähän valtio maksaa opiskelijoille valmistumisesta opintolainan hyvityksen muodossa.
Tästä saataisiin valtion kassaan pari sataa miljoonaa vuodessa. Haitat ja hyödyt on sitten toinen asia.
Se on sekä yhteiskunnalle että opiskelijalle eduksi mikäli löytyy kunnollinen intensiivi valmistua ajoissa, eikä jäädä notkumaan yliopiston ym. laitoksen kirjoille. Olkoot sitten keppiä ja porkkanaa tai jotain siltä väliltä niin kaikki hyvä
Ei jonkinlainen lainapainoitteisuus korkeakouluopiskeluissa olisi ollenkaan pahasta. Ei tämän tarvitse tarkoittaa mitään jenkkien mallia, mutta jotain siltä väliltä. Jos olet parikymppinen, käyt siinä sivussa töissä ja mahdollisesti tämän takia viivästytät valmistumista niin tyhmyyttähän tuo on. Kunhan nyt vaan ei tarvitsisi opintolainaa ottaa. Siinä on 40+ vuotta aikaa tienata hyvin
Meillähän on jo hyvä insentiivi valmistua ajoissa sitä kutsutaan opintolainahyvitykseksi.
Opintolainahyvitys
Jos nostat opintolainaa korkeakoulututkinto-opintojesi aikana ja suoritat tutkinnon määräajassa, voit saada opintolainahyvityksen. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainastasi. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen.
Myöskin opinnot on jo lainapainoitteisia. Jotta pääsee edes minimi toimeentuloon opiskelijana täytyy nostaa opintolainaa. Ainoa ryhmä Suomessa joiden toimeentulo on velkapainotteista.
Joten kysyn uudestaan miksi ihmeessä opiskelun pitäisi maksaa ja miten opiskelijat sen pystyisivät maksamaan? Kukaan ei varmasti halua ehdoin tahdoin pidentää opiskeluaikoja.
Tiedän kyllä tuon järjestelmän. Kysymys vain onko tarvetta entisestään muuttaa järjestelmää
Tässä keskustelussa on hyvä erottaa oppivelvollisuus ja sen jälkeiset opinnot. Edellä mainittu pitää olla ainakin omasta mielestä maksuton. Ne jotka ovat osoittaneet kyntensä ja älynsä ja jatkavat esimerkiksi yliopistoon pystyvät kyllä taustasta riippumatta maksamaan 40+ vuotisen työuransa aikana jonkun euron opintolainaa.
Kivahan se olisi mikäli kaikki olisi ns. ilmaista, mutta ei meillä oikeasti ole varaa nykyisiin palveluihin
Koulutus ei ole ilmaista. Mielestäni se ei ole optimaalista yhteiskunnan rahojen käyttöä, että valtio maksaa kaiken. Olen samaa mieltä, että opintoja ei kannata viivästyttää työn teon takia, mutta en usko, että esimerkiksi 1000€ lukukausimaksu, johtaisi tähän, sillä opintolainaa saa paljon, ja tämän päälle tulee vielä opintotuki ja asumistuki. Useimmat opiskelijat vielä käyvät kesätöissä, joten, miten ei olisi varaa maksaa koulutuksesta joka mahdollistaa tulevaisuuden tulovirrat?
Lukukausimaksu nostaisi motivaatiota, kasvattaisi koulutuksen arvostusta ja samalla pakottaisi ottamaan opinnot tosissaan. Silloin olisi vielä enemmän kannustinta valmistua ajoissa. Toimella saataisiin kerättyä merkittävä määrä rahoitusta koulutukselle.
En ainakaan itse olisi pystynyt maksamaan opinnoista yli 100 euroa per tukikuukausi. Silloin oli kyllä opintolainan määrä pienempi.
Jos opintolainaa ja -hyvitystä vastaavasti korotettaisiin ja ehkäpä maksu voisi toimia.
Tässä kyllä voisi tulla ikäviä velkahelvettejä heille jotka jostain syystä joutuvat keskeyttämään opintonsa. Yleensä tässä sitten monet ongelmat kumuloituvat ja voi tulla yhteiskunnalle vain entistä kalliimaksi.
Suomessa on paljon huonoa mutta korkeakoulutuksen maksuttomuus ei minusta mene tuohon pitkään listaan.
Lukukausimaksulla voitaisiin vaikuttaa myös alojen houkuttelevuuteen. Hakijasuma-aloilla kuten esimerkiksi oikeus,- lääke,- kauppatieteellisessä olisivat lukukausimaksut hyvinkin perusteltuja, koska tutkinnon mahdollistamat rahavirrat ovat korkeita ja näillä aloilla on ikuisuushakijailmiö, eli haetaan vaikka 5 krt eikä hyväksytä muita opiskelupaikkoja. Lisäksi näihin kouluihin haetaan yleensä tuhansia euroja maksavan valmennuskurssin avulla, niin miksi ei olisi muka varaa maksaa itse koulutuksesta.
Olisi selkeästi yhteiskunnan etu, että olisi keino purkaa hakijasumaa ja kanavoida hakijoita työvoimapula-aloille
Kirjoitin alkuperäisessä viestissä, että jos opiskelu estyy niin vapautuu maksuista. Tottakai ehtoja ja yksityiskohtia voi ja pitää hioa paremmaksi, mutta mielestäni idea on oikea.
Vaihtoehtona olisi myös välimuoto, jossa koulutus alkaisi maksaa progressiivisesti tavoiteajan ylityttyä. Tämä olisi se keppi ja tuo opintolainan hyvitys se porkkana.
Sitaatti Lisäksi näihin kouluihin haetaan yleensä tuhansia euroja maksavan valmennuskurssin avulla, niin miksi ei olisi muka varaa maksaa itse koulutuksesta.
Olisi kyllä mukavaa, että lahjakkailla ja aidosti ammattiin haluavilla nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan kyseisiin ammatteihin. Nuo kalliit kurssitukset ja niiden avulla kouluun vivuttaminen on juuri epäoikeudenmukaista eriarvoisuutta, jossa taustalla ja varallisuudella on merkitystä.
Keppiä on jo sen muodossa että opintotukikuukaudet on rajoitettuja. Myöskään opintotukea ei voi saada jos ei edisty opiskeluissa riittävää tahtia.
Kannatan itse jonkinlaista Britti-lite mallia. Lukukausimaksut on mutta ne on capattu. Siellä 9000 puntaa vuodessa, mutta sanoisin että esimerkiksi 1000-2000 euroa voisi toimia myös. Alankomaissa on 2000 euroa jokseenkin samalla järjestelmällä. Laina Briteissä tulee valtiolta. Sen maksu lähtee suoraan veronomaisesti tuloista joka ylittää tietyn rajan, joka viime tarkistuksella taisi olla 29k tai 21k puntaa vuodessa. Tämän rajan saatan muistaa väärinkin. Jos ei tiettyyn ikävuoteen mennessä ole saanut maksettua lainaa takaisin, loppu laina annetaan anteeksi.
Tästä voisi mielestäni tuunata jollain tasolla suomeen sopivaa lite versiota pienemmällä lukukausimaksulla. Tuon rahan voisi suoraan suunnata yliopistoille jotka kärsii tällä hetkellä valtavasta resurssivajeesta. Toisaalta tuo myös siirtää jossain määrin taakkaa korkeakouluopinnoista hyvin pärjääville korkeakoulutetuille pois niiltä keskiluokkaisilta ammattikouluun opintonsa jättäneiltä.
Tätä pitäisi toki tarkastella enemmän kuin minun suihku ajatukseni tasolla ja esimerkiksi yhteiskunnallisesti tärkeillä aloilla kuten hoitajat pitäisi varmasti olla nollassa lukukausimaksut tässäkin järjestelmässä ettei siitä tehdä vielä entistäkin epämieluisempaa alaa hakijan näkökulmasta.
Tämä on kyllä jo hyvä “keppi”, mutta jotenkin silti tuntuu, että opiskelijoita tuppaa jumittamaan putkeen yliajalle. Toki hienoa olisi, että ne, jotka putkessa jumittaa pääsisivät sieltä myös lopulta ulos keskeyttämättä.
Olen kovasti eri mieltä valtiovaltamme tavoitteesta, että yliopistosta pitäisi valmistua nopeasti. Kun opiskelija tekee töitä opintojensa ohella, hän on tuottava sekä yhteiskunnalle että itselleen. Ei ne opintopisteiden bitit siellä tietokoneella juuri mitään maksa, vaikka maisteri hengailisikin opinahjossaan yhden 10 vuotta tai vaikka päälle. Opetusta ei anneta tasan tarkkaan yhtään enempää kuin nopeasti valmistuville. Jakautuu vain pidemmälle ajalle.
Kysymyksen voi muotoilla myös siihen malliin, että jos olet palkkaamassa jotakuta asiantuntijatehtävään, niin valitsetko sen, joka on viimeiset 7 vuotta tehnyt alan hommia opintojensa ohella, vai 5 vuoden opintoputken ilman työkokemusta läpäisseen.
Kun WanhaRadio oli vielä nuori nörtti, niin ohjelmointitaitoiset revittiin töihin heti ensimmäiseltä vuosikurssilta, jos vaan yhtään kiinnostusta riitti. Osa valmistui aikanaan, osa ei. Mitäpä väliä sillä on, jos osaa hommansa. Sitä kautta WanhaRadiokin pääsi köyhyydestä leivän syrjään. Ja kyllä ne paperitkin tuli silti ihan säällisessä ajassa kasaan harsittua. Ei ole elämä huonosti mennyt, vaikka tuli töitä tehtyäkin. Männä viikolla kun verokalenterista opiskelukavereiden tuloja vakoilin, niin oli siellä sellaisia summia kuin 200 keur, 170 keur ja 140 keur. Joka iikka oli tutkintonsa töiden ohella suorittanut.
Jos opiskelija työskentelee jo omalla alallaan ei valmistumisella ole mikään kiire tai välttämättä sille ei edes ole mitään tarvetta.
Ongelma on jos opiskelijat joutuvat tekemään hanttihommia elääkseen. Silloin yksilö ja yhteiskunta pääsee hyötymään koulutuksen hedelmistä x vuotta vähemmän.
Ja sitten on vielä se osa, joka ei käy töissä, mutta opinnot venyvät vuosia. Näistä tulee yhteiskunnalle ongelmia, jos pääsevät putoamaan vaunusta eivätkä työllisty järjellisessä ajassa pitkittyneiden opintojen ja työkokemuksen puutteen vuoksi.
Moro,
Suomalaiset ovat ärsyttävän köyhiä, erityisesti rikkaat suomalaiset ovat erityisen köyhiä. Olemme keskimäärin noin €200,000 aikuinen muita pohjoismaita jäljessä ja noin €100,000 aikuinen Länsi-Europpan maita jäljessä. Vertailuryhmämme on Portugali, ei Ruotsi tai Tanska tai edes Islanti.
Kävin 23 Minuuttia ohjelman vieraana paasaamasta 46 minuuttia aiheesta:
Mietteitä?
Eihän tämä maa hetkeen ole pohjoismainen hyvinvointivaltio ollut. Teeskentelee kyllä kovasti olevansa sellainen
Tätähän tämä. On maamme köyhä siksi jää…
Suomessa sosiaalidemokratia on tuhonnut vaurauden ja vasemmistohallitusten tälläkin hallituskaudella vahvasti ajama byrokratia on tuhonnut tehokkuuden. Tällä vaalikaudella demarihallitus poltti sitten tuhkatkin pesästä.
Turha sinne rikkaiden taskujen pohjille on enää kurkottaa, kun rikkaita ei ole.
Työnteko ja yrittäminen pitäisi aina olla ylivoimaisesti kannattavin vaihtoehto Suomen kansalaiselle. Vasemmisto on köyhdyttänyt koko Suomen.
Pahoittelut, kysyn jo ennenkuin ehdin tuota videota katsomaan: Miten mainitsemasi varallisuudet on laskettu, eli miten mikäkin varallisuuden laji on arvotettu ja kuka sen on tehnyt?
Olen aiemminkin täällä avautunut siitä, että yksityisen varallisuuden arvioiminen ja mittaaminen on kyllä erittäin haastavaa ja epäluotettavaa monesta eri syystä.
Otetaanko näissä keskivarallisuusarvioissa huomioon eläkejärjestelmän vastuut yksilölle? Ei ole kovin vertailukelpoista verrata esim. amerikkalaisen ja suomalaisen varallisuutta, jos ei huomioi eläkejärjestelmien eroja. Eli joko pitäisi yrittää arvioida keskivertosuomalaisen eläkejärjestelmästä saamaa summaa tai sitten jättää amerikkalaisen 401k jne systeemit pois laskuista.