Varallisuus ja varallisuuserot

Eihän tämä maa hetkeen ole pohjoismainen hyvinvointivaltio ollut. Teeskentelee kyllä kovasti olevansa sellainen

8 tykkäystä

Tätähän tämä. On maamme köyhä siksi jää…

Suomessa sosiaalidemokratia on tuhonnut vaurauden ja vasemmistohallitusten tälläkin hallituskaudella vahvasti ajama byrokratia on tuhonnut tehokkuuden. Tällä vaalikaudella demarihallitus poltti sitten tuhkatkin pesästä.

Turha sinne rikkaiden taskujen pohjille on enää kurkottaa, kun rikkaita ei ole.

Työnteko ja yrittäminen pitäisi aina olla ylivoimaisesti kannattavin vaihtoehto Suomen kansalaiselle. Vasemmisto on köyhdyttänyt koko Suomen.

21 tykkäystä

Pahoittelut, kysyn jo ennenkuin ehdin tuota videota katsomaan: Miten mainitsemasi varallisuudet on laskettu, eli miten mikäkin varallisuuden laji on arvotettu ja kuka sen on tehnyt?

Olen aiemminkin täällä avautunut siitä, että yksityisen varallisuuden arvioiminen ja mittaaminen on kyllä erittäin haastavaa ja epäluotettavaa monesta eri syystä.

Otetaanko näissä keskivarallisuusarvioissa huomioon eläkejärjestelmän vastuut yksilölle? Ei ole kovin vertailukelpoista verrata esim. amerikkalaisen ja suomalaisen varallisuutta, jos ei huomioi eläkejärjestelmien eroja. Eli joko pitäisi yrittää arvioida keskivertosuomalaisen eläkejärjestelmästä saamaa summaa tai sitten jättää amerikkalaisen 401k jne systeemit pois laskuista.

8 tykkäystä

Liittyen tuohon keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta.

Asiaa on tutkittu, ja akateemiset tutkimukset viittaavat siihen, että koulutustason kasvulla on laskeva hyöty yksilötasolla (tuloissa mitattuna), mutta positiivinen vaikutus valtion bruttokansantuotteeseen mm. tuottavuuden paranemisen johdosta.

On siis järkevää valtion kannalta tukea jatkokouluttautumista aina tohtoriksi asti

Lähde: Principles of Macroeconomics. Stiglitz & Walsh

10 tykkäystä

Nyt ehdin kahlata tuon läpi; kuten oletinkin tiedot ovat hyvin hataria ja miljoonaan eri tiedonrippeeseen perustuva. Eli totean jälleen kerran:

Eri valtioiden kansalaisten varallisuuden arviointi ja vertailu on ihan hakuammuntaa ja arpapeliä, koska virhemarginaali näissä “tutkimuksissa” on jäätävä. Suurinpiirtein tiedetään, missä maassa varakkuutta on enemmän ja missä vähemmän, mutta nuo netissä ja twitterissä pyörivät karttakuvat, jossa on eri valtioiden keskivarallisuuksia, voidaan jättää täysin omaan arvoonsa…

Olisiko lähdettä alkuperäiseen? Tuo on undergrad textbook.

1 tykkäys

Eri valtioiden kansalaisten varallisuuden arviointi ja vertailu on ihan hakuammuntaa ja arpapeliä, koska virhemarginaali näissä “tutkimuksissa” on jäätävä.

On se vaan niin vaikeaa. Sen sijaan ‘maailman onnellisin kansa’ tiedetään valtion tarkkuudella vuosi toisensa jälkeen. No mikäs siinä, onnen mitta voi kai olla myös yleinen tietämättömyys siitä mistä ei osata hollituvassa edes haaveilla.

11 tykkäystä

Aika dramaattista tekstiä. Varsinkin väittämä tuosta tehokkuuden tuhoutumisesta pistää silmään. Tutkiskelin listaa valtioista BKT/väkiluku jaolla. Suomi on rakkaan Wikipedian mukaan sijalla 20. Top20 näyttää olevan sellainen sakki, johon päästäkseen valtio tarvitsee jonkin seuraavista asseteista: aktiivisen statuksen veroparatiisien, valtavat öljyvarat tai pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Mikä näistä mielestäsi kielii parhaasta tehokkuudesta?

2 tykkäystä

Ei sitä kyllä tiedetä. Siitä uutisoiminen on vain mediaseksikästä.

4 tykkäystä

Tähän nopeana kommenttina, että nominaalista bkt:ta ei pitäisi vertailla. PPP luvut ei ihan hirveästi muuta mitään tosin.

2 tykkäystä

En ole tarpeeksi hyvin perehtynyt koulutuksen kannattavuuteen yksilön tai yhteiskunnan osalta että voisin esittämään vahvoja ja perusteltuja näkemyksiä. Mutta en anna sen häiritä. :slight_smile:

Yksi asia mikä ottaa päähän ikuisessa ”koulutukseen pitää vain ja aina panostaa lisää” -mantrassa on että ei juurikaan puhuta siitä mihin koulutukseen. Varsinkin jos investointeja puolustellaan talouden kasvulla, niin luulisi olevan selvä ettei kaikista koulutuksista ole yhtä paljon hyötyä? Esim. jonkun intersektionaalisen feminismin tutkimuksen lisäpanostuksilla luulisi olevan negatiivinen korrelaatio tulevan talouskehityksen kanssa. (Varmaan monen muunkin kehityksen kanssa…)

Minulla on sukulainen jolla on 4 korkeakoulututkintoa, tehnyt väitöskirjan jostain ihan höpöhöpöstä (Schubertin Liedien tulikinnasta yms.), tehnyt oikeita/mitään töitä todella pienen osan työurastaan. Toivoisin ainakin vähän konkretiaa kun vaaditaan lisäpanostuksia koulutukseen sillä varjolla että yhteiskunta hyötyy (talouskasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta.)

Lisäksi ehkä vähän kärjistäen. Mitä vähemmän rahaa vaikka Tampereen taistolaisyliopiston kaltaisille tahoille, sen parempi talouskasvun näkökulmasta?

18 tykkäystä

Nämä ovat ääriesimerkkejä, anekdootteja joilla ei ole merkitystä ison kuvan kannalta.

Eli ei ole mitään tarvetta perustella mihin koulutukseen panostamisesta saadaan hyötyä, tai suurin hyöty? WTF?

Varallisuus ja sen jako tai keskittyminen ovat hyvin kiehtovia aiheita joiden parissa ihmiset ovat tiettävästi häärineet koko sen ajan kun jonkinlaista varallisuutta on ylipäätään alkanut kertymään.

Tässä kiinnostuneille hyvä datapanki, World Inequality Database jos haluaa tarkempaa dataa. Huom. näiden laskeminen ei ole aina suorasukaista.

Sieltä löytyy myös maakohtaisesti paljon käppyrää, tässä vaikka Suomi:

Esim. Suomen varallisuusosuudet eivät ole juuri liikkuneet viime vuosikymmeninä, alin 50 % laskenut kyllä hieman.

6 tykkäystä

Suomen ja pohjoismaisten yhteiskuntien kohdalla myös voi miettiä suoraa verrattavuutta moneen maahan.

Meillä yhteiskunta tarjoaa monia palveluita ja ”tuotteita” asukkailleen, jotka saattaisivat ulkomailla olla yksilöiden oman varallisuuden alla. ”Julkishyödykkeet”

Esim: Valtion/kunnan tuottama ja tukema halpa julkinen liikenne ei näy varallisuudessa, mutta saattaa olla substituutti omalle autolle.
Substituutti, jonka veronmaksaja maksaa, tämä raha on siten pois veronmaksan varallisuudesta.

Jos oikein venyttää niin ”oikeutta” sosiaalietuuksiin voisi myös pitää varallisuutena. (Eläke jne.)

Toki euromääräiseen varallisuuden vertailuun tämä ei vaikuta. Mutta varallisuus ja se mitä sillä saa eivät aina täsmää. :blush:

”Julkisten toimijoiden tuottama ”varallisuus”” ei näy yhtälöissä. Sen arviointi on vaikeaa, mutta tulee ottaa huomioon kun miettii varallisuuseroja.

On sitten eri kysymys miten yhteiskunta ja varallisuuden jako tulisi järjestää, ja onko nykyinen systeemi hyvä.

Omassa varallisuudessa ja paremmassa freedom of choisessa on puolensa.
Mutta mielestäni ”julkishyödykkeiden” arvostus voi sekoittaa varallisuus yhtälöä.

12 tykkäystä

Eikö kuitenkin pitäisi tehdä niin, että firmoista ulos maksettua rahaa verotettaisiin kovemmin ja firmoja taas suojeltaisiin kovalta verotukselta, eli erotetaan liiketoiminta raha ja yksityinen raha toisistaan. Yksinkertaisesti jos firma ostaa sorvin se on hyvä asia kokonaisuuden kannalta, mutta jos sorvirahat jaetaan omistajille ja nämä ostavat rahalla Yhdysvaltalaista sijoitusrahastoa, niin se on kokonaisuuden kannalta huonompi ratkaisu.
Välillä tuntuu vähän oudolta, jos ihmisellä täytyy olla 50 milj. puskurirahaa elämän epävarmuutta vastaanottamaan, yritystoiminnassa on raha tarpeellinen ja hyödyllinen, koska se hyödyttää suurta joukkoa ihmisiä, toisin kuin kelohonkamökki Kainuussa.

3 tykkäystä

Meillä yhteiskunta tarjoaa monia palveluita ja ”tuotteita” asukkailleen, jotka saattaisivat ulkomailla olla yksilöiden oman varallisuuden alla.

En nyt olisi enää niin varma noiden paljon kehutusta paremmuudesta Suomessa. Vertailu extrapoloimalla johonkin Afrikaan tai jenkkeihin tuottaa tietysti dramaattisia tuloksia.

Mutta jos katsotaan Länsi-Euroopan maita, niin en nyt menisi kehumaan esim. meidän nykyistä terveyskeskusjärjestelmää tai vanhustenhoidon tilannetta. Tietysti kuten joka paikassa, täälläkin rahalla saa. Mutta auta armias jos tarvitset jotain ym. julkista palvelua niin kyllä sieltä tulee lähinnä ei-oota tai pitkiä jonotusaikoja. Tähän tulokseen olen tullut kun olen mm. hoitanut vanhempieni asioita viime aikoina.

Koulujärjestelmä ei myöskään näytä tuottavan enää kovin hyviä tuloksia, vaikka siihen laitettu taloudellinen panos on todennäköisesti paljon suurempi kuin muutaman vuosikymmen sitten. Samaa voi sanoa useista julkisen hallinnon it- ym. investoinneista. Ymmärryksen puutetta hallinnossa, korruptiota, vai jopa molempia(?)

Jos tulisin muualta Eurooppaan tekemään oman alani töitä, niin rehellisyyden nimissä Suomi ei todellakaan olisi ensimmäisten toivemaiden listalla. Eikä vähiten taloudellisten seikkojen vuoksi.

15 tykkäystä

Tarkoitukseni ei ollutkaan sanoa että ne ovat parempia, siksi sanoinkin
“On sitten eri kysymys miten yhteiskunta ja varallisuuden jako tulisi järjestää, ja onko nykyinen systeemi hyvä.
Omassa varallisuudessa ja paremmassa freedom of choisessa on puolensa.”
Sanoin vain että varallisuuserojen vertailu on vaikeaa, koska varallisuutta ei aina ole helppo hahmottaa.

1 tykkäys

Tarkoitukseni ei ollutkaan sanoa että ne ovat parempia, siksi sanoinkin

Ehkä ilmaisin itseäni hieman epätarkasti, pahoittelut siitä :frowning:

Kritiikkini kohdistui lähinnä yleiseen olkiukkoon Suomesta jonain erinomaisten julkisten palvelujen tuottajana. Tuossa lämmitellään paljolti vanhoilla ja jo menetetyillä saavutuksilla mm. terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Kulut ovat lisääntyneet valtavasti, mutta palvelujen positiivinen julkinen vaikuttavuus laahaa yhä pahemmin jäljessä.

Valtaa pitävät kehuvat tietysti mielellään itseään, myös silloin kun siihen ei ole enää mitään aihetta.

12 tykkäystä