Vaikka kyseessä onkin tj:n tapauksessa vaativa pesti, niin kyllä esimerkiksi näiden sankarien kuittaamat bonukset vähintäänkin ovat hävyttömiä, jos kuukausiansiot sitä eivät ole…
1 tykkäys
Muun muassa yritysjohtajien. Minulla ei valitettavasti ole valmista ratkaisua tähän asiaan, tunnen vain suurta epäoikeudenmukaisuutta siitä, että isoa rahaa takovien yritysten työntekijät tienaavat paljon enemmän kuin ihmisiä hengissä pitävät. Maailma ei ole todellakaan valmis. Hoitajatkin tienaisivat lakkoilemalla enemmän, jos lakko-oikeutta ei olisi epäoikeudenmukaisesti rajoitettu. Tuloveroprogressiota (edit: Sen nostoa) en kannata, eikä se oikeastaan tätä epäoikeudenmukaisuus -asiaa korjaa, koska osa 30-50k€/kk tienaavista sen saattaa oikeasti ansaitakin.
Eli ratkaisu olisi hoitajille enemmän palkkaa? Tätä kannatetaan melko laajasti mutta jostain syystä edes vasemmistohallitus ei saanut asialle mitään tehtyä.
Sairaanhoitajien keskimääräiset kokonaisansiot on 3309 euroa kuukaudessa. Ehkä ongelma ei niinkään ole palkka kuin työolot? Lastentarhan opettajille ja hoitajille tuli kyllä antaa kymmenien prosenttien korotus ennne kuin ala kriisiytyy.
7 tykkäystä
Kyllä, muun muassa. Isoin ongelma on nimenomaan tuo lakko-oikeuden rajoitus. Miksi terveydenhuoltoalan ammattilaisten ei anneta sopia omista palkoistaan yhtä vapaasti kuin ahtaajien ja teknologiatyöntekijöiden? Ne palkat kyllä nousisivat kun Orpo ei olisi saanutkaan hoitoa infarktiinsa tai Andersson synnytykseensä… Rahaa ei myöskään ole hoitajille, jos sitä ei oteta jostain muualta pois. Mistä?
HUSin johtokin tienaa jonkin verran, 200 tuhatta euroa ylittyy, jää kyllä mainitusta postista: Katso, miten "koronapomot" tienasivat vuonna 2021 - MTVuutiset.fi
3 tykkäystä
Tämä taas juontaa siitä, että erikoislääkäritkin tienaavat yli 100 000 € vuosi. Sairaanhoitajat ansaitsisivat kyllä enemmän. Saman tosin voisi sanoa palomiehistä, lastentarhan opettajista, lähihoitajista ja monesta muusta. Kaikki kunnallisia ja siellä ei rahaa enempää ole. Tilanne on kuitenkin se, ettei nykyisiinkään ole varaa. Vuotavaa paattia paikataan laastareilla uuden rakentamisen sijaan. Kaikki kyllä tietää, että ainoa keino saada valtiolle lisää tuloja on yrittämisen haasteiden keventäminen ja yritystoimintaan kannustaminen. Ongelmana on vaan se, ettei nykyinen poliittinen järjestelmä anna yritystoimintaa ajavalle kansanedustajalle kuin yhden kauden, jos sitäkään. Yritysmaailma on aivan liian pieni äänipotti mahdollistamaan mitään muuta, niinpä vasemmistolainen ajattelu ajaa Suomen päätöksiä, vaikka sitten pää edellä seinään.
Näinhän se tietysti on, yleistin tuossa vähän liikaa. Siellä on toisaalta myös lisätöitä joita tehdään virka-ajan ulkopuolella ja niistä maksetaan huomattavat korvaukset, vaikka ne olisivat samanlaista työtä kuin virka-aikana . Radiologi saa yhdestä virka-ajan ulkopuolella tulkitusta kuvasta koko päivän palkan, joten tuttavallani on päälle 100 000 vuosiansiot Yliopistollisesta.
Pointtina kuitenkin sairaalan johtajan palkka vs. johdettavat lääkärit ja se ei tästä kympin kahden korjauksesta mihinkään muutu.
21 tykkäystä
Tässä luulen, että konsultointitoimialan (sekä viestintä- että "normi"konsultit kuten Accenture yms) valtava kasvu vaikuttaa melko paljon. Kuten case Apotti osoitti, ovat konsultit hyviä myymään julkiselle hallinnolle (ja muillekin) ajatusta siitä, että kaikenmaailman turhia ja kalliita järjestelmiä tarvitaan, ja ylipäätään että muutosta pitää tehdä koko ajan jotta firmojen ja valtion johtajat saavat luotua omaa legacya. Eli tavallaan ymmärryksen puute yhdistettynä naiviin uskoon, että konsultit tietävät aina parhaiten. Korruptiotakin varmaan on, mutta uskoakseni vähemmän.
3 tykkäystä
Itse työskentelin metallialalla, siihen aikaan joutui tekemään lävistys/särmäyslinjalle ja revolverityyppisiin levyntyöstökoneisiin ohjelmat manuaalisesti, minusta siinä piti olla tietoa ja kokemusta, vastuu oli myös kohtuullisen kova, yöajoon laitettiin tuhansia kpl laatikkoajoon, ohjelmat piti olla ajantasalla ja oikein, muuten odotti lavallinen hyödytöntä silppua romikseen kipattavaksi. Uusien mallien teko oli kiireen keskellä haastavaa, palkkaus oli mielestäni kehnohko vastuuseen ja osaamiseen nähden, tulikin monesti mieleen, kuinka jollakin seurustelu-upseerilla oli moninkertainen palkka minuun nähden.
6 tykkäystä
Keneltä se on pois, jos omistaja haluaa palkata firmaansa pätevän toimarin ja sitouttaa hänet bonuksilla?
8 tykkäystä
Eihän tässä olekaan ongelmaa, jos A) toimari on pätevä, B) hän saa aikaan positiivista kehitystä, C) firman tulos kasvaa.
Mutta ongelma on, jos bonukset jaetaan vaikka A) toimari ei ollut pätevä, B) hän ei saanut aikaan positiivista kehitystä, C) firman tulos heikkenee (ilman ulkoista selittävää tekijää).
Nämä kompensaatiot taidetaan usein kätellä jo alussa kävi firmalle miten hyvänsä. Bonukset maksetaan vaikka tj:n suhmuroinnin takia puolet henkilöstöstä joudutaan lomauttamaan… kukin tavallaan
10 tykkäystä
Tämähän on sitten sen omistajan ongelma. Ei pitäisi olla mitään merkitystä muille.
1 tykkäys
Niin, omistajien ja henkilöstön yhteinen ongelma, johon vain ensimmäinen ryhmä voi jossain määrin vaikuttaa.
2 tykkäystä
Omistaja ne bonukset/optiot maksaa, joten omistaja asian tietenkin myös päättää. Ei henkilöstö. Eli siinä mielessä se on vain ja ainoastaan omistajan ongelma, ei muiden. Toki vaikutukset heijastuvat paitsi henkilöstöön, myös muuhun yhteiskuntaan. Mutta se ei muuta päätöksenteon yksinoikeutta eikä muiden huutelu “hävyttömyydestä” vaikuta asetelmaan millään tavalla.
Mutta.
Valtion täysin omistamat yritykset ovat vähän oma lukunsa, kun kyse ei ole enää yksityisestä rahasta, vaan yhteisestä. Silloin omistaja ei käytäkään omaa rahaansa palkitsemiseen ja pidän tilannetta oleellisesti erilaisena.
9 tykkäystä
Se, että toimari saa isot bonukset (oli sitten suoritus hyvää tai ei), niin ei vaikuta henkilöstöön millään tavalla. Hyvä tai huono johtaminen vaikuttaa ja merkittävästi.
Omistajat valitsevat hallituksen, jonka pääasiallisena tehtävänä on valita toimitusjohtaja ja valvoa toimitusjohtajan suoriutumista. Lisäksi he päättävät palkkiopolitiikasta. Joskus tämä onnistuu hyvin ja joskus taas ei. Kuitenkin on ihmeellistä ajattelua, että nämä ylisuuret bonukset olisi pois jotenkin “yhteisestä kassasta”. Kyseessä on loppujen lopuksi omistajien raha, jolla palkkiot maksetaan.
3 tykkäystä
Tuota kuvaajaa katsoessa tuli mieleen yksi asia varallisuuseroista keskusteltaessa, eli varallisuuden kumuloituva luonne.
Nyt en tarkoita raha tulee rahan luokse, vaan enemmänkin ajallisesta kumulaatiosta. Nuorena ei pääsääntöisesti ole vielä varallisuutta. Iän myötä sitä sitten alkaa hiljalleen kertyä (toisille toki nopeammpin kuin toisille) ja kunnes saavutetaan korkea ikä korkoa korolle efekti on voinut tuottaa hyvinkin mittavan omaisuuden ihan vain pitkän markkinoilla olemisen kautta. Ja kaikki samassa ikäluokassa ei saavuta tuota ikää, jolloin suhteelliset erot taitavat vain kasvaa?
Eli onko edellä kuvattua vaikutusta missään tutkimuksissa edes yritetty kammata ulos näistä varallisuuseroista? Miten paljon noista pitkän aikavälin muutoksista voidaan selittää väestöpyramidin kehityksen kautta (sekä yleisestä BKT:n kasvusta)?
Periaatteessa länsimaissa tämä voi olla jossain märäin merkittäväkin syy varallisuuserojen kasvuun väestössä. Ja toki siirtyyhän se varallisuus sitten eteenpäin alkuperäisen kartuttajan kuollessa, mutta tässähän on myös tyypillistä tietynlainen laimentuminen (jälkeläisten lkm, muut kohteet perinnöille, verot jne.).
Eli kenties meillä nämä varallisuuserot eivät ole niinkään iso ongelma vaikka nuo prosenttiluvut voivat tuntua epäreiluilta. Sitten kun toisenlaisiin maihin, tilanne toki hyvin erilainen (Gini>0.5). Ja toki globaalilla tasollakin on vielä haasteita. Tosin globaalin tason haasteiden syiden uskoisin olevan jossain määrissä rinnasteisia tuohon yksilönkehityskaareen.
Yllättävä monisyinen aihe tämä on.
5 tykkäystä
Erikoislääkäri tienaa yli 100k/vuosi jos hän päivystää kuin eläin. Säännöllisen 38,5h työajan ansio ei ole lähellekkään tuota. Erikoistuva lääkäri saa yliopistosairaalassa 3450e/kk ja useimmissa keskussairaaloissa 3950e/kk.
3 tykkäystä
Olikos Aktian toimari joka totesi hiljattain että valtion budjetista voisi höylätä pois tunnissa 2 miljardia niin ettei kukaan huomaisi mitään muutosta palveluissa. Vähemmän täysin turhia juttua, keskittyminen oleelliseen, ja voisi maksaa sairaanhoitajille, opettajille, palomiehille yms. parempia liksoja?
1 tykkäys
Aina sekin raha jostain/joltain on pois. Mutta jatketaan tätä pohdintaa privana tai jossain muussa ketjussa, jotta tärkeä pääaihe “varallisuus ja varallisuuserot” pysyisi pääaiheena. Politiikkaketjuun ehkä sopinee paremmin valtion budjettikeskustelu 
2 tykkäystä
Pois se (ylisuuri ja tehoton julkinen sektori) on etenkin keskiluokan ja ylemmän keskiluokan veronmaksajilta, joiden korkea verotus ehkäisee vaurastumisen. Ja toki myös köyhemmiltä, jotka joutuvat tyytymään huonompiin palveluihin. Mutta ei toki ole pakko keskustella aiheesta.
Ketjun otsikkoon liittyen. Itseäni aina ihmetyttää että haittaveroihin tunnutaan uskovan puoluekannasta tai muista mielipiteistä riippumatta, i.e. korkeampi verotus ja hinta vähentävät aktiviteettia/kysyntää. Mutta työn verotuksen tai varallisuuden verotuksen osalta asia näyttää useilta unohtuvan.
Suomessa varallisuuserot ja varallisuus ylipäänsä ovat niin vähäisiä, että luulisi olevan ajanhaaskausta keskustella mistään muusta kuin siitä miten varallisuutta (ja siten pakosti hieman varallisuuserojakin) voitaisiin kasvattaa…
Suomen verohe****issä oikeastaan on syytä vastustaa kaikkien mahdollisten verojen korotuksia tai uusien keksimistä. Mutta todettakoon, että perintöjen verottaminen useiden tutkimusten osalta on kaikkein pienin paha ajatellen taloutta.
9 tykkäystä
Onhan se helppoa sanoa, että sairaanhoitajille ja ties vaikka keille pitäisi maksaa enemmän palkkaa. Yleensä kyseessä on kuitenkin pikemminkin hyvesignalointi kuin todellinen tahto maksaa oikeasti yhtään enemmän.
Melko pienellä pohdinnalla on helppo päätyä myös poliittisesti epäkorrektiin johtopäätökseen: sairaanhoitajille pitäisi maksaa vähemmän palkkaa. Ai miksikö. No siksi, että eivät kaikki sairaanhoitajat tee aidosti vaativaa työtä. Hah, hieno esimerkki oli koronarokotukset, joita tekemään muka tarvittiin valtava määrä sairaanhoitajia. No ei tasan tarkkaan tarvittu. Kunhan oli vain päätetty tehdä homma hankalasti. Jos vertailukohdaksi otetaan se paljon puhuttu insinööri, niin väitän, että harva sairaanhoitaja kykenisi kouluttautumaan insinöörin työhön, kun taas käytännössä lähes kuka tahansa insinööri kykenisi halutessaan kouluttautumaan sairaanhoitajan työhön. En tietenkään voi tätä väitettä todistaa, en aio edes yrittää. Perustuu yksinomaan elämänkokemukseen. Jotain kertonee erinäisiä vuosia sitten kovasti koohkattu opiskelumalli, jossa sairaanhoitajille luotiin opintoputki lääkäriksi. No moniko sen kävi. Ei juuri kukaan, mikä kertookin kaiken tarvittavan.
Uskoipa väitettäni tai ei, niin joka tapauksessa on selvää, että sairaanhoitajien kesken on huomattavia tehtäväkohtaisia vaativuuseroja. Joten olisi perusteltua huomattavasti lisätä palkkaeroja sairaanhoitajienkin kesken. Samasta työstä sama palkka on ihan eri juttu kuin samasta nimikkeestä sama palkka. Minä ainakin näkisin kovin mielelläni, että leikkaussalihoitaja tienaisi selvästi enemmän kuin rivisairaanhoitajat.
13 tykkäystä