Hyvä nosto. Työtehtävien erojen, ja etenkin työn tehokkuuden ja laadun, huomioinen julkisella sektorilla on melkeinpä mahdotonta. Yksityiselläkin ammattiyhdistysliike tekee parhaansa että kaikille maksettaisiin sama palkka ja että kenenkään yksittäisen epäpätevän työntekijän irtisanominen olisi mahdollisimman hankalaa.
9 tykkäystä
Sama kuin pörssiyritysten toimarien hyväveliringit, jossa aina kaverille löytyy suojapesti, vaikka kuinka ryssisi hommat matkalla seuraaviin saappaisiin.
1 tykkäys
Työ on toki myös paljon muuta, kuin pelkkä siihen vaadittu koulutus. Yhtälailla voisi yleistää, stereotypioita kärjistäen, että kuka tahansa sairaanhoitaja pärjäisi stressinsiedon ja työaikojen puitteissa insinöörityön “hektisyydestä”, kun taas kuka tahansa excelinpyörittäjä ei selviäisi päivääkään sairaanhoitajan ammatissa.
Ammattien keskinäinen vertailu on jossei turhaa, niin todella haastavaa, jos haluaa ottaa huomioon mahdollisimman monen näkökulman.
Ja kuten vanha sananlasku menee, että “Suomessa ei rikastu palkkatyöllä”, pitäisikin varallisuutta Suomessa pyrkiä kerryttämään enemmän säästämällä ja sijoittamalla. Perus taloudenhallinta kun ihmisillä olisi paremmassa jamassa, uskon, että myös koko maa olisi vauraampi. Jos antaisimme kaikille 100 000 euroa puhtaana käteen, uskon, että isompi osa tämän hetken rikkaista, olisivat rikkaita myös vuoden päästä, kun valtaosa nyky-köyhistä, olisi edelleen niitä köyhiä.
Mutta eihän minä tai @KalleH tätä väitettykkään! Varmasti on jokaikisellä alalla niitä, jotka seisovat tumput suorina, kun kiltti kollega painaa suoli ulkona tämänkin edestä. Tunnen insinöörin, jonka työpäivät (etä) kuluvat Youtube, Discord, Twitter ja muutamalla muulla netin suoratoisto saitilla. Kyllä hän töitä tekee, mutta ei koko työaikansa edestä. Laskettakoon myös hänen palkkansa, suhteessa toiseen insinööriin!
Voi myös olla, että toisen ammatti tuottaa esimerkiksi rahaa, kun taas toisen ei. Vrt. Insinööri ja sairaanhoitaja. Palkka ei välttämättä tarkoita hankalampaa/vaikeampaa työtä.
Se, miksi minä (ja oletan Kallenkin) kommentoineen oli se, että yleistät todella rajusti, että sairaanhoitajan koulutukseen pystyy kuka tahansa (ainakin sentään insinöörit!).
Mutta se aiheesta osaltani… 
10 tykkäystä
Väittäisin näin fiilis pohjalta että kaikki tuntemani insinöörit kyllä voisivat käydä teoria tasolla sairaanhoitajan koulutuksen mutteivat jaksaisi työssä viikkoakaan vaikka palkka ei edes tippuisi.
Ihan typerää vertailua ja tarpeetonta vähättelyä vaativasta ja alipalkatusta hommasta.
14 tykkäystä
Sen verran paljon olen joutunut äitini viimeisinä elinvuosina seuraamaan suurehkon kaupungin toimintaa sairaanhoidossa, että voin sadan prosentin varmuudella sanoa, että sairaanhoitajien joukossa on valtavasti porukkaa, jonka työ ei todellakaan ole mitenkään vaativaa eikä jaksamista edellyttävää muuta kuin työvuorojen suhteen. Ja siinä ovat sitten samalla viivalla niin poliisit kuin bussikuskitkin. Mitä on tullut elämää seurattua, niin kyllä esimerkiksi kylmäkoneasentajia kyykytetään työllä ihan toisella tavalla kuin keskimääräistä jamppaa julkisella sektorilla. Niin ja niillä bussikuskeilla on muuten kirjaimellisesti minuuttiaikataulu.
Jos joku pitää eri ammattien vertailua vähättelynä, niin siitä sitten vaan ihan vapaasti. Jollain perusteella ne palkat kuitenkin täytyy määritellä. Ihme ja kumma, se on vertailua. En jostain syystä ole tavannut oikeastaan juuri ketään, joka olisi avoimesti kertonut juuri hänen itsenstä työn olevan oikeastaan aika leppoisaa ja helppoa ja turhankin hyvin palkattua. Koska ihmismieli sattuu rakentumaan niin, että omaa roolia maailmassa ja omia hommia on kiva kehua, ja on jotenkin yleisesti epäkohteliaana pidettyä sanoa ihan suoraan, että joku homma on helppoa, niin muutetaanpa Sanna Marinin 3000-euron lausunto nykykielelle eli kivakielelle. Annetaan kaikille lisää:
- Kaikille kuuluu vähintään 3000 euroa, se on oikeudenmukaista. Siten siivoojan palkka olkoon 3000 euroa.
- Sairaanhoitajan työ on objektiivisin mittarein paljon vaativampaa ja vastuullisempaa kuin siivoojan työ. Siten sairaanhoitajan palkka olkoon 6000 euroa.
- Insinöörit tuovat vientituloja, joita ilman ei voi julkisen sektorin palkkoja maksaa. Olkoon siis rivi-insinöörin palkka 12000 euroa. Diplomi-insinöörillä tietysti enemmän.
- Lakimiehen työ on paljon vaativampaa kuin rivi-insinöörin työ. Olkoon lakimiehen palkka 24000 euroa.
- Johtaminen on vaikeaa, siinä pitää vaikuttaa muihin ihmisiin. Ihmiset ne vasta ovat vaikeita vaikutettavia, koneet ovat paljon helpompia. Poliitikotkin ovat johtajia. Olkoon kaikkien johtajien palkka vähintään 48000 euroa.
Saamme ehkä kaikki hetkeksi tyytyväisiksi, jos nostamme palkat sanotuille tasoille. Ja sehän onnistuu ihan helposti. Sen kun pyöräytetään inflaatiota oikein kunnolla muutaman vuoden ajan.
Ei se silti muuta mihinkään sitä, että joistain ammateista ja tehtävistä nyt vaan pitää maksaa enemmän kuin joistain toisista, jotta niihin vaikeampiin ja hankalampiin jne. hommiin saadaan väkeä. Ja vaikka se nyt kuulostaakin kovin ikävältä, niin sama asia on toisin sanottuna, että joistain ammateista ja tehtävistä pitää maksaa vähemmän.
4 tykkäystä
Ei ole sama. Toimarilla ei ole mitään irtisanomissuojaa. Omistaja saa koska tahansa haistattaa pitkät paskat TJ:lle. Sama ei koske esim. sairaanhoitajia.
2 tykkäystä
On joo. Nyt en harmikseni suoraan muista kylläkin niitä kaikkia mutta googlaamalla löytyy roppakaupalla. Tässä esim. yksi https://www.nber.org/system/files/working_papers/w29944/w29944.pdf
Tässä on toisenlainen tulkinta kasvaneeseen eriarvoisuuteen. Rikkaat ovat rikastuneet erityisesti, koska pörssiyhtiöt ovat kasvattaneet osuuttaan talouden kakusta ja muuttuneet säästöjen rohmuajiksi. Ja pörssiyhtiöiden omistushan on hyvin epätasaisesti jakautunut.
Tässä on muuten hauska implikaatio, että jos tietty ryhmä säästää ylitse muiden ja alkaa “syrjäyttämään” muiden säästämistä, se tavallaan pakottaa muut velkaantumaan. 
Kun yksi säästää, sehän on monesti pois muiden tuloista.
Monista näistä aiheista löytyy valtavasti mielenkiintoisia tutkimuksia, suosittelen ketjun kirjoittajille aihepiiriä.
Lisäys: Tässä olikin viittaus tuohon yllä mainittuun implikaatioon suoremmin.
“The researchers argue that those savings were put to use financing both household and government debt. Comparing the 1960s and ’70s with the period between 2000 and 2016, they find that claims on household and government debt account for nearly two-thirds of the rise in asset accumulation of the top 1 percent in the US. In the 25 years leading up to the 2008–09 financial crisis, they calculate, the top 1 percent financed almost a third of the rise in household debt owed by the bottom 90 percent. And they find that in the years since the crisis, and since the housing bubble burst, the savings of the rich have gone more toward government debt—although many households in the lower 90 percent continue to spend more than they can save, with their debt indirectly financed by the 1 percent’s growing assets.”
Säästän itselleni näitä tutkimuksia muistiinpanoihin mutta menee hetki kaivella.
Ihmiset stressaavat julkisesta velasta, mutta ehkäpä kysymys asettuu toisin päin jos asiaa ajatellaan noin. Onko liikaa yksityistä varallisuutta?
Lisäys 2: Yksi tärkeimpiä “reiluuden” lähteitä on sosiaalinen liikkuvuus yhteiskunnassa. Että köyhemmistäkin oloista voi kohota rikkauksiin ja rikkauskista ryysyihin. Yhä useammassa yhteiskunnassa tämä mobiliteetti on valitettavasti laskenut.
Tässä OECD:n kuivahkoa raporttia aiheesta.
9 tykkäystä
Ketjun aloitukseen voisi todeta, että varallisuuden ja tulojen epätasainen jakautuminen on tehnyt U-muotoisen kuvion monissa maissa mistä vaan dataa on saatavilla 1900-luvulla.
Monet yhteiskunnat ovat nyt yhtä eriarvoisia, kuin ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sen jälkeen pari maailmansotaa, megalamat yms. tuhosi varallisuutta todella paljon kunnes 80-luvulta alkaen talouspolitiikka yms. ties mistä syistä eriarvoisuus on lähtenyt taas kasvuun.
Mikä sitten on ihannetilanne, on vaikea sanoa. Tuskin ainakaan äärimmäinen epätasajako.
4 tykkäystä
Shoitaja vs insinööri tuottavuuslaskelmissa hyvä muistaa myös tämä:
Kun insinööri nyrjäyttää hiirikätensä tai jättää sormen läppärin kannen väliin, niin tuottavuutta lisää kummasti kun on olemassa se Seppo Sairaanhoitaja joka puhaltaa ja laittaa Minni Hiiri-/ Batman- laastarin, jonka jälkeen insinööri voi palata reippain mielin hankkimaan niitä vientituloja 
Varallisuuden kasvua Suomessa(kin) voisi varmaan lisätä tosiaankin sillä koulutuksella/ kasvatuksella. Tietysti loppukädessä päätäntävalta on sillä yksilöllä, sijoittaako rahansa rahastoihin osakkeisiin vai tupekkiaskiin. Tietystikään kaikilla ei tähän mahdollisuutta ole, mutta useimmilla on.
3 tykkäystä
Globalisaatio on yksi tekijä aivan varmasti. Globalisaatio on vienyt matalan osaamisen tehdastyöpaikat kolmansiin maihin kuten Kiina, Intia, Vietnam jne. Tämä on tietyllä tavalla auttanut sekä kaventamaan että kasvattamaan tuloeroja. Näiden kolmansien maiden köyhät ovat nousseet edes hieman parempaan asemaan samalla kun länsimaiden työväenluokan tulot ovat siirtyneet sinne. Toisaalta taas omistava taho, eli oletettavasti me kaikki täällä foorumilla, on saanut aiempaa isompia tuottoja toiminnan tehostuttua.
Eli Amerikan kuplassa varallisuuserot ovat kasvaneet, mutta maapallon kuplassa pienentyneet. Tämä siis vain yksittäinen vaakaa keikuttava aspekti.
Hyvänä esimerkkinä voisi ottaa vaikka Fordin ja Detroitin työläisten. Samalla kun työpaikat ovat pikku hiljaa hävinneet, ensin globalisaation ja sitten automaation takia, on Fordin osakkeenomistajia kohdeltu kuitenkin varsin mukavasti. Google näyttää dataa vain 1982 asti, mutta tähän päivään kurssi on kuitenkin rapiat kymmenkertaistunut. Tuo on muuten 8,2% CAGR. Ja päälle omistajat ovat vielä saaneet osinkoja.
Sodathan ovat muuten olleet “isäntämaan” asukkaiden kannalta tehokas varallisuuserojen tasoittaja: Varattomalta kun ei omaisuutta juurikaan voi tuhoutua, varastaa tai takavarikoida.
Kumman varallisuuseron tasoittaminen on muuten teistä tärkeämpää: Globaalin vai kansallisen?
7 tykkäystä
Näimpä juuri. Ei kauaa tarvitse miettiä kannattaako ottaa työttömänä työtä vastaan esimerkiksi pikaruokaravintolasta tai siivoojana 10€/h palkalla, kun ero kotona makaamiseen on luokkaa parisataa euroa kuukaudessa. Tähän kun laskee vielä työssäkäynnin kulut (työmatkat, työpaikkaruokailut jne) voi työssäkäyminen olla itseasiassa taloudellisesti kannattamatonta. Ja vaikka töissäkäymisestä jäisikin sen parisataa euroa plussalle, en itse kyllä rehellisesti sanottuna todennäköisesti tuhlaisi 38h viikossa (+työmatkat) vapaa-aikaani kuormittavaan ja/tai vastenmieliseen työhön siksi, että tuntipalkkani olisi luokkaa 1€/h verrattuna työttömänä olemiseen. Keksisin mielummin jotain muuta.
Tämänkaltaisessa kannustinloukussa on ihan valtavasti ihmisiä Suomessa, ja heille toki pitää nostaa isosti hattua että viitsivät töissä käymään. Eihän yhteiskunta pyörisi ilman heitä.
Joko siis tukiaiset ovat liian suuria tai matalapalkka-alojen palkat liian pieniä. Jotain pitäisi muuttaa, kun eihän tässä systeemissä ole mitään järkeä.
En näe myöskään hyvätuloisten verotuksen kiristämistä mielekkäänä tai kovinkaan kestävänä ratkaisuna, onhan verotus Suomessa jo yksi maailman ankarimmista. Jo 53 000€ vuodessa bruttona tienaavalla marginaaliveroprosentti pomppaa yli 50%:iin, eli palkankorotuksesta/ylitöistä ym. jää tekijälleen nettona todellisuudessa alle puolet käteen. Jossain vaiheessa tulee piste, että ylimäärinen työntekeminen, vaativampaan työhön siirtyminen ym. ei ole enää oikein mielekästä, jos siitä jää 40% käteen ja loput veroina valtiolle. Miksi ottaa lisää stressiä vaativammasta työstä tai myydä vapaa-aikaansa ylitöillä työnantajalle, jos 100€ lisätulosta jää 40€ käteen. Tässä vaiheessa oikeastaan päin vastoin kannattaisi vähentää työaikaa ja ottaa palkatonta vapaata, kun bruttopalkan putoaminen vaikuttaa varsin vähän nettopalkkaan. Ja tämähän ei Suomen kannalta ole tietenkään hyvä asia, mutta näin tämä systeemi on rakennettu. Verotus ei siis kannusta suurituloisia rehkimään ja tienaamaan enempää, vaan nimenomaan vähentämään työn tekemistä. Jos verotusta kiristetään entisestään, niin osa suurituloisimmista lähtee pois Suomesta tai vaihtoehtoisesti vähentää töiden tekemistä ja tienaa vähemmän. Jokainen voi esimerkiksi miettiä, tekisikö 80% marginaaliveroprosentilla ylitöitä. Tai toisin päin - pitäisinkö palkatonta vapaata 2 000€ edestä, kun en nettona häviä siinä kuin 400€.
37 tykkäystä
Tuollainen eriarvoisuuden vertailu globaalisti vuosikymmenien päähän on aika kyseenalaista kun on olemassa täysin eriparisia maita oikeastaan kaiken suhteen. Esimerkiksi verotuksessa, veronkierrossa, talouden dynamiikassa, yleisessä kehitysasteesa jne.
Esimeriksi Kiinassa näyttäisivät varallisuuserot räjähtäneet vuoden 1975 jälkeen. No ei ole kyllä ihme kun vertailussa lähdettin liikkeelle Mao Tse Tungin ajoista, jolloin muutenkin taskurahoja tienanneet opettajat ja lääkärit komennettiin määrävälein kuokkimaan peltoja. Sittemmin varallisuusuerot ovatkin yllättäen kasvaneet rajusti, ihme juttu.
Samaten Yhdysvalloissa on todennäköisesti räikeät varallisuuserot, mutta toisaalta myös esimerkiksi Suomea paria kertaluokkaa dynaamisempi yritysympäristö, joka kerää sinne valtavasti sekä pääomia että huippuosaajia ympäri maailmaa. Kuten tietysti lisää myös lisää entisestään varallisuuseroja yrityksiä perustaneiden super-rikkaiden ja näihin hankkeisiin isoja summia sijoittaneiden muodossa jne.
→ Iso ero verrattuna Suomeen, jossa ‘yritysdynamiikkaa’ hoidetaan EU:sta, Business Finlandista, Sitrasta tm. lomakkeilla haettavilla könttäsummilla. Luonnollisesti tällaista byrokratiaa hallitsevia konsultteja tarvitaan myös hoitelemaan hakemukset määrämuotoisiksi ja availemaan oikeita ovia. Tuollaisen toiminnan tehokkuuden ja yhteiskunnallisen hyödyn arvioinnin jätän muiden tehtäväksi.
5 tykkäystä
Jo 18000e/v tienaavalla marginaaliprosentti pomppaa 36.8% ja 34000e/v maksaa ylitöistä 48.1%.
Samaan aikaan päiväkotimaksut alkavat nousemaan. Veroprogression ja tukihimmelien raudankova liitto katkaisee kyllä motivaation tehdä vähänkään epämiellyttävämpää työtä erittäin tehokkaasti.
22 tykkäystä
Eikö homma mene aika pitkälti niin, että mistä tahansa kilpaillaankaan, niin menestys noudattaa kohtuu tarkkaan 1/x -jakaumaa. Urheilijoita on paljon, mutta pieni vähemmistö voittaa suurimman osan kisoista ja muusikoita on paljon, mutta pieni vähemmistö kerää suurimman osan kuunteluista ja vielä siten, että näillä on paljon kappaleita, mutta pieni osa kappaleista kerää suurimman osan kuunteluista jne. Samaa jakaumaa noudattaa tulopuoli, eli jokseenkin sama osuus väestöstä tienaa vaikkapa puolet kaikista tuloista ja sama ilmiö esiintyy kyllä luonnossakin, eli tämä ei liity millään tapaa kapitalismiin tai muihinkaan ihmisen keksintöihin.
Varallisuus on sitten sikäli hieman erilainen ilmiö, että sitä voi siirtää toisin kuin osaamista. Ihmisten tienattu omaisuus noudattaa samaa tuttua jakaumaa, jos lähtötaso on sama. Tämä mun ymmärtääkseni näkyy erikoistilanteissa, joissa kaikki lähtee samasta pisteestä, kun vaikkapa kommunistinen tyrannia päättyy ja kaikki (noh, suurin osa) ovat varattomia. Perinnön seurauksena varallisuuserot noudattavat 1/x^2. Tätä luonnollista tilannetta voidaan sitten koittaa muokata ulkoisesti, kuten vaikkapa perintöverolla tai rajummin kieltämällä yksityisomaisuus.
Varallisuusverot siis kasvavat ajan funktiona, jonka takia ne korreloi aika pitkälti sen kanssa, että miten pitkään maa on ollut vakaa ja (jossain määrin) vapaa. Vaikkapa Suomessa varallisuuserot ovat huomattavan pieniä verrattuna esim. Yhdysvaltoihin tai Länsi-Eurooppaa, niin se johtuu ymmärtääkseni lähinnä ajasta. Suomen varallisuuserot ovat ymmärtääkseni kasvaneet hyvin samankaltaisesti, kuin noissa maissa, mutta ne ovat vain useamman sukupolven meitä edellä. Eli Yhdysvaltain suuret varallisuuserot johtuvat pitkälti siitä, että sisällissodastaan huolimatta se on ollut vapaa ja stabiili yhteiskuta ~200 vuotta siinä, kuten myös suurin osa Länsi-Euroopasta, siinä missä Suomi on huomattavasti tuoreempi tapaus. Puhumattakaan monista muista.
Tämän takia matalat varallisuuserot osuvat pitkälti maihin, jotka eivät ole stabiileja ja vapaita tai ovat olleet sitä todella lyhyen aikaa.
11 tykkäystä
Credit Suissen tietokanta on minusta maailman paras, luettelevat lähteet maittain databookissaan, joka täsmää Suomenkin osalta Tilastokeskuksen ja EKP:n dataan.
Olemme jopa €200,000 per aikuinen muita pohjoismaita köyhempi maa, Länsi-Eurooppaa olemme jäljessä usein €100,000. Jopa mediaanivarallisuus pettää.
97% maailman maista verottaaa meitä kohtuullisemmin. Kansalaisten varallisuus ei politiikkoja ja mediaa kiinnosta.
Ekonimistien keskuudessa suhteellinen köyhyytemme on tabu, jouduin itse laskemaan sen Liberalle aikoinaan kun täällä asiaa ei tutkita, vain puhutaan bkt:sta koska se ei ole yhtä surkea.
25 tykkäystä
Sitaatti Jos antaisimme kaikille 100 000 euroa puhtaana käteen, uskon, että isompi osa tämän hetken rikkaista, olisivat rikkaita myös vuoden päästä, kun valtaosa nyky-köyhistä, olisi edelleen niitä köyhiä.
Jos tätä ajatusta veisi äärimmäisyyksiin ja päätyisimme nollaamaan varallisuuserot ja jakamaan leikkimielisesti kertyneen varallisuuden kaikkien kesken tasan, niin väitän, että merkittävä osa rikkaista ei olisi enää tämän jälkeen rikkaita, jos heillä aikaisemmin hallussa ollut varallisuus on ollut perittyä. Rikkaiksi puolestaan nousisivat jälleen ajan saatossa aidosti osaavat, lahjakkaat ja ahkerat yksilöt.
8 tykkäystä
Näin. Suomessa on käynnissä pienimuotoinen tuon ajatuksen testaus, kun kansalaiset pidetään erityisesti kovalla verotuksella muita länsimaalaisia varattomampina. Erityisesti työn verotuksen muita maita useita prosentteja korkeammat marginaaliveroasteet ovat este suomalaisten nousulle muiden länsimaiden joukkoon varallisuudessa. Perintöverokin nipsaisee osan vaurastumistrendistä, täällä ajatellaan hyvinvointia valtion tulonjakopotentiaalin kautta, ei kansalaisten varallisuuden kautta.
14 tykkäystä
Verotuksen keventämistä (sekä yritysten että yksilöiden) on ehdotettu Suomen varallisuuden parantamiseksi. Ratkaisevaahan lienee se, että kun yritykset ja yksilöt ainakin hetkellisesti “syö” valtion rahaa verokevennyksillä, sillä rahalla tulisi parantaa VIENTIÄ. Jos veronkevennyksen seurauksena esim. kampaamoyrittäjä tilaa matkan Kanarialle, “katoaa” tuo raha ulkomaille. Jos puolestaa kehittää yhtiön toimintaa, se jää kotimaahan, mutta ei edelleenkään lisää Suomen varallisuutta; on vain tapahtunut rahansiirto valtiolta yrittäjälle ja sitä kautta ehkä uuden työntekijän muodossa yhdelle yksilölle.
En vastusta veron kevennyksiä, mutta kysyisin, että miten saisimme kohdennettua verokevennykset niin, että ne hyödyttäisivät optimaalisimmin nimenomaan Suomen varallisuuskehitystä? Keventää ainoastaan vientiyritysten verotusta ja “pakottaa” jotenkin investoimaan? Miten?
1 tykkäys
Tässä tulee vastaan tämä erikoinen ajattelu tapa että yksilöiden ja yritysten raha olisi jotenkin valtion joka sitten armollisesti voi osan siitä jättää verottamatta.
Veroja kevennettässä valtio syö vähemmän yksityisen sektorin tuottamaa varallisuutta.
18 tykkäystä
Kuvailin sen noin yksinkertaistaakseni tekstiä ja heittomerkkeihin siksi, etten itsekään aijattele sen oikeasti mitään syövän tai varastavan. Pointti tuli toivottavasti kuitenkin selväksi, eli: oli raha valtiolla tai yksilöllä, niin sillä pitäisi saada sellainen investointi, jolla voi myydä jotain ulkomaille. Muuten on karrikoidusti se ja sama onko raha yksilöllä vai valtiolla. Korostan, karrikoidusti.