Lähtisin pyöristämään tätä käyrää. Ei ole mitään mieltä nostaa veroja lähes 40% heti käytännössä minimapalkan jälkeen. Samaan aikaan tukileikkuri vetää toisesta päästä.
18 tykkäystä
Ulkomaille myydään jotta voitaisiin ostaa jotain sieltä ulkomailta. Investoinnin hyvinvointivaikutus ei riipu siitä, suuntautuuko se vientiin vai kotimarkkinoille.
3 tykkäystä
Erittäin hyvin sanottu ja tätä sivusin omassa viestissäni. Nämä kaverit, joille tätä mahdollisuutta tarjotaan ovat sieltä tuottavimmasta päästä ja heille todellakin soisi palkinnon tästä ahkeruudesta. Tälläkin palstalla on virinnyt keskustelua vastuun ja työtaakan kasvattamisen mielekkyydestä nettoansioiden kasvaessa olemattoman määrän. Joku syy tällaiseen ajatteluun on ja se löytyy verotuksesta. Suomalaisten tehokkuutta ohjataan verotuksella laskuun ja se ei voi olla Suomen tulevaisuuden kannalta toivottava kehitys.
10 tykkäystä
Ja samalla toivomaan, että veronkevennyksistä jääneet varat kulutetaan Suomessa, Suomalaisiin tuotteisiin? Mikäli ei, veronkevennysrahat valuvat heti ulkomaille.
Toinen haaste on se, että hallitus ei voi laskea käytännössä kuin yli 40k€ tienaavien verotusta. Olisiko se sinulle @KalleH ihan ok, että vain heidän verotustaan kevennetään? Tällöin ainakin kannustinloukku työttömyyden ja matalapalkkaisen työn osalta jäisi ratkaisematta (en väitä siis, että sitä olit tässä ratkomassakaan).
Markkinat ovat sitä varten olemassa, että ihmiset voivat hankkia tarvitsemansa tai haluamansa tavarat ja palvelut omien mieltymystensä mukaan. Suomesta tai ulkomailta. Sieltä se tehottain allokaatio tulee. Julkisen puolen tulee sitten tarjota sellaisia palveluita kuten turvallisuus, koulutus jne. joihin markkina ei oikein taivu.
11 tykkäystä
@KalleH Lähtisin pyöristämään tätä käyrää. Ei ole mitään mieltä nostaa veroja lähes 40% heti käytännössä minimapalkan jälkeen. Samaan aikaan tukileikkuri vetää toisesta päästä.
Tämä. Näin mm. Tanska toimii ja siellä on yli €200,000 enemmän varallisuutta per aikuinen kuin Suomessa. Siellä on myös 25% ALV (ei alempia portaita), joka tuo kulutuksesta valtion tarvitsemat verot. En tosin pidä siitä että siellä on myös maailman korkeimmat pääomaveroasteet, Suomen 34% on vasta maailman 3. korkein.
13 tykkäystä
Ja nyt miettimään mekanismi, joka saisi Suomeen houkuttelevaa omaa tuotantoa. Miksi Suomalaisia tuotteita ei osteta ? Voiko syy olla tehottomaan tuotantoon ohjaava verotus, koulutuksen taantuminen/ muuttuminen tai ylipäätään yrittämistä vieroksuva ilmapiiri. Rahat valuvat ulkomaille varmasti, jos meillä ei ole enää omaa tuotantoa. Venezuelassa huomasi hyvin, että maa ei tuota muuta kuin matalalle jalostettuja öljytuotteita, nekin ulkomaisten yritysten jalostamina, maataloustuotteita, muovipusseja ja kannabista.
10 tykkäystä
Juuri näin. Eikä pelkästään omaa tuotantoa, vaan myös jälleenmyyntiä. Vuosien saatossa Stadiumit, H&M:t ja Gigantit ovat vallanneet Suomea. Samalla on kadonneet Top-Sportit, Seppälät ja Expertit (okei, Expert on vielä Powerin muodossa pystyssä ainakin jonkin aikaa). Eli miksi ulkomaiset ketjut menestyvät Suomessa ja kotimaiset ei? Ovat kasvaneet todella isoiksi muualla ja siksi pystyvät volyymiensa ansiosta syöksymään Suomen markkinoille? Miten tätä hillitään? Vai halutaanko hillitä?
6 tykkäystä
Tanskahan on kokonaisveroasteeltaan maailman 1. (https://images.app.goo.gl/EYPy8i8wwJwMnyHM8) Joten vastaus on mielestäsi se, että verotetaan kaikkea muuta reilummin, mutta kevennetään tuloveroa?
Tanskassa on meneillään mm. valtion eläkerahaston vivutetun hedge-rahastoseikkailun jälkipyykki, ollaan tehty tänä vuonna -45% tappioita alfa-sijoituksilla.
Ei se ole mitenkään mallimaa meille. ALV on tosiaan maailman korkein, sillä ne lunastavat maailman kovinmman verottajan tittelinsä.
Suomea vähemmän verottaa 97% maailman maista. Se on se oikea tie. OECD:n keskiarvo on 8% alempi, tuolla tasolla meille jäisi yli €20 miljardia euroa enemmän ostovoimaa ja varallisuutta vuodessa.
17 tykkäystä
Juuri näin pitäisi toimia. Tuossa raossa on mediaanin yläpuolelle osuva työvoima. Iso osa paljon töitä tekevistä, pätevistä ja matalasti koulutetuista saa 40 000 vuodessa. Lisäksi tuo rajaa tehokkaasti korkeakoulutetut progression kurimukseen - ei kannusta opiskelemaan. Alle 30 000 tienaavilla ei nytkään veroprosentti päätä huimaa, ei missään päin Suomea. Voidaan myös miettiä olisiko osa syy kotiin jäämiseen näköalan puute. Vaikka saisikin hivenen enemmän töihin menemällä, on tie nopeasti pystyssä parempiin ansioihin. Verottaja pitää siitä huolen.
8 tykkäystä
Tunnen henk. Koht yhden henkilön jolla on taskussa MBA tutkinto ja töissä kaupan myyjänä. Läpi kävi pari raskasta työuupumusta ja lopetti työt ansiantuntija roolissa. Nyt kaupassa töissä 30h viikkotunneilla ja palkka 2k€/kk, veroprosentti jossain 5% tuntumassa.
Kommentoi itse kohtaloaan, että miksi menisi takaisin henkisesti todella paljon raastavampaan työhön, kun käytännön tasolla käteen jäävä nettoansio ei kompensoi millään tavalla kasvanutta työkuormaa. Tässä häviävät kaikki. Valtio, hän itse sekä työnantajat.
Ymmärrän häntä täysin.
33 tykkäystä
Joten vastaus on mielestäsi se, että verotetaan kaikkea muuta reilummin, mutta kevennetään tuloveroa?
Verotulojen tehokas/tehoton tai järkevä/järjetön allokointi julkisiin palveluihin ei ole mikään globaali vakio. Huolimatta yllä mainitusta Tanskan valtion eläkerahaston tappiosta, on täysin mahdollista että muut pohjoismaat ovat viime vuosikymmeninä käyttäneet verotulonsa tehokkaammin kuin Suomi.
Tähän viittaa ainakin maiden välinen julkisen velan kehitys, kansalaisten ostovoima ja yritystoiminnan aktiivisuus.
Tyypillinen olkiukko julkisten menojen järkeistämistä vastaanhan on ‘Haluatko siis vähentää palomiehiä, poliiseja ja sairaanhoitajia’. Ehkä Suomessa ei sittenkään verotulojen allokointi kansantalouden hyväksi ole lähelläkään optimaalista (yritystuet, sosiaaliset tulonsiirrot kuten asumistuet, virkakoneisto, terveydenhoito, julkiset it-investoinnit, väylät, EU-politiikka jne)?
14 tykkäystä
Verotulojen lähtökohta ei ole parantaa kansantaloutta vaan rahoittaa valtion perustehtävät. Suomessa tuo käsite on vuosien varrella venynyt ja rahaa on syydetty vähän sinne sun tänne. Totuus on kuitenkin se, että jokainen €, jonka valtio “menettää” verotuloina, on ainakin hetkellisesti joltain/jostain pois (yritystuet=yrityksiltä, asumistuet=tukea tarvitsevilta, virkakoneisto=virkahenkilöiltä). Saatat olla oikeassa, että Suomen varallisuus saadaan noita karsimalla nousuun, mutta tuon mekanismi kiinnostaisi enemmän. Eli mitä pienempi julkinen sektori vs. yksityinen, löytyy kausaliteetti varallisuuden kanssa? Eli en oikein usko tästä veroasiasta viisasten kiveä löytyvän. Oikeaan suuntaan saatetaan mennä, en tiedä.
Tähän voisi argumentoida että poliittista päätöksentekoakin kuitenkin ohjaavat markkinat (kansa) äänestämällä.
1 tykkäys
Tämä rakas kotimaamme tuo tuohon markkinaehtoiseen ajatteluun jännittävän twistin; täällähän ei nimittäin kannata kenenkään asua, eikä varsinkaan ole tehokasta asua suurten kaupunkien ulkopuolella. Julkiset palvelut olisivat paljon halvempia, jos niitä ei tarvitsisi Oulua pienempiin kyliin järjestää ollenkaan. Tämän suuntaiseen kehitykseen tuo markkinaehtoisuuden lisääminen väkisinkin johtaa. Mielestäni olisi ihan oikeasti aika käydä kunnon keskustelu siitä, että haluaako Suomi pitää maaseudun asuttuna vaiko eikö. Tämä kun on asia, jonka markkinoiden näkymätön käsi ratkaisee tasan yhdellä tavalla. Jos joku muu lopputulos halutaan, sen täytyy tulla poliittisella ohjauksella.
9 tykkäystä
Saako tähän kohtaan kommentoida, että tämän osalta ollaan jo käyrän väärällä puolella. Ennen kuin verotuloja aletaan “menettämään”, niin aika pitkälle menetetään vielä uutta otettavaa velkaa.
Jos talous olisi edes lähelle tasapainoa niin tämä olisi edes ajankohtaista. Toistaiseksi kaikesta himoverotuksesta huolimatta valtion tili on miinuksella ja kulutusluotto maistuu.
9 tykkäystä
Jos katsotaan asiaa pitkällä tähtäimellä, niin varallisuuserojen kasvu on tullut sivutuotteena siinä, kun kaikki ihmiset ovat vaurastuneet absoluuttisesti mitattuna. Tästä voisi päätellä, että varallisuuserojen kasvulta ei oikein vältytä, jos halutaan lisää vaurautta; varallisuuden kasvu ei jakaudu ikinä tasan, mutta kaikki ovat pitkällä tähtäimellä saaneet siitä osansa.
Jostain syystä ihmisille tuntuu olevan tärkeämpää se, että mitä itsellä on suhteessa muihin, eikä se että mitä itsellä on absoluuttisesti. Ajaa siihen kliseiseen toteamaan, että ollaan valmiita maksamaan satanen, ettei naapuri saa viittäkymppiä. Kun kellään ei ole mitään, niin ei ole varallisuuseroja. En siis vastusta varallisuuserojen kasvua, vaan jopa suosin sitä kunhan varallisuuserojen kasvu juontuu yksilöiden suuremmasta kontribuutiosta myös yhteiskunnan hyväksi (=työ palkitaan).
Ainut mikä itseäni korpeaa aidosti varallisuuseroissa, on tietyt säännökset, jotka mahdollistavat suurten pääomien verovapauden. Vakuutuskuorten kustannusrakenne ajaa siihen, että pienten pääomien ei ole järkevää hyödyntää niitä - tähän toki OST oli erinomainen lisäys. Ehkä vielä suurempana tulee listattujen yhtiöiden osinkojen verovapaus listaamattomalle yhtiölle, jos omistus on >10 %. Ei käy omaan järkeen, että miksi minun yhtiön on maksettava tonnin osingoista 20 % vero, kun saman yhtiön suuromistaja saa 50m€ osinkoja 0 % verolla.
9 tykkäystä
Suomen varallisuuteen liittyvä yksinkertaistettu, kuvitteellinen esimerkki. Toivon asiallisia huomioita ja kommentteja:
-Suomen varallisuus on 1000 rahaa, josta vaikka 400 valtiolla, 300 yrityksillä, 300 kansalaisilla (tällä ei esimerkin kannalta ole nyt väliä mikä realistinen jakauma)
-Suomen vienti(ulkomaalaisten ostamat palvelut ja tuoteet Suomalaisilta/Suomesta) per vuosi on 40 rahaa
-Tuonti (Suomalaisen ostamat palbelut ja tuotteet ulkomaalaisilta/ulkomailta) per vuosi on 50 rahaa.
Eikös yksinkertaisuudessaan ole aivan sama miten nuo 1000 rahaa on Suomen sisällä (verotuksen, julkisen sektorin koon jne. suhteen) jaettu MIKÄLI emme saa vientiä isommaksi kuin tuonti? Esimerkissäni Suomen varallisuus nimittäin vähenee joka vuosi 10 rahalla (Vuonna 2016 Suomen vienti n. 3,1mrd pienempi kuin tuonti, kts. kuva alla). Se, mitä verotusta keventämällä/kiristämällä ja julkista sektoria pienentämällä/suurentamalla sitten pitäisi tehdä, olisi ohjata noita rahoja mahdollisimman tehokkaasti (palveluiden ja tuotteiden) vientiin.
Sitten hieman avautumista:
Kiteytettynä ohje Suomalaisille: Osta Suomalaisia palveluita ja tuotteita, Suomalaisilta (jälleen)myyjiltä!!! Myy mahdollisimman paljon ulkomaalaisille palveluita ja tuotteita(Suomalaisia syrjimättä)!!!
On tragikoomista kun yksilö valittaa Suomen varallisuuden vähenemisestä, samalla lomaillen pari viikkoa Kanarialla ja jättäen sinne “Suomen” rahaa parin tonnin edestä. Kaikki se on pois Suomen varallisuudesta. Suomalaiset tekivät v. 2019 4milj. kpl (väh. 4 yön) ulkomaanmatkaa (Tilastokeskus - 1. Ulkomaanmatkailu) Matkojen keskihintoja/kulutusmääriä en löytänyt, mutta tuolla “parin tonnin” oletuksella se tekee 8mrd.€!
1 tykkäys
Näinhän se on mutta jos tulee halvemmaksi lomailla 2 vko thaimaassa kuin 5pvä lapissa niin en yhtään ihmettele miksi suomalaiset matkustavat.
https://www.rantapallo.fi/mejunaillaan/tag/kolari/
3 henkeä helsinki-kolari edestakaisin auton kanssa. Vain 700€. Siihen vähän hotellia, ravintolaa, hissilippua niin halvaksi tulee. Hissiliput 5pvä 150-200€/per pää. Hotellit 100-800€ yö kohteesta riippuen. Ravintolat päälle niin on varmasti kolmelta hengeltä 150€ ylös päin per päivä.
Törkyhinnat täällä ja sääkään ei ole kovin suosiollinen.
7 tykkäystä