Varallisuus ja varallisuuserot

‘Joltain pois’ on myös silloin kun tuottavaa työstä ja liiketoiminnasta kertynyttä lisäarvoa verotetaan julkisiin menoihin käytettäväksi. Verotushan muodostuu viime kädessä yksityisen liiketoiminnan lisäarvosta (jos oletetaan että valtio suoriutuu jatkossakin velkasitoumuksistaan)

Verotuksen perusperiaate olisi kaiketi kattaa sellaisia kohteita joita yksityisen toimijan ei ole mahdollista tai mielekästä hoitaa. Kuten poliisilaitosta, koulutusta, keskussairaaloita, oikeuslaitosta jne.

Mutta kun aikaa kuluu niin aina jonkun mielestä ‘välttämättömiä’ menokohteita löytyy säännönmukaisesti aina vain lisää ja lisää. Kun lisäksi yksityisen sektorin tervehdyttävät mekanismit (tarpeettomien työntekijöiden irtisanomiset jne) kulujen minimoimiseksi ovat joko vaillinnaisia tai puuttuvat kokonaan, ollaan helposti siinä tilanteessa jossa Suomi on nyt. Tilit pyörivät jo kroonisesti väärinpäin syömävelalla, mutta samalla mistään ei uskalleta leikata ettei kukaan vain suutu.

Mielestäni jos Suomi haluaa joskus saada julkisen taloutensa takaisin tasapainoon, varallisuuseroja tarvitaan nykyistä enemmän, ei vähemmän. Täällä on totuttu jo julkisen rahan tuloautomaatteihin jo elinkeinoalan järjestöjä myöten, kun ehdotetaan että valtion tulee osallistua matalapalkka-aloilla palkanmaksuun tulonsiirtojen muodossa. Mielestäni olisi järkevämpää antaa markkinoiden hinnoitella esimerkiksi asuminen, kuin turvottaa markkinoita epäterveesti jatkuvasti kasvavilla tulonsiirroilla, yritystuilla jne.

8 tykkäystä

Vähän ohi aiheen, mutta juuri näin. Nyt tuotamme sellaista josta muut eivät halua maksaa riittävästi: Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto syyskuussa 2022 - Tulli ja samaan aikaan ostamme muiden tuottamia kalliita tavaroita. Pitkällä aikavälillä tämä ero pitäisi korjaantua valuutan kurssimuutosten kautta, tosin vaikutuksemme euron kurssiin kokonaisuutena on aika vähäinen.
Vertailu Ruotsin kanssa:
Foreign trade – exports and imports of goods jonka Q3 (Higher prices continue to drive up the value of trade in goods in the third quarter) kertoo mm. “Exports of mineral fuels and electric current rose by 89 percent in value and by 7 percent in volume. The large difference between value and volume development is due to higher prices for oil products. Imports of mineral fuels and electric current rose by 92 percent in value while they decreased by 3 percent in volume. Within this product area, imports of crude petroleum oils increased by 72 percent in value while they decreased by 7 percent in volume. The large difference between the value and volume development is due to higher crude oil prices.” josta näkyy että myös sähköä on myyty. Suomikin sitä ostaa.
Verot näkyy veropuun kautta: https://veropuu.fi/ nostan sen tähän siksi että kokonaisuuteen kuuluu muutakin kuin valtio.

2 tykkäystä

En tietenkään. Olen sitä mieltä, että muiden maiden tulisi ostaa mahdollisimman paljon Suomesta. Näin me varmasti jokainen toivomme. Jos emme, voimme lopettaa kokonaan Suomen valtiontalouden korjaamispuheet.

Harva kuluttaja tarvitsee sellua tai hevosta suurempia koneita ja laitteita. Näitähän Suomessa tuotetaan.

Kulutustavarat ja kuluttajabrändit ovat maassamme laadultaan korkeintaan keskinkertaisia. Laadukkaita tuotteita ja palveluita syntyy ainoastaan kovassa kansainvälisessä kilpailussa, säälistä ostaminen ei edistä laatutuotteiden syntymistä.

5 tykkäystä

En pidä itse “suosi Suomalaista” ajattelua kaksinaismoralismina.

Ihan kaikkiallahan pyritään myymään sitä omaa tuotetta vaikka se ei olisi paras ja/tai halvin. Kuluttaja on se joka päättää, jos saa mahdollisuuden päättää. Monen alan osalta isommat “muskelit” omaava ulkomaalaisyritys on vallannut markkinaa Suomessa ihan vaan niillä muskeleilla -ei sillä, että tuote olisi jotenkin parempi.

Omien tuotteiden ja palveluiden arvoa yritetään uskoakseni koko ajan parantaa ja se on ilman muuta viennin kasvattamisen ydin. Millä keinoilla se onnistuu, onkin kinkkisempää. Ei ole onnistunut vähään aikaan, verotuksen muutoksista, eri hallituksista jne. riippumatta.

“Pointti tuli toivottavasti kuitenkin selväksi, eli: oli raha valtiolla tai yksilöllä, niin sillä pitäisi saada sellainen investointi, jolla voi myydä jotain ulkomaille. Muuten on karrikoidusti se ja sama onko raha yksilöllä vai valtiolla. Korostan, karrikoidusti.”

Jos investoit suuren pörssiyhtiön osakkeisiin, niin silloin saat osuuden yrityksen maailmalta keräämistä voitoista.

Muuten osa näistä voitoista matkaisi ulkomaisille omistajille

4 tykkäystä

Näin ajattelee myös persaukisen Venäjän presidentti ViPutin. Tuhotaan muiden varallisuus, niin päästään samalle varallisuuden tasolle. Eikö olisi helpompiakin tapoja tasata tulo- ja varallisuuseroja?

Sitä paitsi eikö Deep_Value tiedä, miten suuressa osin esim. Euroopan nykyistenkin superrikkaiden omaisuus perustuu 1900-luvun maailmansota-aikojen taloudellisten mahdollisuuksien härskiin hyödyntämiseen? Ei tainnut kovasti tulo-ja varallissuseroja tasata. Väitteestä päätellen ei oikein sovi maailmankuvaan? Vai tarkoitatko kolmatta maailmansotaa, jonka jälkeen henkiin jääneet torakat ovat tulo- ja varallisuuserojen suhteen tasavertaisessa asemassa?

4 tykkäystä

Koska joku on hyötynyt sodasta sota ei tasaa varallisuuseroja. Hieno argumentti.

Ja maailmankuvani liittyy tähän miten? Vaikka olisin kommunisti tai kapitalisti se ei tarkoita, että olisin väärässä.

Kiitos erinomainen kysymys. Tarkoitin Pikettyn 2014, Scheidelin 2017, Ransomin 2019 dataa sodan eri vaikutuksista varallisuuserojen tasaajina.

Oikein mukavaa viikonloppua erityisesti Juurikille :heart:

2 tykkäystä

Pyysin Aktian pääekonomisti Lasse Corinilta (ex-SEB-kollegani) vastausta kysymykseen miksi ruotsalaiset ovat suomalaisia selvästi vauraampia. Yllättäen hän päätyi siihen että kaksikymmentä vuotta sitten olimme edellä ja sitten ollaan mokailtu.

Itse luulen että korkea marginaaliverotuksemme vähänkin korkeissa palkoissa on ainakin osasyyllinen.

15 tykkäystä

En vielä katsonut haastattelua, mutta 20v aikana pääomaverotusta on ainakin kiristetty todella paljon. Alamäki alkoi 2004 kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmä ajettiin alas. Sen jälkeen pääomaverotuata on useaan kertaan tasaisin väliajoin vain kiristetty. Ullatus että se vaikuttaa sijoittamisen kannusteisiin.

Osakeliitto, miten olisi jos kaikki paukut laitettaisiin jatkossa nimenomaan verotukseen liittyvään lobbaukseen? Näkisin sen etujärjestön ehdottomasti tärkeimpänä tehtävänä. Kakkoseksi jää “ryhmäkanteet” pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa.

17 tykkäystä

Samuli Knüpfer, Aalto-yliopiston omistajuuden professori keskustelee suomalaisten pääomista ja omistamisesta. Suomi on köyhä pohjoismaa, jopa sen jälkeen kun eläkerahastoinnin vaikutus on poistettu.

00:00 Intro: Suomalaiset tykkäävät tasapäistää tuloja ja varallisuutta enemmän kuin muut. Pääomamme mm. listaamattomissa yrityksissä on matala
00:45 Samuli Knüpfer - paluu Oslon kautta Lontoosta Helsinkiin. Näkyykö pääoma ulkomailla?
02:19 Aallon omistajuuden professuurin muodostaminen. Miksi omistajuus on pimennossa Suomessa?
03:15 Omistajuuden muotoja, omistaja kantaa viimesijaisen riskin
04:45 Ovatko suomalaiset omistajat vähävaraisia? Nettovarallisuusvertailu Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska
05:32 Ruotsi ja Tanska rikkaimpia nettovarallisuudessa, suomalaiset ja norjalaiset köyhempiä (poislukien öljyrahasto)
07:33 Rahoitusvarallisuusjakauma: suomalaiset ovat köyhiä, paljon talletuksia, vähän listaamattomia osakkeita
08:35 Listaamattomien yritysten veronkorotusten vaarallisuus vaaliteemana, työnantajayritysten määrän lasku jo nyt
10:05 Suomen Pörssin vähäverisyys
11:49 Suomalaiset heikkoja talousosaamisessa, kilpailun kokeminen huonona asiana
15:28 Osakesäästötilin erinomaisuus, miten lisätä jo lasten osakesäästämistä
20:20 Kasvurahastojen ja muiden instituutioiden sijoitusten vertailu pohjoismaissa
22:40 Korkeat palkka- ja pääomaveroasteet Suomessa
25:35 Omistajuuden kehittäminen Suomessa
33:20 Vähäisenkin omistuksen suuri rooli käyttäytymisen ohjaamisessa
38:40 Suomalaisten riskin karttaminen näkyy talletusten suuressa määrässä
41:38 Suomen valtion omistukset ovat korkealla tasolla
44:33 Vaikuttavuussijoittamisen ja ESG-sijoittamisen rooli omistajuuden rinnalla
47:54 Outro

#ekonomistit #neuvottelijat #neuvottelija #kansantalous #varallisuus #rikkaus #köyhyys #sijoittajat #bkt #Ruotsi #Suomi #Tanska #Norja

14 tykkäystä

Samalla tavalla itsekin ajattelen; perintöverossa varmaan lienee viilaamista, mutta “Ruotsin malli” ei järkevä.

3 tykkäystä

Sosiaalidemokraattinen tutkimus paljastaa että 60% perinnöistä on verovapaita, koska niiden arvo on alle 20.000 euroa. Siitä päädytään johtopäätökseen että perintöveron progressiota tulee jyrkentää ja pienten perintöjen veroa laskea. On ne aika velikultia!

18 tykkäystä

Suomalaiset on aivopesty laitavasemmistolaisiksi. Ihmeellistä tämä jatkuva rummutus maailman 5. (tai jopa 4. korkein jos Tanskan veroasteen lasku varmistuu) korkeimman kokonaisveroasteen maassa 43,2%.

Myös työn korkein rajavero 59,2% on EU:n korkein vaikka meillä on oikeistohallitus. Surullista.

38 tykkäystä

Perintöveron progressiivisuus on suunnilleen yhtä hyvä idea kuin arvonlisäveron progressiivisuus. Mäyräkoirasta 30% ALV, six packistä 20% ja tölkistä 10%.

Kyllä perintöjen osalta tasavero on ainoa oikea ratkaisu. Myös eri veroluokat tulisi lakkauttaa. Ruotsin mallissa tämä toteutuu.

12 tykkäystä

Ruotsin malli ratkaisisi myös sen ongelman, ettei kukaan joudu talousvaikeuksiin perintöverojen takia. Esimerkiksi lesken jäädessä asumaan kuolinpesän asuntoon joudut odottamaan lesken kupsahtamista ennen kuin saat asunnon haltuusi ja voit myydä sen kattaaksesi perintöverot. Ylipäätään nykyinen malli aiheuttaa valtavia ongelmia kaikissa tilanteissa jossa perit jotakin, jota on hankala myydä/joudut odottamaan myymistä mutta perintöverot lankeavat päällesi silti heti. Tai sitten et haluaisi myydä jotakin vaikka tunnearvoltaan tärkeää perittävää kohdetta, mutta olet pakotettu siihen. Mielestäni koko perintövero tulisi poistaa, mutta ruotsin malliin siirtyminen olisi askel oikeaan suuntaan nykyisestä systeemistä.

21 tykkäystä

Juuri näin ja kummeksun myös sitä, että missä on julkinen keskustelu siitä, että mihin helvettiin ne veroeurot tässä maassa oikein menevät. Ei voi olla niin, että samaan aikaan verotuksemme on aivan tapissa suhteessa valtaosaan maailman maista (mikä johtaa siihen että kansalaisemme ovat persaukisia suhteessa verrokkeihin) ja samalla on jatkuva keskustelu ja huoli siitä, kuinka siihen julkiseen palveluun X tai Y ei ole fyrkkaa. Puhumattakaan näiden julkisten palveluiden laatutasosta. Tuo yhtälö ei vaan toimi ja indikoi ainakin itselleni sitä, että järjestelmässä on pakko olla suuria valuvikoja sekä tehottomuutta.

Tyhmälle kansallehan korkeat verot on kautta historian myyty sillä verukkeella, että koulutukseen ja terveydenhuoltoon ne kaikki veroeurot vain menevät. Hyvään tarkoitukseen siis, joten älä mussuta. Ensiksikin tuo väitehän on täyttä paskaa, sillä valtio käyttää rahaa ihan hemmetisti kaikkeen muuhunkin, kuin vain koulutukseen ja terveydenhuoltoon, ja suuri osa noista muista kohteista eivät varmasti kuulu hyvällä tahdollakaan valtion ydintehtäviin. Toisekseen kukaan ei koskaan kysy, että kuinka paljon nämä valtion “tarjoamat” palvelut saavat maksaa. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin 81,3 mrd. euroa. Eikö valtion välttämättömiä toimia ihan aikuisten oikeasti pysty järjestämään tässä maassa tuota pienemmällä summalla ja kansalaisia vähemmän kurittavalla tavalla?

Viimeiseksi aina halutaan tietysti unohtaa myös vaihtoehtoiskustannuksen käsite. Siitä ei sosialismin hegemoniassa haluta puhua, että pienempi verorasitus —> paremmat kannustimet —> vauraammat kansalaiset / kannattavammat yritykset ----> dynaamisempi talous —> enemmän yritystoimintaa —> enemmän hyvinvointia mistä ammentaa.

38 tykkäystä

Tuossa linkkaamassani ei ainakaan mainittu progressio lisäämistä. Siinä kerrottiin, että tuo hallituksen mahdollisesti edistämä “Ruotsin malli” ei olisi hyvä juttu. Jossain muualla ovat saattaneet progression lisäämistä ajaakin toki, sitä en tiedä.

Alv:n kohdalla ihminen ostaa tavaraa (ja maksaa veron), perintöveron kohdalla ihminen vain saa omaisuutta ja rahaa (ja maksaa veron). Sikäli siis mielestäni hyvinkin eri asia.

Olisiko hyviä perusteluita tämän mielipiteen tueksi?

Tuo progression lisääminen oli Hesarin kirjoittamasta jutusta poimittu:

"Säätiö esittää raportissa 12 ratkaisua nykyisen perintöverotuksen ongelmien korjaamiseksi. Ratkaisuilla halutaan helpottaa perintö- ja lahjaveron maksamista ja estää miljoonaperintöjä saavien keinoja välttää perintöverojen maksu.

Keskeisenä ratkaisuna esitetään perintöverojen maksuajan pidentämistä, mikä on kirjattu tavoitteena myös Orpon hallitusohjelmaan.

Muita esitettyjä keinoja ovat muun muassa perintö- ja lahjaverotuksen progression lisääminen ja omaisuuden arvostuksen selkeyttäminen."

6 tykkäystä