Vastuullinen sijoittaminen

Mua häiritsee tän aihepiirin ympärillä tässäkin blogikirjoituksessa esiintyvä ajatus

“Haluaisitko rikastua ja torjua ilmastonmuutosta samalla kertaa?”
“Vastuullinen sijoittaminen voi olla tehokas keino vähentää hiilidioksidipäästöjä moneen muuhun keinoon verrattuna, kirjoittaa Merja Mähkä.”

Kun kuitenkin lähestulkoon kaikki meidän perustallaajien sijoittaminen tapahtuu jälkimarkkinoilla, niin miten käytännössä “vastuullisena sijoittajana” parannat maailmaa, torjut ilmastonmuutosta ja vähennät hiilidioksidipäästöjä, kuten tämäntyyppisistä kirjoituksista jatkuvasti saa nyt lukea? Raha liikkuu pääasiassa sijoittajien taskuista toisten sijoittajien taskuihin, ei sijoittajilta yhtiöille, jolloin se olisi näiden firmojen toiminnan rahoittamista. Samaan ajatukseen törmää, kun saa lukea (suunnilleen samalta porukalta luonnollisesti), ettei esim. Saga Fursin osakkeita haluta ostaa, koska ei haluta tukea sellaista liiketoimintaa. What?

Onko mun ajatuskulku jotenkin puutteellinen, vai eikö tämä porukka täysin ymmärrä jälkimarkkinan toimintaperiaatetta? Vai ymmärrämmekö molemmat kaiken, mutta tämä on vaan “markkinointikikka” sijoittamisen puolesta? :thinking:

1 tykkäys

Sijoittajilla on valta valita, mitkä yhtiöt läpäisevät heidän eettisen seulan: jos kukaan jälkimarkkinalla ei halua Saga Fursin osaketta, jonka osake laskisi silloin voimakkaasti, voeppi yhtiölle (hallitus kepittää toimaria) tulla muutospainetta. Sama pätee isossa kuvassa.

Toisaalta ei-kestävästä bisneksestä (ympäristö/eettisessä mielessä) näyttää tulevan oikeasti myös surkeita sijoituksia, kun regulaatiopaine/kuluttajien preferenssit kestävämpään kehitykseen lisääntyvät.

Tietysti tarvitaan myös regulaatiokeppiä päälle, mutta esimerkiski Black Rock (maailman isoin sijoittajatalo) vaatii yhä enemmän yhtiöiltä vastuullisuutta ja positiivista vaikutusta yhteiskuntaan; pöydät ovat kääntyneet ja eettisyys on noussut hihhulien marginaalihuutelusta mainstreamiin.

1 tykkäys

Okei, särähdys korvassa johtuu siis todennäkösesti mun erilaisesta tulkinnasta. Mulle vähentäminen/torjuminen/vaikuttaminen tarkottaa jotain aktiivista toimintaa asian edistämiseks, eikä noi esittämäsi ajatukset mun kohdalla niiden määritelmien sisään mahdu. Ymmärrän kyllä sen, että joku (varmaan enemmistö) sen voi noinkin tulkita.

1 tykkäys

Toki sijoittaja voi tehdä enemmän, kuten pitää mekkalaa yhtiökokouksessa. Isommilla sijoittajilla on tietysti isompi valta (ja vastuu) tässä, mutta pienistä puroista ne isotkin teot lopulta syntyy. Isoina sijoittajina myös toimiva vakuutusbisnes saattaa olla yksi pahimpia hitin ottajista, kun vahinkojen määrä nousee.

IPCC:n tuore raportti ilmastonlämpenemisestä on täyttänyt tänään palstatilaa mediassa (alkuperäinen raportti löytyy täältä).

2 tykkäystä

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sijoittamisen lisäksi - tai sen sijasta - voi näköjään sijoittaa myös sen vaikutusten hillitsemiseen, kuten tulvavalleihin, suolanpoistolaitoksiin, sisämaa-alueisiin tai jopa hurrikaanialueilla sijaitseviin hätämajoitustiloihin. Vastuullisuuteen en ota kantaa, vaikka eräänlaista ongelmanratkaisua kai tämäkin.

1 tykkäys

Mietin että jos ostaisi Teslan osakkeita ihan vain for the cause.

Vaikkei firma ikinä tuottaisi muuta kuin tappiota niin jos saa aikaan sähköautoihin siirtymisen on se jo valtava voitto.

On niitä turhempiakin projekteja verojen kautta rahoitettu.

Sähköautojen ympäristöystävällisyys on myytti. Vaikka auto ei itsessään tuota päästöjä, niin se sähkö tuotetaan ympäristöä kuormittavilla fossiilisilla polttoaineilla. Varsinkin nyt kun saksakin on päättänyt luopumaan ydinvoimasta, niin entistä enemmän kulutus siirtyy fossiillisiin polttoaineisiin sähköntuotannossa. Uusiutuva energia ei millään pysty kompensoimaan päästötöntä ydinvoimaa. Ydinvoimapolitiikka on ollut melko lyhytnäköistä. Sähköautoilla voidaan toki ajaa päästöttömästi, jos se sähkö vain tuotettaisiin päästöttömillä tavoilla.

Tällä hetkellä ydinvoimasta saatava energia tuottaa ydinjätettä, mutta se kuitenkin pystytään turvallisesti säilyttämään, joten ympäristökuormitusta sillä ei ole. Riski ympäristön saastumiselle on ydinvoiman tilanteessa niin minimaalinen, että se kannattaisi ottaa ja tuottaa energia ydinvoimalla. Pidemmän ajan kuluessa päästäisiin ydinvoimassa fuusiovoimaan ja sen jälkeen edes ydinjätteet ei olisi ongelma.

Jos ajateltaisiin pitkällä tähtäyksellä kuten monesti saasteista puhuttaessa vaaditaan, niin ainut järkevä ratkaisu olisi satsata ydinvoimaan ja sen rinnalla käyttää uusiutuvaa energiaa. Ihmiset ja politiikot ovat vain liian lyhytnäköisiä tai sitten eivät vain yksinkertaisesti ymmärrä mikä mahdollisuus tekniikan kehittymisellä olisi myös ydinvoimassa. Jos ydinvoiman tutkimukseen vaan satsattaisiin niin sillä olisi lupaava tulevaisuus. Se voi toki viedä 100 tai enemmän, mutta jos tosiaan on tarkoituksena ratkaista erittäin pitkän aikavälin energiaongelmat, niin ydinvoimassa olisi ratkaisu. Mutta jos ydinvoima tuhotaan poliittisin päätöksin, niin mikä taho enää kehittäisi ydinvoimaa kaupallisiin tarkotuksiin. Fyysiovoima on siinä tilanteessa entistä kauempana.

Energiapoliittisa päätöksiä tehtäessä tehdään lyhytnäköstä politiikkaa, mutta perusteluna käytetään pitkän tätäyksen vaatimuksia. Kausaliteetteja ei ymmärretä ja ei tehdä pitkällä tähtäyksellä järkevää politiikkaa.

Tärkeintä on satsata teknologiseen kehitykseen. Teknologian kehitys on se mikä tulee pitkällä aikavälillä ratkaisemaan ympäristöongelmat. Länsimaissa saasteet ollaan jo saatu monin paikoin käännettyä laskuun, mutta ongelmana on kasvava kysyntä. Esimerkiksi autot kuluttuvat huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin aiemmin ja kehitys on ollut melko voimakasta. Tekniikka siis vie koko ajan siihen suuntaan, että yksilökohtaset saastelukemat kääntyvät laskuun länsimaissa. Vähitelleen myös kehittyvien maiden yksilökohtaset saastelukemat lähtee laskuun ja lopulta päästään tilanteeseen, jossa koko maapallon saasteet lähtee laskemaan. Tämä seuraa jo ihan normaalilla kehityskululla. Asioita voidaan toki nopeuttaa ja järkevöittää. Teknologinen kehitys kuitenkin lopulta ratkasee ongelman.

Järkevää on kuitenkin tehdä asiat siten, että kokonaisaasteet saadaan laskuun mahdollisimman pikaisesti. Tällöin ei minkään sukupolvien elinolosuhteet kärsi merkittävästi. Fakta on kuitenkin se, että maapalloa ei tuhottaisi vaikka mitään merkiitttäviä poliittisia päätöksiä ei asian suhteen tehtäisi. Luonto vaan kärsisi väliaikaisesti (toki usean sukupolven mittaisen) kovemman iskun. Tähänkään ei tarvitse mennä vaan asiat voidaan hoitaa jo aiemmin kuntoon.

2 tykkäystä

Täytyy vielä todeta sen verran, että yksittäisten yritysten päätökset on melko pieniä kokonaisuudessa. Ympäristöonglemat täytyy ratkaista polittisella taholla. Niitä ei pystytä ratkaisemaan yksittäisten yritysten taholla. Ongelmana on se, ettei ilmalla ja vesialueilla ole omistajaa, joka vastaisi niiden kestävästä käytöstä. Sen takia ratkaisuna on erilaiset rajoitteet saastuttamiseen ja niitä tulisi kehittää kansainvälisessä yhteistyössä.

1 tykkäys

Mites se meni. Pelkästään 15 suurinta rahtilaivaa tuottaa saman verran päästöjä, kuin kaikki autot yhteensä… vain koska regulaatiota ei ole.

Niin? Luuletko, että varustamoilla ei ole tärkeää vähentää polttoaineen kulutusta ja siten kustannuksia. Jos sääntelyä ei olisi, niin öljyn hinta ampaisisi paljon korkeammalle ja pelkästään se saisi itsessään aikaan moottoritekniikan kehittymisen ja siirtymisen pienempään kulutukseen tai vaihtoehtosiin polttoaineisiin.

Kuten sanoin: Poliittiset päätökset nopeuttaa asioita, mutta myös puhdas markkinamekanismi hoitaisi sen, ettei maapallo kohtaisi tuhoaan. Kyllä ne fossiilisetkin polttoaineet loppuvat, jos niitä jatkuvasti käytetään, joten lopulta pitäisi välttämättä tuottaa energia muuten.

Selvennyksenä vielä: olen itse sillä kannalla, että poliittisesti pitää puuttua päästöihin. Se voidaan tehdä kuitenkin paljon järkevämmin kuin mitä nyt ollaan poliittisesti tekemässä. Tämä koski nyt lähinnä ilmansaasteita. Vesialueiden saastumista pitää rajottaa kovemmin, koska niiden saastuttaminen ei lopu markkinamekanismin kautta, niin helposti kuin ilmansaasteiden.

Otin nyt liian monta asiaa samaan aikaan esiin joten vielä lisättävää:

Tässä on siis kaksi eri asiaa:

Ensimmäinen on se, että tuhoaisiko ihmiskunta maapallon saasteilla ilman poliittista sääntelyä. Vastaus tähän on, että ei tuohoisi, mutta elinolosuhteet kokisivat toki merkittävän heikentymisen pitkäksi aikaa ennen kuin se lähtisi uudelleen nousuun.

Toinen on se, että poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, että kaikkien tulevien sukupolvien elinolosuhteet säilyy nykytasolla tai jopa paranee. Tämä on toki se paras mahdollinen skenaario. Yksilöiden päätöksillä jokainen voi sitten hienosäätää vastuullisuuden kanssa miten haluaa. Vaikuttavimmat päätkset tehdään kuitenkin vain poliittisesti ja paljon merkkittävämpää on poliittinen vaikuttaminen kuin pyrkiä omalla kuluttamisella vaikuttamaan. Toki hienoa, jos joku haluaa ihan omilla päivittäisillä valinnoilla vähentää ympäristön kuormaa.

1 tykkäys

Vihreät ajatuksesi ovat hyviä ja hyvin perusteltuja. Tervemenoa politiikkaan mukaan täältä Inden foorumilta. Mutta älä liity Vihreisiin, sillä he vastustavat ydinvoimaa!

2 tykkäystä

En ehkä lähde sen kummemmin ilmastokeskusteluun, kuin että bensalla toimivat autot saastuttavat 100% varmasti, sähköllä toimivat mikäli sähkö tuotetaan fossiilisia polttamalla. Molempien valmistus tuottaa jonkin verran saasteita. Noilla perusteilla ainakin itse ottaisin sähköautot.

Lisäksi miksi itse henkilökohtaisesti en malta odottaa sähköllä toimivia on kaupunkien, varsinkin suurten, ilmansaasteet. Ei ole kiva kävellä pakokaasussa.

1 tykkäys

Kaupunkien ilmanlaatu on toki ihan relevantti seikka tässä asiassa ja se toki suosii sähköauton valintaa. Sähköauton valmistuksessa tuotetaan noin kolmannes enemmän päästöjä kuin vastaavan dieselin. Kokonaispäästöt auton elinkaaren ajalta tippuu sähköautolla alle vastaavan dieselin n. 70 000 km kohdalla ja jos käytetään nykysiä biodieseleitä, niin vaaditaan 100 000 km ajo. Nämä laskelmat siis ilman huoltoja ja mahdollisia akkujen vaihtoja. Eikä noikaan kovin tarkkoja ole vaan yksinkertaistetuilla laskelmilla saatuja tuloksia, joita mm. VTT:n tutkija antaa.

Kokonaisarviota on vaikee antaa. Sähköautokaan ei siis ole läheskään päästötön ja joku bensakäyttönen pikkuauto varmaan ympäristölle parempi kuin nykyisin myytävät sähköautot. Lisäks mitä enemmän sähköä autot kuluttaisivat, niin sen enemmän sähköä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joten yhtälö on kokonaisuudessan tosi vaikee. Todellisia päästöjä ei pysty varmaksi sanomaan kumpi on ympäristölle parempi. Selkeää kuitenki on, että sähköautoa ei voi pitää lähellekkään päästöttömänä kuten yleisesti kuvitellaan.

2 tykkäystä

Vielä pakko mainita fossiilisista polttoaineista sen verran, että ne tappavat ja sairastuttavat suhteessa tuotettuun energiamäärään paljon enemmän ihmisiä kuin ydinvoima. Ydinvoimavahingot aiheuttavat paikallisesti todella suuren tuhon, mutta fossiilisten polttoaineiden päästöt aiheuttaa ihmisille paljon mm. hengitystie- ja keuhkosairauksia ja se suora vaikutus ei ole ihan niin helposti todennettavissa. Ihmisen terveydellisen hyvinvoinnin kannalta olisi mielekkäämpää käyttää ydinvoimaa kuin fossiilisia polttoaineita.

1 tykkäys

kuva

2 tykkäystä

Tämä sama toimii myös eläimillä. Ne kärsii ihan samalla tavalla hiukkaspäästöistä. Suhde toki erinäköinen kuin ihmisillä. Monilla politiikoilla tuntuu kuitenkin olevan vastustus nimenomaan ydinvoimaa kohtaa. En ymmärrä miksi se on niin tuomittavaa. Vihreätkään ei tässä ajattele eläinten hyvinvointia :smiley:

Ensin kuitenkin ollaan karsimassa pois kaikista vähiten saastuttava ei-uusiutuva energialähde ja siitä luopumiseksi joudutaan lisäämään kivihiilen ja öljyn käyttöä. Saksalaisten into luopua ydinvoimasta tulee lisäämään ihmisten kuolleisuutta ja kasvihuonepäästöjä. Hienoa ympäristöpolitiikkaa siis.

Voisin veikata, ettei ihmisten yksityiset kulutusmuutokset pystyisi mitenkään kompensoimaan tämän saksan ydinvoiman kieltopäätöksen seurauksena syntyvää saastemäärää.

2 tykkäystä

g3235286 eduskuntaan joltain ei-Vihreiden listalta! Yksi ääni varma:)

2 tykkäystä

Pari pointtia tuohon sähköautoasiaan:

  • Sähköautojen käyttämä sähkö mahdollistaa monilla alueilla jo selvästi bensakoneita pienemmät päästöt. Esimerkiksi Suomessa sähköntuotannon päästöt olivat viime vuonna 89 g/kWh ja Euroopassa 276 g/kWh. Sähköauton keskimääräisellä, n. 15-20 kWh/100 km kulutuksella päästö on Suomessa 13-18 g/km ja Euroopassa 41-55 g/km, eli oleellisesti pienemmät kuin bensakoneiden päästöt (100-150 g/km)
  • Tuuli- ja aurinkosähkö ovat kilpailukykyisintä uutta sähköntuotantoa, ilman tukia, mikä tarkoittaa, että sähköntuotannon ominaispäästöt tulevat tulevaisuudessa laskemaan jyrkästi, mikä tekee sähköautoista entistä ympäristöystävällisempiä. Itse asiassa autojen tarvitsema sähkö tukee uusiutuvan sähköntuotannon lisäystä, koska se lisää sähkön kulutuksen kasvua, ja se kasvu tuotetaan nimenomaan uusiutuvilla. Lisäksi autojen älykäs lataus ja akut auttavat tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon vaihteluiden tasapainottamisessa ja vähentävät siten tarvetta säätökapasiteetille.
  • Bloomberg ennustaa sähköautojen myynnin kasvavan kymmenkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä ja 30-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2017 tasoon. Vuoteen 2030 mennessä sähköautot olisivat ennusteen mukaan myös valmistuskustannuksiltaan polttomoottoriautoja halvempia (kokonaiskustannuksiltaan edullisempia siis tätä aiemmin, huomioiden edullinen sähkön hinta). Jos jokin kampittaa sähköautot pitkällä aikavälillä, se lienee jokin kokonaan uusi teknologia (kuten polttokennoautot).

Eli sähköautot ovat murroksen voittajia sekä ympäristöystävällisyydessä että kustannuksissa. Alkuperäiseen pohdintaan Tesla-sijoituksen mahdollisesta hyvyydestä en sen sijaan ota kantaa (firman talousluvut eivät ole seurannassa). Voimakkaasti kasvavallakin markkinalla menestyksen taitaa ratkaista tuotteen hinta-laatusuhde verrattuna kilpailijoihin, ja Teslan lisäksi hiilivapaaseen liikenteeseen panostavat isosti kaikki muutkin.

8 tykkäystä

Lähteenä: “Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Se edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.”

Kuten tossa aiemminkin totesin. Niin laskelmat ovat vaikeita ja monimutkaisia sekä vaativat yksinkertaistamista. Ei ole ihme, että sähkönmyyntiä edistävä taho painottaa laskelmissa niitä seikkoja, jotka puoltaa sähköautoa. Vastaavasti öljyala on väittänyt, että polttomoottiautot on kokonaisuudessaan ympäristöystävällisempiä.

Väärin. En tuosta kuvaajastakaan pysty mitenkään tulkitsemaan, että se on halvin tapa. Lisäks uusiutuvan kohdalla ei voi suoraan edes verrata tuotetun sähkön hintaa, koska uusiutuva vaatii säätövoimaa, joka usein tuotetaan erittäin saastuttavalla kivihiilellä. Millä leveysasteella nuo mittaukset on edes tehty? Päiväntasaajalla aurinkoisella ja tuulisellä säällä? :smiley:

En siis kiistä, etteikö sähköautot olisi murroksessa voittajia. Niiden ympäristöystävällisyys ei ole lähellekkään sitä tasoa kuin mitä yleensä kuvitellaan ja se tiivistyy mm. tässä:

Hiilivapaa vain suoraan, mutta välillisesti paljon saastuttava sekä valmistuksessa että käytössä. Kokonaiselinkaaren ajalta toki jonkun verran polttomoottoriautoa parempia.

1 tykkäys