Nuo Lazardin numerot taitavat koskea Yhdysvaltoja. Uusiutuvissa halpaa kapasiteettia löytyy kuitenkin jo ihan kotisuomestakin. Ensimmäiset markkinaehtoiset (ilman tukia) tuulivoimainvestoinnit on Suomessa jo julkistettu, ja Tuuliwatti on kommentoinut heidän tuotantokustannuksensa olevan parhaimmillaan jo alle 30 EUR/MWh, eli lähellä tuota Lazardin antaman haarukan alalaitaa. Pohjoismaissa tuulta ovat pitkäaikaisilla sähkön hankintasopimuksilla (PPA) ostaneet esimerkiksi Google sekä metallijätit Norsk Hydro ja Alcoa. Tässä ei ole kyse viherpiipertäjien puuhastelusta tai jonkun harkkarin tekemästä “sinne päin” -analyysista, vaan sähkön tuotannon kilpailuasetelman kääntyminen on totisinta totta - ja planeetan kannalta erinomainen asia.
“Mistä joustoa” -kysymys on relevantti, koska tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto vaihtelee. “Säätövoima” on kuitenkin mielestäni osittain menneen maailman tapa ajatella asiaa, maailman, jossa isoja keskitettyjä tuotantolaitoksia täytyy “säätää” vastaamaan joustamattomaan kulutukseen. Tosiasiassa kulutuksessa (eikä vähiten sähköisessä liikenteessä) on paljon potentiaalia joustaa, ja mikäli digitalisaation avulla nämä joustot saadaan käyttöön hyvinkin edullisesti, se syö perinteisen säätövoiman bisnestä ja helpottaa päästöjen vähentämistä entisestään.
Väitän, että tässä(kään) murroksessa voittaja ei ole se, joka investoi seiniin ja perinteisiin. Suomesta sen sijaan voi vahvan IT-osaamisen ja perinteisen energiaosaamisen yhdistämällä hyvinkin löytyä murroksen voittajia - tätä odotellessa. Ei haittaisi, jos tämän ketjun sateenvarjon alle voisi Loudspringin, Wärtsilän ja Nesteen kaveriksi lyödä muitakin yhtiöitä.
Tuo on vain teoreettinen luku, joka kattaa kustannukset vain sen tuulivoimayksikön kohdalla. Se ei huomioi mm. verkon kustannuksia. Mikäli rakennetaan tuulivoimapuisto, niin täytyy rakentaa lisäksi vahvistettu sähköverkko, jotta se tuotettu sähkö saadaan johdettua kantaverkkoon. Mitä hajautetumpaa tuotanto on niin sen kallimmaksi tulee nämä lisäinvestoinnit. Näissä ei pidä siis tarkastella pelkästään sitä mikä on yksittäisen tuuliturbiinin tuottaman sähkömäärän kustannus, vaan kustannusta joka syntyy johdettaessa sähkö kantaverkkoon tai muuten käyttäjälle. Vastaava ongelma on myös aurinkovoimassa, mutta sitä on helpompi hyödyntää vaikka kattolle asentaen ja erittäin paikallisesti. Aurinkovoima on kuitenkin edelleen melko kallista verrattuna ydinvoimaan.
Ydinvoimassa on lisäksi se etu, että sitä voidaan tuottaa yhdessä paikassa suuria määriä. Ja ei tarvi rakentaa erillisiä hajanaisia vahvistuksia sähköverkkoon vaan sähkö saadaan johdettua suoraan kantaverkkoon.
Uudella teknologialla voidaan toki jossain määrin tasata kysyntähuippuja, mutta tosiasia on se, että energian käyttöä ei voida kovin paljon siirtää, joten digitaasiet ratkasut vain auttavat vain suurimmissa piikeissä. Yhteiskunta tarvii sen tarvitsemansa energian riippumatta siitä paistoko aurinko tai tuuliko.
Painotan nyt vielä, että mulla ei mitään uusiutuvia vastaan ole, mutta ne ei vain ole sellaisinaan hyviä energialähteitä kattamaan suurta osaa energiantarpeesta. Ne on ihan hyvä lisä tyydyttämään osaa energiatarpeesta.
Tarkempaa en ole tuulivoiman määrään perehtynyt, mutta muistan Esko Valtaojan joskus todenneen, että tuulivoimalla ei edes ole mahdollista tuottaa merkittävää osaa ihmiskunnan energiatarpeesta. Aurinkovoima on se, jossa voi olla potentiaalia.
Suomessa kantaverkkoon liittyminen on maksullista ja liittymisjohto on liittyjän rakennettava itse, eli kustannukset tulevat voimalan rakentajalle, eivät yhteiskunnalle. Kulu on kuitenkin ilmeisesti verrattain pieni maatuulipuiston muihin kustannuksiin verrattuna, vaikutus on merkittävämpi merelle rakennettaessa mikä on loogista.
Ydinvoimaan verrattuna aurinkosähkö taitaa olla kallista lähinnä pohjoismaissa. Esimerkiksi Espanjassa aurinkosähköä rakennetaan jo ilman tukia. Merkittävässä osassa maailmaa aurinko paistaa vielä paremmin kuin Espanjassa.
Ydinvoima on oikealla puolella hiilivapausyhtälöä, mutta track record uusista projekteista (rakennusajat, kustannusylitykset, Hinkley Point -projektin hinta) on aika luotaantyöntävä… Alan pitäisi tehdä samanlaisia kustannus- ja suorituskykyloikkia kun tuuli ja aurinko ovat tehneet pysyäkseen kilpailukykyisenä, tai kehittää jotain kokonaan uutta kuten sarjavalmisteisia pienydinvoimaloita ja kuroa niillä tuulen ja auringon kilpailuetu kiinni. Jo rakennettuja ydinvoimaloita on toki järkevä käyttää niin pitkään kun ne vain kestävät ja poliitikot sallivat.
Päästöttömyysnäkökulma huomioiden on erikoista, että ydinvoimaa ei lasketa vastuulliseksi sijoituskohteeksi. Johtuuko sitten joissain maissa läsnä olevasta ydinasekytkystä vai mistä? Ja tarkoittaakohan tuo, ettei esimerkiksi Fortumia voi valita vastuullisuusindekseihin koska omistavat ydinvoimaloita?
Fortumin karsii varmaan viimeistään Uniperin myötä hankitut hiilivoimalat.
Haluat varmaan esittää jonkin toisen, mielestäsi luotettavamman lähteen? Tai jonkun niistä seikoista, joka ei puolla sähköautoilua? Tässä Energiaviraston luku vuodelta 2014 https://www.energiavirasto.fi/sahkontuotannon-paastokerroin . Erityisesti hiilivoimaloita on tuon jälkeen ajettu Suomessa alas, eikä kertoimen puoliintuminen kuullosta epärealistiselta.
Sähköautoilla on jopa mahdollisuus vähentää keskimääräisiä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä, kun niiden lataus toteutetaan älykkäästi, vehicle-to-grid teknologiaa käyttäen.
Lisäksi ei liene järkevää laskea sähköauton elinkaaren keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä nykyisistä, saati menneistä tilastoista. Trendi on siellä alaspäin. Kuinka suuret täytyy sähköauton valmistuksen päästöt olla, että edes em. huomioon ottaminen ei saa siitä ympäristöystävällisempää kuin polttomoottoriautosta?
Enkai ole muuta väittänyytkään. Tosiasia on, että uusiutuvien suurempien sivukulujen takia ei ole järkevää verrata vain energian tuottamisen kulua, koska johonkin se sähkö on johdettava.
Kuten olen monta kertaa todennut, niin sähköautoilu on ympäristöystävällisempää. Tuossa linkatussa lähteessä oli käsitelty vain käyttökuluja ja lähinnä siis kritisoin sitä, ettei siinä ole otettu huomioon kokonaisuutta. Sähköautoissa on toki tulevaisuus ja niillä on mahdollista ajaa huomattavasti vähäsaasteisemmin kuin polttomoottoriautoilla. Ongelma tulee vain siitä, jos poliittiset päätökset johtaa luopumaan ydinvoimasta ja tämän seurauksena käytetään sähköntuotannossa entistä enemmän fossiilisia polttoaineita (kuten Saksassa on näillä näkymin käymässä). Sähköautoilla ei saavuteta läheskään sitä potentiaalia, mikä niillä olisi. Poliittisilla päätöksillä voidaan siis käytännössä tuhota sähköautoilun positiiviset vaikutukset.
Suhteessa siihen mitä se olisi ilman älykkyyttää, niin kyllä. Ongelma on edelleen se, että mitä enemmän tulee tarvetta sähkölle, niin sen enemmän täytyy tuottaa sähköä myös muilla kuin uusiutuvilla. Jos autot sähköistyy todella nopeasti, niin uusiutuvien energiamuotojen tuotannon kasvu ei riitä vastaamaan tähän (varsinkaan kun samalla luovutaan ydinvoimasta).
Trendi on alaspäin myös polttomoottoriautoissa. Nykyset moottorit ovat todella vähäpäästösiä verrattuna aiempaan. Molemmissa pitäisi verrata tulevaisuuden lukuja, mutta kun se ei ole niin helppoa. Nykyset luvut on arvioitaessa todennettu lähtökohta. Tottakai kannattaa arvioida tulevaa, kun se on mahdollista, mutta ei vain yhdelta kannalta.
En ole väittämässä, että sähköauto olisi huonompi ratkaisu. Se ei vain ole niin hyvä kuin kuvitellaan ja pelkästään sähköautoilla ei ratkaista ongelmaa, kuten monella politiikolla tuntuu olevan käsitys.
Ihan lyhyt pointti tähän vielä. Sähköauton päästöt pienenevät sitä mukaa, kun sähköjärjestelmä muuttuu vähähiilisemmäksi. Polttomoottoriauto pysyy koko elinkaarensa samalla tasolla, jollei huonone. Tähän tietysti voi vaikuttaa biopolttoaineilla, joiden kokonaisvaikutuksista en tiedä tarpeeksi.
Ainakaan Saksassa sähkön tuotto ei ole muuttunut vähähiilisemmäksi, kun kivihiilivoimalat otettu tehokäyttöön ja ydinvoima ajettu alas. Joten Saksassa sähköautolla ajelu ei ole kovin ympäristöystävällinen teko - ainakaan juuri nyt.
Oikein laaditut LCOE-laskelmat sisältävät aina kaikki tuotantokapasiteetin synnyttämät kustannukset suhteutettuna tuotetun energian määrään kapasiteetin elinkaaren yli, niin investoinnin kuin operoinnin osalta. Luku sisältää siis myös tuottajan maksaman verkkoinfran, kaikkien muiden kapasiteetin rakentamiseen ja käyttöön liittyvien kustannusten ohella. Laskelma myös huomioi rahan aika-arvon vaikutuksen (tuleva tuotanto ja niitä vastaavat kustannukset diskontataan nykyhetkeen).
Näin ollen LCOE ei ole vain mitäänsanomaton “teoreettinen luku”, vaan kertoo varsin hyvin sen, kuinka kilpailukykyistä uusi tuotantokapasiteetti on vallitsevaan sähkön hintaan verrattuna.
On toki huomioitava se, että mikäli tuotannoltaan vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden (VRE, Variable Renewable Energy) - kuten auringon ja tuulen - kapasiteetti verkossa on suuri, äkillinen tarjonnan kasvu (aurinkoinen/tuulinen sää) alentaa sähköstä maksettavaa markkinahintaa (merit-order effect). Näin ollen LCOE-kustannusta on luonnollisesti verrattava aina sähköstä realistisesti saatavaan markkinahintaan, ei ainoastaan sähkön keskimääräiseen hintaan. Pohjoismaisilla markkinoilla tämä vaikutus on edelleen kuitenkin rajallinen ja hyvin tasoitettavissa esim. runsaan vesivoimakapasiteetin avulla, joten edistyksellisimmät maatuulivoimapuistot voivat jo nykyisin olla kannattavia investointeja markkinaehtoisinakin.
Bloombergilla Berylls-konsulttiyhtiön laskelmiin pohjautuva uutinen, joka ei anna kovin mairittelevaa kuvaa sähköautoista, olkoonkin, että tässä esimerkissä on ilmeisesti sekä akun valmistus että auton lataus hoidettu hiilipainotteisella sähköllä. Ongelma korjaantuu molemmista päistä kun sähkön tuotanto muuttuu vähähiilisemmäksi, mutta lyhyellä tähtäimellä tarve akkutuotannon läpinäkyvyydelle korostuu.
Kalakannat kosahtaa ja meren alla meneillään ”massapakolaisuus” kohti syvempiä ja kylmempiä vesiä merten lämmetessä.
Nämä tuntuu vielä abstrakteilta ongelmilta täällä (lokaaleja vaikutuksia lukuunottamatta) mutta alleviivaa ilmastonlämpenemisen torjumisen tärkeyttä ja siinä olevaa mahdollisuutta toisaalta yhtiöille.
Eli uusien tarkempien mittausmenetelmien perusteella on pystytty mittaamaan, että meriin on sitoutunut lämpöenergiaa 60% enemmän kuin on aiemmin arvioitu. Tästä sitten on vedetty johtopäätös, että ilmastonmuutos olisi pidemmällä kuin on arvioitu. Toihan on ihan päätön johtopäätös. Jos lähtöarvot on mitattu puutteellisesti ja lämmön määrä onkin 60% kuin aiemmin luultu, niin eihän tästä voi pääteellä, että lämpöä on sitoutunut meriin ilmastonmuutoksen takia. Tämä lämpömäärän nousu on puhtaasti mittaustekninen juttu eikä todellista lämpeämistä.
An upward revision of the ocean heat gain by +0.5x10^22 J/yr (to 1.3x10^22 J/yr from 0.8x10^22 J/yr) would push up the lower bound of the equilibrium climate sensitivity from 1.5 K back to 2.0 K (stronger warming expected for given emissions), thereby reducing maximum allowable cumulative CO2 emissions by 25% to stay within the 2°C global warming target.
Tämä siis tuosta taustalla olevasta tutkimuksesta (s. 107).
Eli merten aiemmin arvioitua voimakkaammasta lämpenemisestä johtuen ihmiskunnalla on varaa aiheuttaa vielä neljänneksen aiemmin arvioitua vähemmän päästöjä ennen 2 asteen rajan saavuttamista. Eli olemme päästöjen suhteen aiemmin arvioitua lähempänä tuota 2 asteen rajaa. Eli ilmastonmuutos on aiemmin arvioitua pidemmällä.
En ymmärrä, mikä kohta tässä on niin kamalan päätön.
.
We show that the ocean gained 1.33±0.20×10^22 joules of heat per year between 1991 and 2016.
Tämä taas puolestaan löytyy jo tutkimuksen tiivistelmästä. Eli kyllä, se meri lämpeää ihan oikeastikin.
Ilmastonmuutosskeptikoiden kanssa keskustelu on vähän kuin jäis Assalle jankkaamaan Jehovan todistajien kanssa enkeleiden todennäköisyydestä. Paljon porua, vähän villoja. Lainaus toisesta threadistä:
(Edit: äh, en osaa näkäjään lainata vanhoista ketjuista niin että näkyisi oikein)
gravytrainer:
Ajattelen kunnon hässäkkää, joka saa alkunsa jostain ihan aikuisten oikeasta maailman taloutta mullistavasta muutoksesta, vaikkapa että kalakanta romahtaa jollain randomilla merialueella – sanotaan vaikka Intian valtamerellä. Taustalla tietysti ilmastonmuutos ja sellaiset asiat, joihin joillain keskuspankeilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa.
g3235286
Niin tai sitten toisen galaksin vihreät miehet aloittaa sodan Maata vastaan. Jos tollasen katastrofin todennäköisyys on melko olematon, niin sitä on täysin turha yrittää hinnoitella kursseihin. Silloin mennään pahasti metsään.
Merien lämmönsitomiskapasiteetti on rajallinen.
Lämpöä on sitoutunut enemmän kuin aiemmin on arvioitu.
Lämpöä voi sitoutua tulevaisuudessa vähemmän kuin on aiemmin arvioitu.
Lämpenemisen seurauksena entistä suurempi osa lämmöstä jää tulevaisuudessa ilmakehään.
Ilmakehään päästettyjen kasvihuonekaasujen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on tulevaisuudessa voimakkaampi kuin on aiemmin luultu.
Tämä kuitenkin uutisoidaan niin, että tämä olisi ihmisen aiheuttamaa. Todellisuudessa lähtöarvot on aiemmin ollut pielessä ja suuri osa tästä merien lämpömäärän mitatusta lisäyksestä ei ole ihmisen aiheuttamaa vaan se johtuu mittaustekniikan kehittymisestä.
Tämä on ihan totta. Ihminen ei vaan ole aiheuttanut sitä, että toi tavote on nyt lähempänä kuin aiemmin, vaikka se pyritään uutisoimaan niin. Tulevaisuuden lämpenergiasta siis suurempi osa jää ilmakehään. Ilmaston lämpeneminen on siis tulevaisuudessa nopeampaa kuin aiemmin on ennakoitu. Päätöntä tässä on vain se, että tuo 60% lämpömäärän mitattu lisäys uutisoidaan ihmisen syyksi, vaikka se on aiemmin mitattu vain väärin.
Luuletko, että aiemmissa malleissa ei ole tuota lämpömäärän nousua otettu huomioon. Se on otettu. Nyt oli kyse siitä meriin sitoutuneen lämpöenergian määrästä ja se on nyt arvioitu suuremmaksi kuin aiemmin. Voi toki olla, että myös lämpenemisen nopeudessa on tehty korjauksia. Suurin osa kuitenkin tuosta 60% lämmön mitatusta lisäyksestä johtuu mittausteknisestä syystä.
Ei mennä metsään, koska tämä hinnoiteltaisiin kursseihin tolla olemattomalla odotusarvolla ja sillä ei olisi siis kurssitasoon mitään vaikutusta. On siis täysin sama hinnoitellaanko se vai ei.
Niin tai sitten toisen galaksin vihreät miehet aloittaa sodan Maata vastaan. Jos tollasen katastrofin todennäköisyys on melko olematon, niin sitä on täysin turha yrittää hinnoitella kursseihin. Silloin mennään pahasti metsään.
Ei mennä metsään, koska tämä hinnoiteltaisiin kursseihin tolla olemattomalla odotusarvolla ja sillä ei olisi siis kurssitasoon mitään vaikutusta. On siis täysin sama hinnoitellaanko se vai ei.
[/quote]
Lainasit väärin. Minä olin sitä mieltä, että sinä menet metsään, kun et ota huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksia pörsseihin. Alkuperäinen puheenpärskäytykseni (muistaakseni elokuussa ketjussa ‘Pörssien suunta’) otti kantaa siihen, kuinka voimattomia tai hyödyttömiä keskuspankit ja “normaaliolojen analyysit” ovat suurempien (esim. luonnonvoimien aiheuttamien) tekijöiden muuttuessa. Ne ylittävät mielestäni paljon puhutut ‘makrotalouden’ syklit tai ‘megatrendit’. Noiden voimien jyllätessä vanhat opit tai kaiken maailman tekniset analyysit lentävät romukoppaan saman tien.
On höhlää olla huomioimatta tieteen ja tutkimuksen kertomia faktoja sijoituspäätöksissään.
Ihan aluksi, hyväksymällä ne kategorisen kiistämisen sijaan.
Vaikea noista on suoria sijoitusohjeita antaa. Luulisin, että vaikuttavat myös megatrendeihin, yleiseen asennoitumiseen energia-aloihin, lento- ja meriiikenteeseen, elinkeinoelämään, kierrätysbisnekseen jne jne. Ei tuommoisen perushavainnon perusteella ehkä kannata vielä koko possaansa mihinkään Loudspringiin kuitenkaan laittaa…
Eikai kukaan ole kiistämässäkään ilmastonlämpenemistä. Kyse on vain siitä, että omia näkemyksiä perustellaan asioilla, jotka eivät todellisuudessa kerro mitään. Esimerkiksi päästötön sähköautoilu ja metsät hiilinieluina. Kummassakin on perustavaalaatua oleva virhe. Sähköautoilu ei ole läheskään päästötöntä eikä metsät ole hiilinieluja kuin maksimissaan hetkellisesti.
Metsiinkään ei saada sidottua hiiltä enemmän kuin tietyn vakiomäärän ja kestävä metsänkäyttö jopa vähentää päästöjä suhteessa siihen, että metsien annetaan vain kasvaa. Jos esim oletetaan metsien pinta-ala vakioksi ja niiden annetaan vapaasti kasvaa ilman hoitoa ja hakkuita, niin metsät saastuttaisivat yhtä paljon kuin sitovat hiiltä. Monet eivät tätäkään tunnu käsittävän.
Mua lähinnä häiritsee se, että syy-seuraus-suhteita ei ymmärretä ja kestäviä valintoja perustellaan lyhytnäkösesti. Siinä ei ole mitään järkeä. Monet vihreiden arvojen kannattajat lentävät lomillaan ulkomaille ja ovat niin vihreitä, kun jättävät ostamatta kaupassa paperikassin tai eivät syö lihaa.
Todellisuudessa taidan olla vihreämpi kuin moni muu, vaikka tässäkin kyseenalaistan monien näkemyksiä ilmastonmuutoksesta. En siksi, että kiistäisin ilmaston lämpenemisen vaan siksi, että monet ajattelee asiasta väärin.
gravytrainer:
gravytrainer: