Pahoittelut pitkästä vastauksesta, mutta tässä jotain ideoita mietittäväksi:
Jos pohditaan Verkkiksen yritysostostrategiaa, niin käsitykseni mukaan niillä pyritään hakemaan nykyistä tuotevalikoimaa tai liiketoimintaa täydentäviä elementtejä. Tämä mielestäni tarkoittaa jotain sellaista mitä Verkkiksen tarjoamassa ei vielä ole. Lisäksi Verkkis on myös kertonut, että liian suurta liiketoimintaa niiden ei parane hankkia, sillä sen integroimisen riski tällöin kasvaisi. E-ville oli puhtaasti strateginen kauppa, jolla saatiin private label -kyvykkyyksiä.
Taitonetin kaltaista liiketoimintaa tosiaan parhaillaan tehdään jo. Verkkis myy sen B2B-asiakkailla käytössä olleita leasing koneita kuluttajille. Toisaalta tämän mainonta on jäänyt varsin vähäiseksi ja uskonkin yhtiön keskittävän resurssinsa uusien tavaroiden myymiseen. Jos en täysin väärin muista niin Vaihtokauppa-palvelussa kumppani ostaa käytetyt tuotteet, antaa siitä korvauksen Verkkikselle ja Verkkis siirtää osan rahoista tuotteen palauttaneelle kuluttajalle sen rahoituspalvelu Tilille (varat kulutetaan Verkkiksen myyntikanavissa). Mikäli Vaihtokauppa osoittautuu suosituksi palveluksi, voisi Verkkis tällöin ottaa kopin koko arvoketjusta ja hoitaa kunnostamisen itse, jolloin palvelukumppani voitaisiin jättää pois yhtälöstä. Tästä näkökulmasta en näe Taitonettiä kovin relevanttina yritysostokohteena. Taitonetillä käytännössä ostettaisiin asiakassuhteita, joka kaupanalalla ei ole mielestäni järkevä peruste, sillä asiakasuskollisuus on yleensä matalaa.
Jimm’s taitaa olla saksalaisen konsernin omistuksessa, mutta tietyllä tapaa kyllä, se voisi olla mahdollinen (peilaten toimialan konsolidoitumisen historiaan). Jimm’sillä taitaa olla muita toimijoita korkeampi asiakaspito, sillä oman käsityksen mukaan sen on kuitenkin Suomessa tunnetuin ”pelaajien” elektroniikkakauppa. Lisäksi se tarjoaisi joitakin synergiahyötyjä yhdistettyjen ostovolyymien ja kiinteiden kulujen osalta (riippuu siitä yhdistetäänkö Verkkis brändiin vai jatkaako operointia omillaan). Jimm’s alkaa jo kohta olemaan melko suuri yhtiö, ja se menee niillä rajoilla sopisiko se johdon kaavailemaan ”pieneen” ostokohteeseen. Mutta loppupeleissä kaikki on kuitenkin kiinni hinnasta, koska ylihintaa maksamalla koituisi kauppa todennäköisesti omistaja-arvoa lisäämättömäksi tai tuhoavaksi. Pohjaan tätä siihen, että Jimm’sin liiketoiminta ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä tarjoa merkittävää markkinaa nopeampaa kasvua ja kulujen skaalautumista.
Näen asian niin, että mahdollinen ja todennäköisin yritysostokohde olisi jotain sellaista mitä Verkkikseltä ei vielä löydy. Suomessakin on joitakin verkkoon fokusoituneita ”muiden kategorioiden” vähittäiskauppiaita. Tätä asiaa voisimme pohtia edellisen strategian yhteydessä kuvatuilla ”untapped” eli koskemattomilla kategorioilla:
Uudessa strategiassa kuitenkin korostuu Verkkokauppa.comin oman valikoiman täydentäminen (suoratoimituksin), joten sijoittajan on hyvä tiedostaa, että yrityskauppa ei ole itsestään selviö. Toisaalta näen myös, että uusien kategorioiden myyminen oman brändin alta on osoittautunut kaavailtua haastavammaksi (esim. lemmikkitarvikkeet) ja valtaosa näkee Verkkiksen edelleen kuluttajaelektroniikkakauppana. Uusien tuotekategorioiden onnistuminen pitkälti riippuu kilpailun luonteesta ja asiakkaiden preferensseistä (suositaanko kivijalkaa vai verkkoa). Tästä näkökulmasta laajentuminen yritysostolla uuteen tuotekategoriaan ja jatkamalla operointia erillisellä brändillä voisi olla ihan varteen otettava skenaario.
Tukea verkkobrändejä yhdistelevään konserniin voi hakea BHG Groupin kautta, joka on listattuna Tukholmaan (Brands). BHG:llä on itseasiassa useita Suomessa toimivia brändejä, jotka asettuu Verkkiksen edellisen strategian ”untapped” kategorioihin.
