Väitin virheellisesti että alle 2 v omistetun asunnon myyntitappion verovähennyskelpoisuus koskisi em. tilannetta. Ei koske. Veronmaksajien juristi kertoo, että ei koske sopimussakkoa.
Oman asunnonkin myyntitappio on vähennyskelpoinen kun et asunut siinä etkä edes omistanut kahta vuotta. Vähennyskelpoisuus on symmetrinen vastaavan voiton verovapauden kanssa. Voit vaatia veronoikaisua vielä 3 v jälkeenpäin.
Edit: ping @Mr_Morden
Näin se on (alla selvennys).
Mutta voi olla että asian pihvi kuitenkin se, että kaupasta maksettiin pelkkä käsiraha (ts. asuntoa ei ostettu tai myyty) ja se peruttiin ennen kauppaa eli tapaus ei rinnastu luovutustappioon? Oletan että myöskään varainsiirtoveroa ei ole maksettu tai mitään rekisteröintiä omistajanvaihdoksesta tehty.
Nuo syntyneet menot voisi silloin olla katsottu vähennyskelvottomiksi elantomenoiksi kun ei ole tapahtunut tulonhankkimistarkoituksessa.
Ei ehdi nyt suuremmin pohtimaan mutta en ainakaan itse äkkiseltään keksi perustetta vähennyskelpoisuudelle kun ei ole elinkeinotoimintaa eikä tulonhankkimismenot, asuntovelan korot tai kotitalousvähennys sovellu.
Mutta ilman muuta kannattaa selvittää tarkasti jos perusteita löytyy. Näin voisi olla etenkin jos kauppa ehti toteutua.
6 Luovutustappio
Vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä tappiota sellaisen asunnon luovutuksesta, josta saatu luovutusvoitto olisi TVL 48 §:n nojalla verovapaa (TVL 50 §:n 2 momentti). Tuloverolain 50 § ei estä vähentämästä omana vakituisena asuntona käytetyn asunnon luovutustappiota tilanteissa, joissa oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytykset eivät täyty.
Oman vakituisen asunnon luovutustappio on siten vähennyskelpoinen, jos verovelvollinen on omistanut asunnon alle kaksi vuotta tai jos hän on käyttänyt asuntoa omana tai perheensä vakituisena asuntona omistusaikanaan yhtäjaksoisesti alle kaksi vuotta.
Olet oikeassa. Poistan virheellisen tekstini.
Ei hätää. Tuo oli itseasiassa relevantti lähtökohta ja mietin itsekin hetken että mitä ihmettä Verohallinto on puuhannut kun on ihan perusasia. Ajattelin että voisi olla näillä taustoilla mennyt noin.
Luovutustappion vähennyskelpoisuus olisi siis selkeä mutta asian punainen lanka löytynee siitä, voidaanko katsoa, että tapauksessa syntyikö verovelvolliselle verotuksessa tarkoitettu vastikkeellinen luovutus (tai kaupan purku, josta täällä).
Luovutusvoittoa tai tappiota voi syntyä vastikkeellisissa luovutuksissa, joista tavallisimpia ovat kauppa ja vaihto. Vastikkeen laadulla ei ole merkitystä, kunhan se vain on rahanarvoinen etuus.
Sitä pohtisin itse @Mr_Mordenin tapauksessa. Mutta voi olla että näin ei ole ja kyseessä on sopimussakon luonteinen meno.
Esimerkki 3: Ostaja B maksaa myyjä A:lle sopimussakon, koska kauppa puretaan. B:n oli tarkoitus ottaa kaupan kohteena ollut huoneisto tulonhankkimiskäyttöön. Koska sopimuksen kohde oli tarkoitus ottaa tulonhankkimiskäyttöön, pidetään B:n maksamaa sopimussakkoa pääomatulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneena menona, joka on vähennyskelpoinen B:n verotuksessa.
Eli tulonhankintaan liittyessään selkeästi vähennyskelpoinen kulu. Verottaja vaan nyt ei nyt usko, että hankit omakaotitaloa tulonhankkimiskäyttöön.
Valitettavasti verottajalle oma mielipide on täysin riittävä peruste olla hyväksymättä.
Samassa ymmärryksessä olen. Eli alijäämähyvitykseen oikeuttaa tulonhankkimismenot ja tulonhankkimislainan korot. ETF esimerkissä luovutusvoitto taasen on pääomatuloa vaikka -tappio ei sitä tässä tarkastelussa olekaan. Eli voitot pienentävät alijäämähyvitystä ja tappiot eivät siihen vaikuta.
Myyntitappiot taasen vähennetään ensisijaisesti luovutusvoitoista, ja jos näitä ei ole riittävästi niin muista pääomatuloista. Tämän johdosta tasaisen tulovirran vaihtoehto salkkuun esimerkiksi sijoitusasunto on veroperspektiivistä järkevä. Jos sitten ei ole muitakaan pääomatuloja niin tappioiden vähennys siirtyy seuraavalle 5 vuodelle.
Aivan sopimussakko olisi ollut vähennyskelpoinen jos verottaja katsoo sen kohdistuvan tulonhankkimiskäyttöön. Minun oma mielipide hankinnan tulevasta käytöstä ei siis ollut riittävä vaan verottaja tietää asian itseäni paremmin. Omakotitalojakin on tietääkseni myös vuokrattu. Talossa oli kaksi erillistä huoneistoa joista ainakin toinen olisi mennyt vuokralle. En nähnyt mahdollisuuksia saada asiaa muutosta niin otimme takkiin n. 3000. Onneksi ei joutunut maksamaan varainsiirtoveroja.
Mikäli kotimaisten osakkeiden myynnistä on edellisvuosina syntynyt luovutustappioita, niin huomioiko verottaja tappiot vuoden 2023 luovutusvoitoissa. Korkotuloista 2023 maksetut lähdeverot eivät ainakaan liene vähennyskelpoisia. Miten on?
…ja huomioidaanko myös maksetut osinkoverot vähennyskelpoisina myyntitappioista?
Viisi vuotta aikaa vähentää ja pitäisi mennä automaattisesti. Löydät varmaan vahvistettujen tappioiden määrät ja vuodet aiemman vuoden verotuspäätökseltä. Tappioita voidaan käyttää myös muita pääomaomatuloja kuten osinkoja tai vuokratuloja vastaan. Katso:
Omaisuuden luovutuksesta syntyneet tappiot ovat vähennyskelpoisia, ellei niitä ole erikseen säädetty vähennyskelvottomiksi. Vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään verovelvollisen saamasta omaisuuden luovutusvoitosta tai vuoden 2016 tappioista alkaen myös muista pääomatuloista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
Esimerkki 2: Antti myy 100 Yhtiö Oy:n osaketta 5 000 eurolla. Hän on ostanut osakkeet pari vuotta aikaisemmin 7 000 eurolla. Antille syntyy luovutustappiota 2 000 euroa (5 000 euroa - 7 000 euroa = 2 000 euroa). Antilla ei ole aikaisempia tappioita.
Antti saa vähentää tappion saman vuoden luovutusvoitoistaan tai muista pääomatuloistaan. Muita pääomatuloja Antilla voi olla esimerkiksi vuokratulojen, puun myyntitulojen tai osinkojen muodossa.
Korkojen lähdeverot voidaan periaatteessa jakaa kahteen eri tyyppiseen. Jos korkotulot on kotimaisia ja löytyy täältä, lähdevero on lopullinen vero eli sinulla pitäisi näkyä verotuspäätöksellä verotettavana tulona vain se määrä korkotuloja mitä sait pankkitilille eli nettomäärä. Tavallinen esimerkki on pankkitilin korko. Lähdeveroa ei ”vähennetä” eikä hyvitetä kun kaksinkertaista verotusta ei synny.
Jos kyse on sen sijaan ulkomaisista korkotuloista ja lähdevero on pidätetty eri maahan, Suomi verottaa tulon bruttona ja voi olla että ulkomaille maksetun lähdeveron saa hyvitettyä, niin ei tule kaksinkertaista verotusta. Jos termeihin mennään niin vero ei ole periaatteessa ”vähennyskelpoinen” vaan hyvityskelpoinen, eli selvitä miten hyvitystä haetaan, ei mene sinne ilmoituksen vähennyksiin.
Tarviikos tuota alijäämähyvitystä hakea erikseen, jos Nordnetissa sijoittaa ja muuten kaikki ehdot sen saamiselle täyttyvät?
Ne missään verotuspäätöksellä näy. Kaksinkertaista veroa esität lähdeverollisille korkotuloille?
Juu ne ei näy veroilmoituksella lainkaan, se on yksinkertaistettu menettely hallinnollisista syistä jossa suorituksen maksaja perii ja tilittää veron. Ero ennakonpidätykseen on että vero on lopullinen. Ei kai se sentään esitys ole.
Tiedän, että pääomatuloista syntyvät tappiot ovat vähennettevissä vain pääomatuloista ja vähennykset on tehtävä seuraavan viiden vuoden aikana. Osaako joku selittää seuraavan kohdan Salkunrakentajan verotusta koskevassa kirjoituksessa?
"Jos sitten pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä on enemmän kuin pääomatuloja, syntyy veronmaksajalle alijäämä. Mikäli ansiotulojen verot eivät riitä tämän alijäämän vähentämiseen eli alijäämähyvityksen tekemiseen, verotuksessa vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Tappio vähennetään seuraavien 10 verovuoden aikana pääomatulosta sitä mukaa kuin pääomatuloa syntyy.
Alijäämä syntyy esimerkiksi silloin, kun veronmaksajalle ei ole pääomatuloja, mutta hän maksaa asuntolainan korkoja, tai kun pääomatuloista vähennettävät kulut ovat suuremmat kuin tulot, esimerkiksi vuokra-asunnon remonttikulut ovat suuremmat kuin vuokratulot.
Alijäämähyvitys on 30 prosenttia alijäämästä ja sitä voi saada enintään 1 400 euroa vuodessa. Jos kuitenkin veronmaksaja on ottanut lainan ensiasuntoa varten ja alijäämä on syntynyt tämän lainan koroista, alijäämähyvitys on 32 prosenttia. "
Koko kirjoitus: https://www.salkunrakentaja.fi/2020/09/sijoitustappiot-verotus/
Mitä tarkalleen haluat selitettävän?
Kirjoituksesssa todetaan se, minkä useimmat tietävät eli, pääomatulojen tappiot ovat vähennettävissä seuraavat viisi vuotta, mutta vain pääomatuloista. Kuitenkin lähes heti perään puhutaan alijäämästä, joka olisi vähennettävissä alijäämähyvityksenä ansiotuloista.
Veikkaisin, että liittyy jotenkin siiihen, että jäävätkö pääomatulojen tappiot/vähennykset odottamaan tulevien vuosien pääomavoittoja, joista ne voidaan vähentää (viiden vuoden aikaraja), vai hyödynnetäänkö ne alijäämän kautta ansiotuloveron vähennyksenä.
En itsekään aivan tuota asiaa käsitä. Vai käsitelläänkö tappiot ja vähennykset eri tavalla? Voidaanko tappiot hyödyntää vain pääomatulojen kanssa, mutta vähennykset voidaan hyödyntää myös ansiotuloveron kautta?
Kiitos vastauksesta. Jos ymmärsin oikein, Salkunrakentajan kirjoituksessa siis hypätään puhumaan alijäämähyvityksestä, johon voidaan laskea esimerkiksi:
Mutta ei voida laskea:
Juu kyllä se siihen liittyy. Alijäämähyvitys syntyy, jos pääomatulolajin vähennykset ylittää tulot. Se (tai tarkemmin 30%:ia siitä, ensiasunnon koroissa pieni korotus +2%) vähennetään viran puolesta ansiotulojen veroista. Tyypillisesti alijäämähyvitystä tulee, jos on vähennyskelpoisia asuntolainan korkomenoja eikä ollenkaan pääomatuloja, tai sitten omistaa paljon omaisuutta kuten metsää/indeksirahastoja josta ei välttämättä tule joka vuosi juurikaan tuloja mutta tulonhankkimis- ja muita menoja on. Myös vuokra-asunnon remontit varmasti samaan sarjaan. Siltä osin kun alijäämää ei voi käyttää (koska esimerkiksi ansiotulojen veroja on vähemmän tai 1400 euron enimmäismäärä tulee vastaan), vahvistetaan verovelvolliselle pääomatulolajin tappio, jonka voi käyttää kymmenessä vuodessa tulevia pääomatuloja vastaan.
Se on oikeastaan vaan toistoa artikkelista. Se missä menee helposti sekaisin ja mikä saattaa itselläsikin vähän sekoittaa on luovutustappiot. Luovutustappiota ei oteta huomioon alijäämähyvitystä laskettaessa, eli eroaa siinä mielessä artikkelin tilanteesta että ei pääse ikinä vähentämään ansiotulojen veroista. Se osa luovutustappioista joka jää verovuonna käyttämättä, voidaan käyttää viiden vuoden ajan luovutusvoittoja ja muita pääomatuloja vastaan.
Teoriassa ”jemmassa” voinee siis olla vahvistettuna sekä pääomatulolajin tappioita (10v) että luovutustappioita (5v), joskin ensimmäinen on paljon harvinaisempi tilanne kun tavallisesti alijäämän pääsee käyttämään jo samana vuonna ansiotulojen veroista.