Siis ei kai tuota voida “veronkierroksi” kutsua. Veronkiertohan on rangaistavaa. Tuossa myynnissä ja takaisinostossahan vaan maksetaan tulevia veroja aiemmin. Kun nuo uudelleen ostetut osakkeet sitten joskus myy, niin niiden verohan pienenee tällä aiemmin maksetulla summalla.
1 tykkäys
Käytännössä korkein hallinto-oikeus on noissa ohjeessa mainituissa yli 10 vuotta vanhoissa ratkaisuissa ratkaissut, miten VML 28 pykälää tulee soveltaa edestakaisissa osakekaupoissa. Jos tilanteen piirteet vastaavat kyseisiä ratkaisuja, Verohallinto ei haasta kantaa ilman lakimuutoksia. Jos olosuhteet eivät täysin sovellu ratkaisuihin, toisenlainen johtopäätös on mahdollinen.
Lainkohdan soveltamisala on laaja ja avoin, mutta kannattaa muistaa että sen soveltamiskynnys on asetettu oikeuskäytännössä hyvin korkeaksi ja ratkaisuja on lukumäärällisesti erittäin vähän suhteutettuna siihen, että se on yhdessä edeltäjänsä kanssa ollut lainsäädännössä jo vuosikymmeniä. Eli mikään Verohallinnon kultakaivos se ei maineestaan huolimatta ole vaan oikaisut verovelvollisen verotukseen haetaan teknisesti lähtökohtaisesti VML:n muuta kautta. Mutta oikeassa olet totta kai siinä että voi soveltua periaatteessa mihin tahansa tilanteeseen, jossa katsotaan, että liiketoimen oikeudellinen muoto ei vastaa sen taloudellista muotoa. Ja että oikea tapa yleisesti asioida Verohallinnon kanssa on avoimin kortein.
Hei,
Auttakaa tolloa
Minulla on luovutustappioita 35k€
Jos ostan osaketta joka maksaa osinkoa miinustetaanko osakkeen osinko tuosta summasta?
Eli jos haluaisin veivailla osinkoja niin onko tämä järkevää?
Kiitos!
Lopullisessa verotuksessa ymmärtääkseni kuitenkin kaikki pääomatulot (osingot, luovutusvoitot, vuokratulot jne.) lasketaan yhteen ja niistä vähennetään kaikki pääomatuloihin liittyvät vähennykset (esimerkiksi luovutustappiot).
2 tykkäystä
Aikalailla juuri näin - luovutusvoitot ja -tappiot pidettiin ennen erillään, mutta nykyään voi vähentää myös muista pääomatuloistaan (kuten osingoista) jos luovutusvoittoja ei ole yhtä paljon.
Vuodesta 2016 alkaen luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien luovutustappiot vähennetään edelleen ensisijaisesti verovuoden luovutusvoitoista. Sen lisäksi vuoden 2016 ja sitä uudemmat luovutustappiot voidaan vähentää luovutusvoittojen kokonaan tai osin puuttuessa myös muista pääomatuloista. Tappion vähentäminen kohdennetaan pääomatuloon, josta on jo vähennetty tulon hankinnasta ja säilyttämisestä aiheutuneet luonnolliset vähennykset. Muut pääomatuloon kohdistuvat vähennykset tehdään vasta luovutustappion vähentämisen jälkeen.
Jos tappioita jää edelleen yli, voit vähentää sitä jatkossakin viiden vuoden ajan luovutusvoitosta ja muita pääomatuloista.
Jos luovutustappiota jää tämänkin jälkeen vähentämättä, vahvistetaan jäännös verovuoden luovutustappioksi, joka vähennetään viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Eri vuosien tappiot vähennetään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Luovutustappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa eikä niiden perusteella saa ansiotuloista vähennettävää alijäämähyvitystä.
Lähteenä oheinen ohje, mistä erityisesti kohta 13.1 kannattaa vilkaista läpi: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa - vero.fi.
Ennakonpidätys osingoista joka tapauksessa pidätetään eli saat ne maksajalta nettona. Nuo lasketaan lopulliseen verotukseen.
4 tykkäystä
Verokortissa voi ottaa tappiot ja osingoista maksetut ennakot huomioon(=veroprosentti pienenee). Vaatii kuitenkin soiton verottajalle, koska ei onnistu netissä omatoimisesti. Toki voi tehdä aina sopivan määrän kuvitteellisia vähennyksiä verokorttiin, jotta saa tappiot huomioitua veroprosentissa.
Eli ennakonpidätys menee osingoista, mutta vaikutuksen voi poistaa verovuoden aikana veroprosenttia muuttamalla.
2 tykkäystä
Jos vähennyksiä ei tee etukäteen niin tuleeko nuo osinkoverot sitten automaattisesti veronpalautuksessa takaisin?
Esimerkiksi jos vaikka vuoden 2023 aikana henkilö realisoi luovutustappioita ja ne ylittävät luovutusvoitot, huomioiko verottaja nämä luovutustappiot ja palauttaa osingoista jo maksettuja veroja vuonna 2024 tulevassa verotuspäätöksessä?
1 tykkäys
Kyllä se noin menee mielestäni.
2 tykkäystä
Jep juuri noin. Selkeä tapa lähestyä asiaa on erottaa käsitteellisesti ennakonperintä ja lopullinen verotus.
Samoin kuin palkasta, osingoista pidätetään ja tilitetään Verohallinnolle ennakonpidätyksiä. Toki toisin kuin palkasta joka perustuu yksilöllisesti laskettuun verokorttiin, julkisen osakeyhtiön osingoissa on kiinteä 25,5% ennakonpidätysprosentti, mutta sama idea.
Lopullisessa verotuksessa lasketaan sitten kaikki yhteen eli maksetut ennakkoverot ja lopullinen maksettavan veron määrä. Jos ennakkoja on kokonaisuutena enemmän mm. luovutustappioiden vuoksi, saat palautuksia, ja jos vähemmän, määrätään jäännösveroa (ns. mätkyjä).
4 tykkäystä
Miten kannattaisi tehdä, jotta toimisi mahdollisimman verotehokkaasti kun vuosittain maksaa sijoituslainan korkoa ja on verotettavia osinkoja pörssiyhtiöistä?
Esimerkki:
-Vuodessa sijoituslainan korko 1000e. Sijotuslaina osakkeiden ostoa varten.
-Osinkoja vuodessa 5000e AOT:lla
-Ei myyntivoittoja/myyntitappioita
-Salkussa osakkeita. Osa osakkeista voitolla, osa tappiolla
Sijoituslainan korko ilmeisesti vähennetään ansiotuloista, jos verotusvuonna ei ole pääomatuloja. Miten tämä käytännössä toimii?
Onko järkeä tehdä salkun tappiollisilla pörssiyhtiöillä edestakaisia kauppoja parin päivän viiveellä, jotta saa hyödynnettyä jo verotettuja osinkoja verotuksessa? Samalla KH laskee ja toisaalta tämähän vain verotuksen siirtoa tulevaisuuteen?
Yleensä myyn tappiolliset pois vuoden lopulla ja ostan seuraavan vuoden alussa takaisin ne, joiden tulevaisuuden mahdollisuuksiin vielä uskon.
2 tykkäystä
Siis eikö sinulla ole juuri 5000 euroa pääomatuloja (osingot)? Niistähän ne korot vähennetään.
8 tykkäystä
Tosiaan, tuohonhan tuo sijoituslainan koron vähennys menee, jos ei voitollisia myyntejä tule.
Onko järkeä tuossa edestakaisessa kaupassa tappiollisilla yhtiöillä? Eikö tämä toisaalta siis laske keskihintaa ja siirrä tämän verotusta vain tulevaisuuteen olettaen että KH on sama tai matalempi kuin myydessä?
1 tykkäys
Kannattaa tehdä ainakin laskutoimitukset, että hyötyykö siitä kulujen jälkeen mitenkään. Ennen laskelmia ei varmasti kannata. Jos hyöty on todella pieni niin en alkaisi säätämään. Eri asia sitten tulevaisuudessa, jos/kun rahamäärät kasvavat.
1 tykkäys
Samuel4 esimerkissä on verotettavia osinkoja on 4250€, niistä ne sijoituslainan korot vähennetään. Olettaen, että osingot ovat suomalaisista yhtiöistä, eikä ulkomaista osinkojen lähdeveroa ole peritty. Ulkomaan lähdeverot vähän muuttaa laskelmaa.
1 tykkäys
Apua aloittelijalle.
Kyseessä muutaman t € turskalla oleva nordnet ost. Kurssilaskuista ja aloituksen hölmöistä muutaman kpl osto eristä (suurista) kuluista johtuen painunut pakkaselle.
Eikös luovutustappiot ja välityspalkkiot ole verotuksessa pääomatuloista vähennettäviä tapauksessa jossa lopetan nordnet ost:n ?
Saanko Nordnet tilin lopetuksen jälk verottajalle kelpaavan raportin (9A)ostoista/myynneistä ost alusta asti vai onko tämä otettava itse ulos ennen lopettamista?
Jos näin, on saisin oman yrityksen osinko verotuksesta hyvän siivun vähennykseen. Tuo raportointi vaan mietityttää kun en sivuilta vastausta löytänyt.
Voisi sitten aloittaa ensi vuoden uudella ost ja puhtaalta pöydältä “vähän” järkevämmin.
Kohdasta 9:
Osakesäästötilin tappio on verotuksessa vähennyskelpoinen veronalaisista pääomatuloista sinä verovuonna, jona osakesäästötili on lopetettu. Verotuksessa osakesäästötiliä ei ole vielä lopetettu, jos siellä on vielä osakkeita niiden arvosta riippumatta. Osakesäästötilin tappio vähennetään puhtaasta pääomatulosta luovutustappioiden jälkeen ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Siltä osin kuin tappiota ei verovuonna ole vähennetty veronalaisista pääomatuloista, se otetaan huomioon vahvistettaessa TVL 60 §:ssä tarkoitettua pääomatulolajin tappiota. Osakesäästötilin tappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa eikä alijäämähyvitystä myönnetä.
Hei,
minulla on ollut Nordnetissä osakkeita, ETF:iä ja rahastoja melkein 10 vuotta. Tänä aikana on tullut kaikennäköisiä nimenmuutoksia, anteja yms. hassuja tapahtumia omistuksille, joista en ole aivan kärryillä. Myin tänä vuonna kaikki omistukseni syystä X (tarkoitus kyllä palata osakesijoittajaksi aikanaan 
) Koska tämä sijoittamiseni on ollut pääasiassa osta ja unohda -tyyppistä painottuen tuohon unohtamiseen, on vähän huonossa muistissa verotus, eikä verokarhun sivu helpottanut tilannetta yhtään. Koska aikaa on kulunut melkoisesti, on kaikki tieto hankintahinnoista Nordnetillä, eikä itsellä ole mitään muistikuvia.
Meneekö kuvio siis näin:
- Nordnet kaivelee tarvittavat luvut verokarhulle
- Verokarhu lähettää nämä luvut minulle ja minä tsekkaan ne
- Maksan isot mätkyt, koska olen saanut luovutusvoittoja
Vai:
- Minun pitää itse olla aktiivinen ensi tammikuussa, koska verokarhu pelottelee sivuillaan huojennetulla viivästyskorolla.
Toisaalta, huojennettu viivästyskorko on 2 %, eli voisin latailla Nordnetiltä 9A-dokkarin ja siitä saisin tietää, miten paljon olen tarkalleen saanut luovutusvoittoa. Sen jälkeen laskisin tästä luovutusvoittoveron, laittaisin ko. summan parkkiin tilille, jonka korko on yli tuon 2 %, ja näin ollen saisin verottajalta ilmaista lainaa. Olenko oikeilla jäljillä?
Jatkokysymys: verokarhu hoksasi, että olen saanut enemmän ansiotuloja kuin mitä ennakoin vuoden alussa, ja ehdottaa nyt uutta verokorttia. Jos haluan tilata uuden verokortin, pitää minun täyttää verokarhun lomakkeeseen tänä vuonna saadut pääomatulot. Onko kaikin puolin sallittua jättää nämä tyhjäksi ja kärsiä sitten veroseuraamukset vasta ensi vuonna?
EDIT: Minulla ei ole osakesäästötiliä käytössä, vaan tavallinen arvo-osuustili.
1 tykkäys
@turovenari - hyvä taustoitus, jos avaan keskustelun.
Ihan oikeilla jäljillä kokonaisuutena olet. Tyypillisesti menee niin, että saat Verohallinnolta vuoden 2023 esitäytetyn verotuspäätöksen joskus alkuvuonna 2024, ja siihen sisältyy nämä välittäjän (Nordnetin) suorasiirtona ilmoittamat luovutushinnat, luovutuspäivät ja hankintamenot. Sinun vastuulla on kuitenkin tsekata, että tiedot ovat oikeita, koska etenkin vanhempia hankintamenoja/ulkomaisten osakkeiden/tms tietoja saattaa joskus puuttua välittäjältä siirtyneistä tiedoista. Jos on virheitä, etkä tarkista ja korjaa niitä, olet seuraamuksista vastuussa. Nordnetin vastuu loppuu sillä olevien tietojen ilmoittamiseen Verohallinnolle.
Kun lopullisessa verotuksessa lasketaan, etkä ole maksanut riittävästi ennakkoveroja (kaikki ennakkoverot lasketaan yhteen) kokonaisuutena lopulliseen veroon nähden (kaikki verot yhteen), joudut maksamaan jäännösveroa. Siihen lasketaan viivästyskorkoa. Olet oikeassa että se on melko maltillinen eli voi ajatella hyvän hintaisena lainana.
En uskalta itse ottaa kantaa pitäisikö sinun ilmoittaa nuo arviot verokorttiin vai ei. Yleisesti verokorttia ei aina muista uusia vaikka arviot muuttuu, eikä noita ennakkojakaan moni muista erikseen hakea pienemmistä summista vaan ne maksetaan mätkyinä. Mutta periaatteessa vastaus on varmaan kyllä jos ne on jo tiedossa ja täytät uuden verokortin nyt, sillä verotusmenettelylaissa on sisällä verovelvollisen yleinen tiedonantovelvollisuus, etkä voi oikein järkevästi arvioida vuoden pääomatuloja näillä tiedoilla enää nollaksi. En tiedä voiko Verohallinto lakien pohjalta tulkita, että olet antanut heille harhaanjohtavia tietoja tms. jos haet nyt tietoisesti verokorttia ilman noita. Käytännössä selvää on silti ettei kukaan saa ennakkoveroja ikinä eurolleen tasan eli on täysin tavallista että ihmiset saavat palautuksia/jäännösveroja.
4 tykkäystä
Sanoisin että klassinen ‘jos ei tee mitään, ei tee virheitäkään’ -tapaus. =) Jos summat ei mitään hirvittävän suuria ole aot/kk-palkka, niin antaisin itse mennä verokortin lisäprosentille ja elelisin vaikka niillä aot-pääomilla loppuvuoden. Loppuvuonna liikaa maksetut ansiotuloverothan saat kyllä palautuksena takas ja jos oikein hyvin käy niin kumoavat maksamatta jääneet pääomaverot osamoilleen. Antaa Nordnetin ilmotella verottajalle ja tarkistaa vain alkuvuoden vero’hahmotelma’sta, että vaikuttaa jossain määrin järkeviltä. Varsinkin jos ostohintoja ja muita ei ole aikoinaan tallettanut, voi olla haastava niitä enää kaivaa. Loppujen lopuksi jää sitten ehkä vähän mätkyjä maksettavaks.
Toki jos tykkää laskea verottajalla lainassa olevan pääoman mahdollisia oheistuottoja ja/tai -kuluja, niin mikäs siinä. Itse unohtaisin duunarina koko asian puoleksi vuodeksi.
2 tykkäystä