Hyvä viesti @Fyysikkolta yllä. Pitäisin perusteltuna käyttää ensisijaisesti Ruotsin veroviranomaisen ratkaisua mihin myös täällä viitataan. Tuolla ABB Ltd:n lomakkeella lukee että Yhdysvaltojen liittovaltiotason verolainsäädäntö sallii monia tapoja ja siihen on laskettu yksi esimerkki illustrative-numeroilla, ja oikeasti se pitää laskea asiantuntijan kanssa auki oikeilla osakkeen luvuilla. En nyt tarkistanut closing pricea jakautumisen jälkeiseltä päivältä mutta olettaisin ettei ne ole tasan 29,00 tai 20,00 dollaria vaan siinä pitäisi käyttää toteutuneita kuten Suomen ja Ruotsin veroviranomaisen ohjeistuksessa.
En silti nyt ymmärrä legal frameworkkia eli sitä, miten noita eroja nyt tulisi tulkita Suomessa asuvan verovelvollisen tapauksessa, niin totean että miten vain.
ABB Ltd (ABBNY) ja Accelleron Industries AG (ACLLY) osakkeiden jakautumisen jälkeisen keskikurssin mukaan menee juurikin USA:ssa listattujen ADR:n osalta:
ABB 96,67%
Accelleron 3,33%.
Kuten esille on tullut ABB on Sveitsiläinen yhtiö, joka on listattu Ruotsissa , Sveitsissä ja USAssa.
Se käyttääkö jakosuhtena ABB:n esimerkkinä antamia vai Ruotsin Skatteverketin ei ole verotuksen lopputuloksen kannalta juuri mitään merkitystä, kunhan osien summa on 100%. ABB ei määrittele jakosuhdetta ehdottomasti, koska sille on muitakin vaihtoehtoja taseiden huomioimisesta lähtien.
Itse olen käyttänyt US-listattujen kanssa aina Form 8937 esitettyä jakosuhdetta, se kun on lomake jonka amerikkaan listatut yhtiöt yleensä laativat.
Vuonna 2024 verottaja perii helmikuusta 2024 alkaen 6% korkoa, jos aikoo maksaa verotuspäätöksen mukaisesti vuoden 2023 osakekauppavoitot vasta syksyllä 2024.
Kiva muistutella muita, kun eipä Juurikki itse edes huomannut tänä vuonna maksaneensa pari satasta korkoja. Eilen oli deadline jälkimmäiselle vuoden 2022 voittoja koskevalle maksuerälle.
Miten tuo niinkiin käytännössä menee? Jos maksan palkkatyöstä veroja korkeammalla prosentilla koko vuoden välttääkseni mätkyt ja maksaakseni mahdolliset myyntivoitot näillä, niin joudunko vielä maksamaan korvamerkityt ennakkoverot välttääkseni korot noista myyntivoitoista vaikka olisin muutoinkin oikeutettu palautuksiin.
Et joudu, ennakoita voi hakea, mutta ei ole pakko. Lopullisen verotuksen yhteydessä kaikki maksamasi tuloverot (pääomatuloista ja ansiotuloista) katsotaan kokonaisuutena.
Korkoa maksetaan kyllä ja koron määrä vähän elää vuosittain, mutta ei ole noin paljoa.
Verohallinto maksaa veronpalautukselle hyvityskorkoa. Korko ei ole mukana verotuspäätöksellä näkyvässä summassa vaan se lisätään palautettavaan määrään palautuksen yhteydessä. Vuonna 2023 korko on 0,5 %.
“Verohallinto maksaa veronpalautukselle hyvityskorkoa.”
Nyt puhutaan eri asiasta. Lainaus yllä olevasta artikkelista:
Myin arvopapereita voitolla vuonna 2023. Olen pohtinut, kannattaako minun maksaa verot ennakkoon vai vasta aikanaan ensi vuonna jäännösverona. - -
Verojuristi Harri Rajala vastaa:
Jäännösverolle maksetaan niin sanottua huojennettua viivästyskorkoa. Huojennettu viivästyskorko nousee vuonna 2024 reilusti ylöspäin, eli peräti kuuteen prosenttiin.
Jos siis et maksa veroa vuoden 2023 myyntivoitoistasi esimerkiksi lisäennakkona vuoden 2024 tammikuun loppuun mennessä, alkaa verolle kertyä maksettavaksi korkoa kuuden prosentin mukaan 1.2.2024 alkaen
Minne tällainen ylimääräinen tilitys maksetaan käytännössä ja millä esim. Viitetiedoilla yms.? Oletan että se pitää sitten itse lisätä veroilmoitukseen mukaan.
Kysymys sijoistuslainan käytöstä. Jos minulla on nordnetissa käytössä sijoistuslaina ja nostan tuolta lisää kivijalkapankkini tilille käyttöä varten rahaa. Tuolloin tuo nostettu osuushan ei ole enää sijoituslainaa. Mitä sitten jos tämän nostetun summan sijoitan kivijalkapankissa esim. 1 viikon ajaksi lyhyen koron rahastoon tai maailmanindeksiin, jonka jälkeen myyn tuon kulutusta varten. Tulkitseeko verottaja tässä tapauksessa että alkuperäinen nordnetista nostettu laina on edelleen sijoituslainaa?
Tulkinnnavaraisuutta riitatilanteessa varmaankin on, mutta aika lähellä liippaavaan tilanteeseen löytyy suoraa kannanottoa Verohallinnon ohjeista. Sen pohjalta arvelen että tuossa esimerkissä velan korkomenot saatettaisiin arvioida vähennyskelvottomiksi. Hankala väittää että laina kohdistuu edelleen indeksiin kun sijoitusta ei enää ole olemassa eikä myynnistä saaduilla rahoilla ole hankittu lisää sijoituksia.
Velan käyttötarkoitus saattaa muuttua myös siten, että varallisuusesine, jonka hankinnan rahoittamiseen lainapääoma alun perin otettiin, myydään eikä myyntihintaa käytetä lainan takaisinmaksuun. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen on hankkinut lainarahalla vuokrauskäyttöön yksiön, jonka hän myy. Velkaa ei kuitenkaan makseta takaisin myynnistä saaduilla varoilla, vaan ne käytetään purjeveneen hankintaan. Laina on tällöin muuttunut tulonhankkimisvelasta kulutusluotoksi.
Vuosi lähenee loppuaan ja verotusasiat ovat ajankohtaisia. Olenko ymmärtänyt oikein, että hypoteettisessa tilanteessa myyn voitolla olevaa rahastoa 999e tänä vuonna ja sijoitan varat muutaman päivän kuluttua niiden ilmestyttyä tililleni uudelleen samaan rahastoon, niin voiton saa verottomasti eikä tämä ole mitään veronkiertoa tms? Tällä tavoin pääoma pysyy suurinpiirtein samana, mutta voiton (lue verotettavan) osuuden määrä pienenee.
Veronkierto on aina olosuhteiden kokonaisarvio, mutta en itse näe tässä mitään ongelmaa etenkin jos et sovi tuosta takaisinostosta etukäteen. Jotain pientä veroetua saattaa syntyä, mutta ei erityisemmin tavoitella mitään verojärjestelmälle vierasta veroetua.
Edestakaisista osakekaupoista on oikeuskäytäntöä mistä tarkemmin VH:n ohjeissa, mutta tapausten taustat liittyvät luovutustappioihin. Jos jonkin verran ratkaisuja voi soveltaa, niin ratkaisussa KHO 2009:53 riitti, että osakekauppoja ei oltu tehty samana päivänä, ja tuossa esimerkissä on jopa pari päivää välissä. Altistut tuona aikana kyllä markkinariskille. Ratkaisun perusteluissa todetaan että arvopaperisijoittamisessa on tavallista myydä ja ostaa samantyyppisiä arvopapereita.
Ja kyllä, nuo alle 1000e luovutushintojen (pienet luovutukset) luovutusvoitot on säädetty verovapaiksi. Kaikki myydyn omaisuuden luovutushinnat vuoden aikana lasketaan sitten yhteen mutta ehkäpä sitä tarkoitit.
Luovutusvoitto on verovapaa, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa. Vastaavasti luovutustappio on vähennyskelvoton, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat samalla yhteensä enintään 1 000 euroa.
jää keväällä nuolemaan näppejään…