Verotuslakia ahtaasti tulkiten voi tulla yllättäviä tilanteita, jos tarkoituksena on vapautua vain ja ainoastaan myyntivoiton verosta.
56 §.
Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin, kuin jos asiassa olisi käytetty oikeata muotoa. Milloin kauppahinta, muu vastike tahi suoritusaika kauppa- tai muussa sopimuksessa on määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, on verolautakunnalla oikeus arvioida verotettava tulo ja omaisuus.
Se on totta ja sarjatoimia voidaan arvioida kokonaisuutena.
Kannattaa kuitenkin muistaa että pelotevaikutuksestaan huolimatta veronkiertopykälää on sovellettu henkilöverotuksessa koko pitkän historiansa aikana onnistuneesti vain kourallisen verran koska soveltamiskynnys on niin korkea, tuo pienluovutusten verovapaus on selkeä ettei siitä saa tulkinnanvaraa oikein tekemälläkään, ja korkein hallinto-oikeus on selkeyttänyt verokiertopykälän soveltamisalaa edestakaisten osakekauppojen osalta kattavasti jo noilla 2000-luvun ratkaisuilla - ne lienee koskeneen tappioita siitä syystä, että tällaisessa tapauksessa on vielä vähemmän riitelemisen varaa. Mitään uutta juuri tuolta rintamalta ei ole tainnut tulla yli kymmeneen vuoteen.
Tuo lainaus on tosiaan laista, joka on kumottu vuonna 1996. Nykyinen lainkohta löytyy VML 28 joka on tosin aika samansisältöinen.
Mites toi nyt menee, tämä 999,99€ verovapaa myynti vuodessa.
Lasketaanko tuohon summaan kaikki pääomatulot mukaan, esim jos osinkoja saa vuodessa 2000€ niin onko tuo alle tonnin verovapaamyynti enää “voimassa”?
Vaikuttaako luovutustappio osinkojen verotukseen?
Suurin osa vielä Jenkki osinkoja mistä menee automaattisesti 15% ja loput lopullisessa verotuksessa.
Luovutustappio vähennetään verovelvollisen saamasta omaisuuden luovutusvoitosta tai vuoden 2016 tappioista alkaen myös muista pääomatuloista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
Saman tulolajin tappion voi vähentää saman tulolajin tulosta, eli jotta voi vastata kysymykseesi pitäisi tietää mistä tuo luovutustappio on tullut.
Jos esim pörssiosakkeiden myynnistä se on vähennyskelpoinen, mutta jos on esim yli kaksi vuotta asutusta omistusasunnosta se ei ole vähennyskelpoinen.
Listatun yhtiön osingot on pääomatuloa ja listaamattoman yhtiön osingot jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon.
Näillä tiedoilla ei voi kukaan vastata 100% oikein kysymykseesi.
Listattujen pörssiosakkeiden myynnistä ja osingot myös listatuista yhtiöistä.
Eli osingoista menee tuo Jenkkien (+Ruotsi,Kanada) perimä 15% lähdevero,mutta ei muuta niin kauan kun tappioita riittää vähennettäväksi?
Suomestakin muutama osinko lappu.
Juu juuri näin. Luovutustappion vähentäminen menee nyt vuoden 2016 jälkeen kuten aiemmin kirjoitit, eli tappiot voi vähentää luovutusvoittojen jälkeen muista pääomatuloista (mukaanlukien osingot). Ohessa esimerkki VH:n ohjeista josta voi korvata nettovuokratulot osingoilla.
A:lle on muodostunut 15 000 euron luovutustappio vuonna 2016. Hänellä on samana vuonna 8 000 euron suuruiset nettovuokratulot. Luovutustappio vähennetään vuoden 2016 luovutusvoittojen puuttuessa nettovuokratuloista. Koska muita pääomatuloja ei ole, vähentämättä jäävä määrä eli 7 000 euroa vahvistetaan verovuoden 2016 luovutustappioksi ja vähennetään viimeistään vuoden 2021 luovutusvoitoista tai muista pääomatuloista.
Tappio vähennetään heti, kun mahdollisuus siihen tulee eikä verovelvollinen voi valita vähennysvuotta. Jos A:lla ei ole luovutusvoittoa vuonna 2017, mutta hän saa myös silloin 8 000 euroa nettovuokratuloja, vähennetään tappion loppuosa vuoden 2017 pääomatuloista ja koko tappio on tullut käytetyksi. Esimerkin mukaisessa tilanteessa vuonna 2016 vuokratuloa ei siis jää verotettavaksi lainkaan mutta vuonna 2017 vuokratuloa jää verotettavaksi 1 000 euroa.
Käytännössä Suomen verotettava tulo osingoista menee nollaan (niin kauan kuin tappioita riittää), mutta ulkomaille perittyä lähdeveroa vastaan et voi käyttää tappioita. Siten lopputulos on juuri noin, eli osingoista jää maksettavaksi vain ulkomaan lähdevero.
Pidemmän päälle toki myös nuo ulkomaan verot ovat hyvityskelpoisia Suomessa, olettaen että ne on pidätetty ulkomailla verosopimusten mukaisesti ja kyse on arvo-osuustilistä. Hyvityskelpoiset lähdeverot voit vähentää viiden vuoden ajan (kuten luovutustappiot) mutta se vaatii, että on jatkossakin ulkomailla verotettuja pääomatuloja, kun siinä on tiettyjä rajoituksia.
Tiedossa ei ole mitään summia, mutta tärkeintä on joka tapauksessa katsoa että saat hyödynnettyä sekä luovutustappiot että ulkomaille maksetut verot ennen kuin niitä vanhenee. Jos luovutustappiot on isoja, niitä voi käyttää alta realisoimalla luovutusvoittoja.
Tämä pätee oletuksella että luovutustappiot vähennetään ensin ja sen vasta jälkeen käytetään ulkomaan lähdeverohyvitykset. Arvelisin että järjestys on näin mutta ei nyt äkkiseltään löydy suoraa vahvistusta. Jos jollain parempaa tietoa niin voi korjailla. Johtopäätös joka tapauksessa aikalailla sama.
Luin ketjun aiempaa kiivasta väittelyä asuntolainan vs sijoituslainan verovähennyksistä. Oma tilanne on että on vuosien takaa asuntolainaa pankista, pankista joka ei edes lainoita mitään sijoitustoimintaa. Käytän veroilmotuksissa vuosittain yhden minuutin siirtääkseni asuntolainan sijoituslainaksi. Veroilmoituksen kommenttikenttään kirjoitan rehellisesti että laina olisi useaan kertaan maksettavissa myymällä osakkeita niin nyt kuin lainan nostohetkelläkin joten lainan käyttötarkoitus on puhtaasti sijoitustoiminta. Nyt laina alkaa olla naksettu melkein pois mutta tässä vielä yksi uusi näkökulma keskusteluun. Verottaja ei ole puuttunut menettelyyn. Eli johtopäätös että pankin ilmottama käyttötarkoitus “asuntolaina” yksistään merkkaa ei kokemukseni mukaan pidä paikkaansa.
Tämä oli niin kiehtova ajatus, että kysyin Verohallinnon asiakaspalvelusta mikä yksittäisen asiakaspalvelijan näkemys asiaan on ja ihan noin “ruusuista” vastausta en saanut.
Sillon korkovähennys olisi ilman muuta mahdollinen jos omistusasunto muuttuisi sijoitusasunnoksi ja alkuperäistä omistusasuntoa varten otettu laina jäisi voimaan. Silloin voisi pankista pyytää muuttamaan lainan käyttötarkoitusta tulonhankkimislainaksi.
Eli palatakseni alkuperäiseen kysymykseen: käytännössä ainoa tapa toimia olisi perinteinen, että myy sijoituksia sen verran, että voi maksaa asuntolainan pois ja sen jälkeen ottaa sijoituslainaa ja ostaa sijoituksia takas. Toki tässä voi olla merkittävä verotuksillnen rasite myyntivoittojen takia sekä sijoituslainan korko on mahdollisesti korkeampi. Lisäksi sijoituslainassa voi olla muitakin riskitekijöitä mm. liikaa vivuttaessa.
On minusta oikeudellisesti ihan selvää että kyseessä on asuntolaina jos lainasta saadut varat on käytetty asuntoon joka on edelleen omassa vakituisessa asuinkäytössä. Ei kulutusluotot ole asuntolainaa sen takia että voi teoriassa myydä oman asunnon ja maksaa luotot pois, eikä autolaina kohdistu metsätilaan, vaikka sen myynnillä voisi maksaa lainan pois. Jos asunto siirretään sijoituskäyttöön tai se myydään sijoituksia varten, on alkuperäisen velan varojen käyttötarkoituksen muutos relevantti.
Eri asia on puuttumiskynnys kuten @Damezumari mainitsi.
Pankin ilmoittama käyttötapaus ei merkitsekään mitään vaan se mitä siihen jätät/muokkaat itse. Kun hyväksyt/lähetät veroilmoituksen olet itse vastuussa siitä että tiedot ovat oikein.
Tässä valitettavssti syyllistyt yksiselitteisesti veropetokseen. Verottaja jos päättää tarkistaa verotuksen joku vuosi se myös voi vaatia selvityksen edellisiltä vuosilta. Nyt kannattaa toivoa hyvää tuuria ja jatkossa täyttää veroilmoitus oikein.
Siis mistä ihmeestä “yksiselitteisestä veropetoksesta” KalleH kirjoitat? Kirjoitin että veroilmoituksen kommenttikenttään kirjoitan rehellisesti tilanteen, eli tarkalleen siten kuin asia on. Mikä veropetos se sellainen on jossa veroilmoitusta korjatessa kirjoittaa umpirehellisesti syyn siirtoon kyseisen erän kommenttikenttään ja perustelu on täysin järkeenkäypä. Verottaja voi halutessaan siirtää sijoituslainan takaisin asuntolainaksi jos niin tahtoo. Voi olla että menettely hyväksytään jos salkku on suhteessa lainan määrään iso, tai sitten esimerkiksi kysyttäessä asiaa etukäteen sitä ei hyväksyttäisi. Tässä ketjussa on paljon keskustelua asiasta ja ei voi sanoa että monikaan tietää satavarmaksi mikä vähennys on mahdollista ja mikä ei. Itse asiassa sama koskee muitakin tulonhankkimisvähennyksiä: Kaikki kuitit vähennyksiin jotka etäisestikään ovat käytössä tulonhankinnassa. Ja AINA rehellinen perustelu kommenttikenttään. Aina mennyt kaikki läpi.
Se kannattaa muistaa, että vaikka “menee läpi”, niin niin ei niitä vähennyksiä ja perusteluja ole kukaan välttämättä edes lukenut. Ei ole vain sattunut verottajan otantaan.
Ei tule syytettä (tai ainakaan tuomiota) veropetoksesta, mutta verotusta saatetaan kyllä jälkikäteen oikaista. Todellisuudessa kukaan ei ole lukenut sitä tekstiä, eikä sitä sen vuoksi ole “hyväksytty” oikeaksi. Sitten kun se joskus tarttuu haaviin, niin verotusta todennäköisesti oikaistaan niin pitkälle taaksepäin kuin vanhentumissäännöt mahdollistavat.
Ja sellainen täsmennys myös vielä, että jokainen on vastuussa esitäytetyssä veroilmoituksessa olevista tiedoista, vaikka ei lähettäisikään korjattua versiota Verohallinnolle. Esitäytetty veroilmoitus tulee tarkastaa, ja mikäli siinä on virheitä, tulee virheet korjata. Jos et korjaa, olet laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuden.
Veropetoksesta voidaan tuomita tekijä, joka antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta, salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan, veron välttämistarkoituksessa laiminlyömällä verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, tai muuten petollisesti aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen, tai sen määräämisen liian alhaiseksi, tai veron aiheettoman palauttamisen.
Se että vaihtaa asuntolainan sijoituslainaksi veroilmoitukseen tasan tarkkaan täyttää tuon väärän tiedon antamisen. Tuomiota tuskin tulee.
Varmasti näin, mutta kun siihen yhdistää tuon lisätiedon kirjoittamisen niin silloin tuo tunnusmerkistö ei mielestäni enää täyty, etenkään tahallisuuden osalta.
